Raflaava otsikko sai avamaan viestin, hyvä. Sitten itse asiaan.
Nettideittailussa näyttää olevan mukana myös naisia jotka hakevat ystävää. Profiilissa ilmoitetaan olevan varattu ja seksiseuraakin kuulemma saa tarvittaessa helposti, mutta ystävää etsitään. Listauksessa on asioita jotka naista kiinnostavat ja näihin aktiviteetteihin miesystävää ollaan hakemassa.
Onko näillä naisilla mitään käsitystä mitä miehet yleensä haluavat hakiessaan naisseuraa? Yleensä nainen hakee parisuhteen ulkopuolelta rakastajan ja ns. arki pyörii vakituisen kumppanin kanssa. Saan näistä ystävää hakemassa ilmoituksista sen kuvan, että asetelma on käännetty päälaelleen ja vakituisen kumppanin rinnalle haetaan reipasta aisankannattajaa.
Miksi nämä varatut heteronaiset hakevat miestä harrastuskaveriksi ja ystäväksi menoihin? Eikö nainen kelpaa, naisystäviä naisilla kuitenkin on.
Yksikään terve heteromies ei tuollaiseen lähde. Jos ystävä mies on myös varattu, onko oma vaimo iloinen siitä että mies käy lenkillä jonkun toisen naisen kanssa?
Jos ystävä mies on vapaa, millä tavalla tällainen kaveeraaminen vaikuttaa miehen pariutumiseen. Potentiaaliset kumppaniehdokkaat varmaan hyppivät riemusta kattoon, kun poikaystävä kokelas viettää aikaa ystävän kanssa.
Turkissa oli vielä muutama vuosisata miesryhmä jotka toimivat kavereina hallitsijoiden puolisoille haaremissa, heitä kutsuttiin eunukeiksi.
Voin itse harrastaa varatun naisen kanssa, mutta yleensä tämä kontakti tulee sen harrastuksen kautta jolloin yhteinen mielenkiinto johonkin harrastukseen luo ns. pelikaverisuhteen. Ei siinä tarvitse erikseen ystävää hakea, tanssiparin löytäminen taitaa olla asia erikseen.
Onko nämä ystävää hakemassa olevat naiset saaneet elämältä lähes kaiken ja se mitä oma mies ei ilmeisesti halua tehdä saadaan joku ressukka täyttämään tämä paikka miesystävän roolissa.
Itsellä on ollut naisia vuosien varrella kymmeniä joista pisin yli kymmenen vuotta kestänyt suhde. Koskaan en ole vain kaveerannut naisten kanssa. Eräretkillä on voitu yöpyä vierivieressä laavussa, mutta retkelle valikoituu ihmiset oman halun mukaan ei niin että joku pyytä jota kuta lähtemään. Kiinnostuksen kohde yhdistää ei toinen ihminen.
Eikö näiden naisten olisi helpompi hakea se miesystävä homojen parista jolloin turha jännite ei ole haittaamassa ystävyyttä.
Kertokaa miesystävää hakevat naiset mistä on oikein kyse?
Miehet jotka haluatte alkaa kaveeraamaan varattujen naisten kanssa ystäväpohjalta, kertokaa miksi?
Asia ilmiönä kiinnostaa , tuntuu vain niin perverssiltä että jotkut miehet suostuvat tällaisiksi 2000-luvun vapaaehtoiseunukeiksi.
Nettideittailussa näyttää olevan mukana myös naisia jotka hakevat ystävää. Profiilissa ilmoitetaan olevan varattu ja seksiseuraakin kuulemma saa tarvittaessa helposti, mutta ystävää etsitään. Listauksessa on asioita jotka naista kiinnostavat ja näihin aktiviteetteihin miesystävää ollaan hakemassa.
Onko näillä naisilla mitään käsitystä mitä miehet yleensä haluavat hakiessaan naisseuraa? Yleensä nainen hakee parisuhteen ulkopuolelta rakastajan ja ns. arki pyörii vakituisen kumppanin kanssa. Saan näistä ystävää hakemassa ilmoituksista sen kuvan, että asetelma on käännetty päälaelleen ja vakituisen kumppanin rinnalle haetaan reipasta aisankannattajaa.
Miksi nämä varatut heteronaiset hakevat miestä harrastuskaveriksi ja ystäväksi menoihin? Eikö nainen kelpaa, naisystäviä naisilla kuitenkin on.
