Mietin, miksi mies saa mielipuolisen raivarin, jos sanon esim, että "niistä naisistako uneksit?" (tietty tilanne, jossa mies hymyilee omissa ajatuksissaan). En pysty luottamaan mieheen, joka tehnyt käsittämättömiä temppuja: järjestänyt mielipuolisia riitoja, joiden varjolla häipynyt johonkin (jälkeenpäin minulle paljastuneeseen) tapahtumaan (iso auto-, lentokone tms näyttely, ulkomaan työmatka, tms, josta hän on siis tiennyt etukäteen). On ollut kauan sitten pettämisiä, mutta ei pidä niitä minään. Sen sijaan ilmeisesti kostaa edelleen minun toisen mukaan lähtemiseni sillon, kun hän itse hylkäsi minut.
Onko pettäjälle tyypillistä käytöstä nuo raivokohtaukset, itsensä syyttömäksi vakuuttelut ja puolison haukkuminen, jos "sattuu sohaisemaan arkaan paikkaan"? Mietin tätä, kun samanlaista tapahtuu silloinkin, kun puheeksi tulee rehellisyys ja hänen sanomisensa jopa viranomaisille, joille kertoi eri lailla asian kuin minä (totuus oli kai itselleen liian rankka ja halusi "pelastaa nahkansa". En vienyt asiaa eteenpäin.)
Onko niin, että se, jonka omatunto ei ole puhdas, käyttäytyy tietyn asian esille tullessa mielipuolisena raivohulluna ja sillä alistaa toisen vaikenemaan itselleen hankalista peiteltävistä asioista?
Käyttäytyykö se, jonka omatunto on OIKEASTI puhdas pettämisistä ja valheista, em tavoin? Voiko ko käytös johtua muusta, ja mistä? Pyytäisin asiallisia ja asiantuntevia kommentteja. Mikä saa miehen raivohulluksi? Miksi ko käytöstä voi hillitä, jos ulkopuolinen tulee paikalle ja jatkaa, kun poistuu?
Onko pettäjälle tyypillistä käytöstä nuo raivokohtaukset, itsensä syyttömäksi vakuuttelut ja puolison haukkuminen, jos "sattuu sohaisemaan arkaan paikkaan"? Mietin tätä, kun samanlaista tapahtuu silloinkin, kun puheeksi tulee rehellisyys ja hänen sanomisensa jopa viranomaisille, joille kertoi eri lailla asian kuin minä (totuus oli kai itselleen liian rankka ja halusi "pelastaa nahkansa". En vienyt asiaa eteenpäin.)
Onko niin, että se, jonka omatunto ei ole puhdas, käyttäytyy tietyn asian esille tullessa mielipuolisena raivohulluna ja sillä alistaa toisen vaikenemaan itselleen hankalista peiteltävistä asioista?
Käyttäytyykö se, jonka omatunto on OIKEASTI puhdas pettämisistä ja valheista, em tavoin? Voiko ko käytös johtua muusta, ja mistä? Pyytäisin asiallisia ja asiantuntevia kommentteja. Mikä saa miehen raivohulluksi? Miksi ko käytöstä voi hillitä, jos ulkopuolinen tulee paikalle ja jatkaa, kun poistuu?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Kuullostaapa puolin ja toisin toooosi terveeltä parisuhteelta...
sori nyt vaan, mut toi tarina kuullostaa siltä että molemmilla teillä on oma lusikkanne tossa ikävässä sopassa mitä molemmat hämmennätte, ja kumpikin osottelee toista ja vähättelee omaa osuuttaan..
On pettäjälle tyypillistä käytöstä. Hyökkäys on paras puolustus.
...pettäjämiehet ovat siitä kurjia tyyppejä, että he hyökkäävät aina omaa vaimoaan vastaan.
