Nyt kaipaan neuvojanne ystävät rakkaat.
Seurustelua miehen kanssa pari vuotta kohta täynnä, ja tuntuu kuin tunteeni häntä kohtaan olisivat hävinneet kuin tuhka tuuleen. Olen kertonut tunteistani hänelle. Tavattu ei olla nyt pariin päivään, koska pyysin aikaa.
Välillä tunnen suorastaan pelkkää vihaa häntä kohtaan, jokainen pienikin asia minkä hän tekee tai sana alkaa ärsyttää minua. Toisaalta taas tuntuu, etten ilman häntä halua olla. Haluan pitää hänet itselläni, vaikken jaksa häntä. Välillä kaipaavaan häntä, kunnes taas alan miettimään häntä kunnolla ja se alkaa ärsyttää aivan suunnattomasti. Olen miettinyt, että onko tämä vain läheisriippuvuutta vai mitä?
Outoa.
Seurustelua miehen kanssa pari vuotta kohta täynnä, ja tuntuu kuin tunteeni häntä kohtaan olisivat hävinneet kuin tuhka tuuleen. Olen kertonut tunteistani hänelle. Tavattu ei olla nyt pariin päivään, koska pyysin aikaa.
Välillä tunnen suorastaan pelkkää vihaa häntä kohtaan, jokainen pienikin asia minkä hän tekee tai sana alkaa ärsyttää minua. Toisaalta taas tuntuu, etten ilman häntä halua olla. Haluan pitää hänet itselläni, vaikken jaksa häntä. Välillä kaipaavaan häntä, kunnes taas alan miettimään häntä kunnolla ja se alkaa ärsyttää aivan suunnattomasti. Olen miettinyt, että onko tämä vain läheisriippuvuutta vai mitä?
Outoa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos seurustelu on noin vaikeaa, on parempi että lopetat sen heti alkuunsa. Aina saa lukea kaikenlaisia typeriä kirjoituksia. Kai sitä tulee ylikypsäksi jos ei muuta tee kuin istuu toisen ihmisen kanssa jatkuvasti samassa huoneessa käsi kädessä. Jotain muutakin sopisi joskus tehdä.
Olen melkein samassa tilanteessa, ainoa ero on vain että meillä on takana 7 vuotta. Se on pitkä aika elää ilman rakkautta ja vain sen vuoksi ettei ole kumpikaan uskaltanut erota. Joten voisin suositella että mietit tarkkaan haluatko todella olla hänen kanssaan, onko teillä mitään yhteistä? Sillä ei parisuhde tule toimimaan jos elämään ei saa sisältöä. Täytyy olla jotain yhteistä tekemistä ja ajan vietettä. Kukaan ei jaksa iäisyyttä vain istua tv:n ääressä toisen istuessa tuppisuuna vierellä. Minä tein itse lopulta ratkaisun ja olen mielummin yksin kuin hänen kanssaan tylsässä elämässä. Aina jokainen pärjää yksinkin.
Mieheni on aivan ihana liian harvoin. Usein katselen häntä ja kaikki piirteet puheita myöten ärsyttävät. Olen jo kuukauden päivät halunnut erota, mutta alan katumaan mietteitäni. Jokin osa sanoo kyllä ja toinen ei. Olen täysin tietämätön jopa omista tunteistani...entä jos kadun eron jälkeen?Eilen sanoin hänelle, että tunne joka sisälläni velloo taitaa olla jotain muuta kuin rakkautta. Täysi umpikuja. Olisi todella helpottavaa jos "joku" kertoisi miten on järkevää toimia.
Mutta,on niitäkin hetkiä jolloin mietin, miten ikinä voisin luopua hänestä.
Ei ole helppoa...
Mulla on täysin sama tilanne. Enkä todella tiedä mitä tehdä! En tiedä mitä tunnen... kun mainitsin poikaystävälleni että en enää tiedä mitä tunnen sitä kohtaan, niin sen jälkeen kaduin sanomisiani. Rakastan häntä, tai ainakin rakastin...Ollaan oltu puoltoista vuotta yhdessä ja kihloihinkin mentiin. Kaikki tuntui täydelliseltä, mutta nyt en enää tiedäkään mitä haluan. Pitääkö vain odottaa ja katsoa mitä tapahtuu... Erota en haluaisi, mutta monet piirteet, tavat ja sanomiset miehessäni ärsyttää todella paljon Tuntuu ettei näin saisi ajatella miehestä, jota rakastaa. Miten mä osaisin päättää, erotako vai yrittää vielä pelastaa suhde?
Sama tilanne mulla.. tyttöystävän monet piirteet ärsyttävät ja pohdin itsekseni että rakastanko häntä ja jopa pakotan itseni ajattelemaan että rakastan.
En hyväksy tosiasiaa ja pysty eroamaan. Lisäksi kerjään kokoajan huomiota ja omat harrastukset ja kaverit ovat jääneet molemmilla ja päivät ovat samanlaisia ja tuntuu ettei mikään muutu ja tunnen itseni heikoksi sen takia kun en kykene erota vaan roikun.
Roikuin hänessä kiinni jo suhteen alussa niinku olis oltu jo naimisissa.
APUA, TÄMÄKÖ LÄHEISRIIPPUVUUTTA? ^
ja ps. osaan kyllä googlata, kukapa ei mutta kaipaan kongreettisesti 'elävien' ihmisten mielipiteitä !
sama homma, mietin usein miksi olen tässä suhteessa ja yritän jopa etsiä piirteitä miehestäni, jota voisin rakastaa....