Yksikään terve heteromies ei tuollaiseen lähde. Jos ystävä mies on myös varattu, onko oma vaimo iloinen siitä että mies käy lenkillä jonkun toisen naisen kanssa?
Jos ystävä mies on vapaa, millä tavalla tällainen kaveeraaminen vaikuttaa miehen pariutumiseen. Potentiaaliset kumppaniehdokkaat varmaan hyppivät riemusta kattoon, kun poikaystävä kokelas viettää aikaa ystävän kanssa.
Turkissa oli vielä muutama vuosisata miesryhmä jotka toimivat kavereina hallitsijoiden puolisoille haaremissa, heitä kutsuttiin eunukeiksi.
Voin itse harrastaa varatun naisen kanssa, mutta yleensä tämä kontakti tulee sen harrastuksen kautta jolloin yhteinen mielenkiinto johonkin harrastukseen luo ns. pelikaverisuhteen. Ei siinä tarvitse erikseen ystävää hakea, tanssiparin löytäminen taitaa olla asia erikseen.
Onko nämä ystävää hakemassa olevat naiset saaneet elämältä lähes kaiken ja se mitä oma mies ei ilmeisesti halua tehdä saadaan joku ressukka täyttämään tämä paikka miesystävän roolissa.
Itsellä on ollut naisia vuosien varrella kymmeniä joista pisin yli kymmenen vuotta kestänyt suhde. Koskaan en ole vain kaveerannut naisten kanssa. Eräretkillä on voitu yöpyä vierivieressä laavussa, mutta retkelle valikoituu ihmiset oman halun mukaan ei niin että joku pyytä jota kuta lähtemään. Kiinnostuksen kohde yhdistää ei toinen ihminen.
Eikö näiden naisten olisi helpompi hakea se miesystävä homojen parista jolloin turha jännite ei ole haittaamassa ystävyyttä.
Kertokaa miesystävää hakevat naiset mistä on oikein kyse?
Miehet jotka haluatte alkaa kaveeraamaan varattujen naisten kanssa ystäväpohjalta, kertokaa miksi?
Asia ilmiönä kiinnostaa , tuntuu vain niin perverssiltä että jotkut miehet suostuvat tällaisiksi 2000-luvun vapaaehtoiseunukeiksi.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Selasin tuossa keski-ikäisten miesten profiileja, no siellä on ihan
sama juttu monella. Ei haeta seksi seuraa, mutta ystävää, harrastus,
tai matkaseuraa.
Niin sanokaapa sitten miehet myös, että miksi sen pitää olla juuri
nainen ja joillakin parikymmentä vuotta nuorempi.
Luulenpa, että tässä on naamioitu ystävyyden taakse se, että
seksi on kuitenkin tarkoitusperänä, kun kotona se on hiipunut
olemattomiin.
Miksi pitäis ottaa varattu ystäväksi, jonka kanssa piileskeltäisiin jossain
pusikoissa, kun ei voi mennä yleisille paikoille, ellei vaimo kulta
ole antanut siunauksensa tälle, mutta tuskinpa.
En osaa teidän ajatuksiinne nyt sukeltaa mutta itse olen sinkku nainen ja minulla on ystävänä mies, joka on myös sinkku.
Olemme olleet ystäviä kohta 30 vuotta, oelmme molemmat olleet välillä tahoillamme parisuhteessakin tänä aikana, minä naimisissa ja synnyttänyt pari muksuakin. Mies kävi minua katsomassa synnytyslaitoksellakin ja lähetti kukkia sinne. Tällä ystävälläni miehelläkin on (jo aikuiset kuten minunkin jo ovat) lapset ja häenllä on useampi lapsenlapsikin.
Ystävyys on kestänyt kaikki vuodet. Tapaamme säännöllisen epäsäännöllisesti ja juttelemme ihan kaikki asiat aina kun tapaamme. Olemme nukkuneet vierekkäin lukuisat yöt mitään tapahtumatta ja olemme matkustaneetkin yhdessä, majoittuneet samaan hotellihuoneeseen. Hän on minulle vähän kuin veli.
MIksi sitten emme ole parisuhteessa keskenämme? Koska se kuuluisa KIPINÄ puuttuu. Mies ei sytytä minua miehenä millään tavalla enkä voisi ikinä kuvitella häntä sänkykumppaniksi. En voisi edes suudella häntä, huh - ajatuskin puistattaa: Halaan toki, kuten muitakin ystäviäni.
Sairasta.
Oikein aisankannattajan aatelia.