Meillä ainakin oli. Miehellä jäi sähköposti auki jossa kertoi naiselle että lähtee autolla soittamaan kun on niin ikävä ja kotona kyttää pirttihirmu. Kun hän tuli takaisin ajelultaan, kysyin mitä oli tekemässä kun lähti ilmoittamatta mitään. Syytti minua mielipuoliseksi hirviöksi joka haluaa vain pahaa hänelle kun ihan selvästi vittuilin jostain ja haastoin tyhjästä hänelle paskaa oloa. Tämän jälkeen otti kaapista esineitä ja heitteli kodin säpäleiksi. Lisäksi yritti murtaa kylpyhuoneen oven jonne olin paennut. Sen jälkeeni juoksi kadulle huutamaan asiasta ja rikkoi huonekaluja.
Kuulostaa erittäin tutulta! Meilläkin lentänyt tavarat, jopa palamassa ollut jättipallokynttilä täysillä minua kohti, kun olin selin häneen. Meni aivan pääni ohi ja levisi steariini pitkin seiniä! Ja kaikki on VAIN minun syyni. Hän ei ole tehnyt kuulemma minua kohtaan MITÄÄN pahaa. Eikä ole anteeksipyydettävää, mutta minua vaatii pyytämään anteeksi sitä, että esim kysyn, ketä oli tietyssä paikassa mukana. Siis mielestäni normaaleja kysymyksiä ja keskusteluja päivän tapahtumista.
Juuripa näin. Alkuun tosiaan luulin että raivostuu kun on syytön mutta siitähän ei voi raivostua tuolla tavoin. Tulisiko sellainen häkkin ahdistetun eläimen olo ja kun ei pakotietä keksi... ja sitten hyökätään ja yritetään toinen todella pelkäämään...
Mieheni ( nyt jo eksä ) alkoi saamaan kauheita raivareita minulle. Asiaksi riitti esim. Vääränlainen margariini tai maitopurkki jääkaapissa. Alkoi kauhea kiroilu ja syyttely jonka jälkeen hyppäsi autoonsa ja häipyi koko päiväksi. Minä jäin ahdistuneena kotiin, jos soitin ei vastattu. Kun yritin illalla ottaa asian puheeksi tuli uusi raivokohtaus ja että taasko alat haastaa riitaa. Iltaisin mies saattoi tulla ulkoa sen näköisenä että sano ämmä yksikin sana niin täältä pesee. Olin sitten hiljaa ja varoa ettei mitään sanomista tule. Olin niin hirveän ahdistunut tilanteesta joka oli uusi koko elämän kestäneessä liitossa. Sain monia kertoja jotain kauheita sydämen tykytyksiä kävin niistä lääkärissäkin. En sielläkään puhunut miten mies huutaa ja raivoaa minulla syyttä. Ne syyt oli aina ihan keksittyjä, esim hän vääristi lauseeni että sai siitä riidan. Olin sitten enimmäkseen hiljaa. Mökillä kun ehdotin taulun laittamista seinään hän iski kaikin voimin nyrkillä seinään pääni viereen ja huusi ei niitä niin vaan laitella vaan taulun paikka pitää tarkemmin harkita. Sen jälkeen lähti raivon vallassa ja oli koko päivän poissa. Tätä kesti vuoden sitten hän tunnusti että on koko vuoden ollut salarakas. Ja halusi erota. Surullisinta tässä on että nyt tiedän että ne raivokohtaukset oli näyttelyä. Autoonsa istuessaan hän jo varmaan vihelteli mielissään että pääsinpäs lähtemään rakkaani luo. Tällainen on ihmisluonne, hyväkin ihminen muuttuu pedoksi kun uusi rakkaus kolahtaa kohdalle. Hyvä kysymys onkin, vastatkaa te pettäjät, että miksi sitä tietämätöntä puolisoa täytyy niin paljon vihata ja satuttaa?
MINUN MIEHENI ON JUURI TÄLLÄINEN! Olen jo kauan epäillyt että jotain sutinaa tällä on ollut jo tovin. Itse hän on erittäin syyttelevä ja mustasukkainen, vainoharhainen jopa. Nyt ollut kuin unelmamies jonkin aikaa, mistä lie johtuu.. Ei pysty sanomaan mistään epäilyistä kun saa varmasti raivarit ja alkaa hulluksi haukkuun.