Ei tulisi mielenkään nukkua vaikka veljen kanssa samassa sängyssä.
Vai oikein se kuuluisa kipinä puuttuu !!! Ja suutelu no sehän se puistattaa niiiiiin että ihan yrjänä lentää hyii olokoon.
Kumpi vai molemmat ovat aisankannattajien aateilia, vai mitä tarkoitat?
Meillä on kummallakin tottakai ollut pitkän ystävyytemme aikana suhteita, minä olen ollut naimisissa ja tässä jokunen vuosi sitten olin muutaman vuoden kihloissa ja mies on ollut avoliitossa monta vuotta tässä välissä. Emme tietenkään silloin niin usein soittele ja tapaile mutta kun taas tapaamme on kuin emme olisi erossa olleetkaan. Sama kuin hyvien naisystävien kanssa. Juttu jatkuu siitä mihin viimeksi jäätiin. On myös hyvä saada joskus rehellinen vastakkaisen sukupuolen mielipide jostain asiasta, kumppanilta sitä ei välttämättä saa jos hän pelkää loukkaavansa.
No jos se kipinä puuttuu niin se tarkoittaa, ettei toinen ei kiinnosta seksuaalisesti ollenkaan.
Miehet ei ehkä sitä ymmärrä kun heille kelpaa seksiin kaikki mikä liikkuu tai vaikka ei liikukaan. Vaikka se sisko ilmeisesti.
MInä en ole varsinaisesti etsinyt ystävää netistä mutta olen treffanut jokusen miehen nettitreffeillä, jotka ovat kiinnostaneet ja olemme ehkä muutaman kerran tapailleetkin, saattaneet harrastaa seksiäkin mutta sitten todenneet että ei meistä tule paria.
Jonkun kanssa synkkaa kuitenkin, lähettelemme työpäivien ratoksi toisillemme joskus sähköpostia ja jonkun kanssa edelleen silloin tällöin tapaammekin, ystävinä. Ainakin jos sille paikkakunnalle sattuu muutakin asiaa niin tavataan.
Erään miehen tapasin useampi vuosi sitten ja vei minut treffeillä (yleiseen) saunaan ja avantoon ja siitä lähtien olemme käyneet yhdessä tuossa saunassa ja avannossa vaikka muuta yhteistä ei olekaan, tapaamme siis talvisin ;) Meillä synkkaa ihan hyvin ja on aina hauskaa mutta selvää on että meillä on niin erilaiset elämäntavat ym. ettei meistä tule paria.
Vai on sekin nykyään väärin jos haluaa aikuisella iällä ystävän. Hmh.
Noh, kyllä se minustakin joskus vähän oudolta vaikuttaa että haluttaisiin nimenomaan vastakkaisen sukupuolen edustajasta ystävä, mutta pakko myöntää etten itse ole oikein koskaan tullut naisten kanssa juttuun. Todella harvan naisen kanssa pystyy puhumaan kaikista niistä asioista joista olen kiinnostunut. Ei niitä miehiäkään läjäpäin ole, mutta vähän enemmän kuitenkin. En myöskään ole sitä koulukuntaa joka tuntee tarvetta jatkuvalla syötöllä alleviivata omaa sukupuoltaan, tai toisen ihmisen. Osaan olla myös "pelkkä puhuva pää".
Minulla kun vain sattuu olemaan myös kumppanin paikka avoimena, niin yritän löytää ihmistä joka pystyisi olemaan minulle sekä kumppani että ystävä samassa paketissa. Joskus mietityttää että olenko ahne ja vaadinko liikoja. Mutta onko siinä mitään järkeä että saadakseen ystävän hänen kanssaan pitää ensin sählätä sängyssä ja todettuaan että seksi ei suju eikä seudustelu kiinnosta voi SITTEN VASTA ajatella jonkinlaista kaveruutta?
Joka sitten lässähtää niille sijoilleen kun jompikumpi alkaa seurustelemaan. Niin siinä aina käy. Minusta on todella hienoa jos jotkut ovat kyenneet löytämään ystävän niin että hänen kanssaan ei ole mitään sekavia sivuvirityksiä, ja kaveruus on puhtaasti kaveruutta. Sellaisia ihmisiä pitäisi kiittää, ei haukkua.
Mutta ne taas jotka lässyttävät ystävyydestä kierosti miettien että tota panen heti kun saan, ne saisivat hävetä!
Uuuuh,uuuh oooh uuuh,uuuh aaah oooh ooooh,oma ukko kattoo vieressä tuolissa,isomunainen,mies on munkaa jyystöllä
Eikö sinullakaan pi*ru paralla, ole koskaan muuta sanottavaa, kuin
uuuh aah ja läähäti läähäti.
Minulla on kaksi miesystävää. Kummatkin olen tavannut nettitreffeillä ja yritimme seurustella mutta ei siitä tullut mitään. Toinen oli absolutisti (hänellä oli ollut alko-ongelma) ja itse haluan ottaa saunaoluet (ja joskus illmankin saunaa) ja juoda viiniä ruoan kanssa kun viikonloppuisin ruokaillaan pitkän kaavan mukaan. Häntä asia ei haitannut mutta minua haittasi.
Toinen taas oli niin sohvaperuna etten kestä kun itse olen aamunvirkku, viikonloppuisinkin herään viimeistään klo 7 niin harmitti kun toinen kuorsaa puoleen päivään. Aivan erilaiset rytmit elämässä.
Kummankin kanssa on tosi hauskaa kun ollaan yhdessä, miksi emme siis olisi ystäviä, nähdään kun voidaan viettää aikaa yhdessä mutta paria meistä ei tule.
Tämä kyllä aiheuttaa jotain väärinkäsityksiä kun nähdään vaikkapa oluella tai kahvilla jonkun miehen kanssa niin johan työkavereiden leuat laulaa, aina joku tuttu näkee. Jotkut ei vaan tajua että vastakkaisen sukupuolen edustaja voi olla vain ystävä. Mutta sehän on heidän ongelmansa, ei minun.
"Aisankannattaja" ei nyt ole ihan oikea termi kuvaamaan ystävämiestä. Aisankannattajalla tarkoitetaan puolisoa, jonka vaimo on uskoton.
En itse näkisi yhtään syytä hakea ystävämiestä netin kautta. Parhaat ystävyyssuhteet syntyvät ihan luonnostaan, kun tutustuu ihmisiin ja huomaa, että jonkun kanssa ajatukset sopivat erityisen hyvin yhteen. Paras ystäväni oli pitkään sinkkumies, me tapasimme kyllä nettitreffeillä mutta kuten edellä kuvatuissakin tapauksissä myös meillä puuttui se "kipinä". Emme olleet kiinnostuneita toisistamme parisuhdemielessä mutta ystävinä meni hyvin. Kun muutin toiselle paikkakunnalle, ystävyys vähitellen hiipui.
Tälläkin hetkellä ystäväpiiriin kuuluu miehiä, mutta he ovat kaikki tulleet tutuiksi yhteisten kaverien kautta.
Kimppaanhan noita haetaan, ensin tapaillaan muissa merkeissä ja tutustutaan ja sitten kokeillaan. Kaipa noi ilmoitukset niille avautuu, jotka sellaista etsii.
Ehkä nimimerkki ja otsikko olisi pitänyt valita toisin. Aihe ei näytä juuri kiinnostavan.
Ymmärrän termistön aisankannattaja jne. En myöskään tuomitse etteikö ystäviä saisi olla. Yleensä tällainen platoninen suhde syntyy kun varsinainen suhde kuihtuu pois. Nuoruuden suhde voi pitää yllä läpi elämän kestävän platonisen suhteen, mutta en vain käsitä mikä saa vapaan tai varatun heteromiehen hakeutumaan jonkun varatun naisen mieskaveriksi.
Etkö ymmärrä, että nainen ja mies voivat olla ystäviä? Itse olen nainen ja tulen paremmin toimeen miesten kuin naisten kanssa. Mies on suoraviivainen (yleensä) eikä juonittele (ei ainakaan yleensä osaa), ei kateellinen... yms yms. Itse olen hakenut ystävää miehistä nettideiteille, vaikka olen varattu. Seksi ei myöskään ole poissuljettu. Tämä taas on minun ja mieheni välinen sopimusasia, joka ei kuulu muille. Simple as that.
Nostan hyvän ketjun koska nyt on itsellä samoja ajatuksia. Uusi miesystäväni on hyvä ystävä toisen naisen kanssa ja asia vaivaa mua todellakin. Ovat myös olleet joskus sängyssä joitakin kertoja mutteivät sitten parantuneet. Ovat tekemisissä koko ajan ja nainen keksii miehelleni säännöllisesti erilaista tekemistä jossa pitää autella. Risoo. Mä jään usein toiseksi. Mitä tehdä???
*pariutuneet siis piti kirjoittaa