Juuri tuo valtava ahdistus on pahinta. Ihan kestämätön olo. Ja toinen todellakin syyllistää aidosti. Mistä se valtava viha tulee, kysyn sitä samaa? Ei säälin hivenettäkään...
En voi ymmärtää sitä, miksi KUKAAN ihminen haluaisi jatkaa tuollaisissa liitoissa:
https://lomake.fi/a/ec/lfi-np/download?s=Eiizsw5eLM1B6Lf&id=3838/8E479E4B2D7ECA36056527601E3678A2&type=statics
Ehkäpä siksi, että on pitkä avioliitto. Uskoo Jumalan Sanaan. On paljon lapsia. Valtavat määrät hyviä muistoja. Yhteinen koti. Yhteinen talous. Yhteiset tavarat. Tuhansia yhteisiä valokuvia. Sukulaiset ja yhteiset ystävät. Yhteiset tulevaisuudensuunnitelmat. Rakkaus. Kiintymys. Toivo. Pelko. Tarpeet. Yhteiset arvot. Toisen tunteminen. Yhdessä koetut ja selvityt vaikeudet. Epävarmuus. EPÄTIETOISUUS (pettämisestä, jos raivareita voi saada muustakin syystä?). Haluttomuus menettää omaa puolisoa. Taisteluhalu oikeudenmukaisuuden puolesta. Viha vääryyttä kohtaan (ei ihmisiä). Sääli lapsia kohtaan (heidän perheensä yhtenäisyys tärkeä säilyttää). Usko, toivo, rakkaus. Suurimpana rakkaus.
Näistä syistä moni vaimo ei edes halua ajatella eroa, saati erota. Kärsii mieluummin häneen kohdistuvaa usein aiheetonta pahaa ja toivoo, että tilanne muuttuu, paranee.
Mutta eihän se tilanne muutu koskaan. Kaikki sen sisällään tietävät. Ihmiset ovat pohjimmiltaan hyväuskoisia hölmöjä, jotka haluavat luottaa. Se ei kuitenkaan kosketa mitenkään oikeaa elämää ja toisen tekemiä valintoja.
Joku sanoi täällä jossain, että avioliitto on rauennut silloin kun pettäminen paljastuu, koska ei pettäminen kuulu normaaleihin avioliiton ylämäkiin. Ei erosta ainakaan pitäisi tuntea tällöin syyllisyyttä.
Kaikki nuo edellämainitsemasi syyt tunnetaan tässä maailmassa mukavuudenhaluna. Ei haluta muuttaa mitään, koska ei jakseta/uskalleta/kilpailuvietti jne. Uskoo noihin, kuka uskoo...
Sydäntä riipii nähdä ihmisten tuhlaavan elämänsä muistoihin, ei siihen että sitä aitoa rakkautta toista kohtaan olisi jäljellä....
Mitä höpiset. Takana sellainen parisuhde selviytyminen, että huvittaa, kun joku kuvittelee, että sydäntä riipii nähdä ihmisten tuhlaavan elämänsä muistoihin. Kyllä siinä on aitoa rakkautta mukana molemmilla, jos päädytään jatkamaan parisuhdetta pettämisen jälkeen. Se ei vaan onnistu sellaisilta, joiden sydäntä riipii.
Uskomaton ja lämmin joulu yhdessä sillä aidolla rakkaudella, joka oli vain väärinymmärrysten vuoksi otettu liki hengiltä, mutta siellä se oli ja on vahvana välittämisen tunteena ja haluna elää yhdessä. Ja totta kai muistelemme, miksei muisteltaisi siinä välittämisen ohessa, aivan luonnollista pitkässä parisuhteessa. Ja sitä paitsi hauskaa yhdessä perheenä teinien kanssa.
Saimme parhaimman joululahjan, jota ei voi mitata rahassa eikä tavarapaljoudessa - meillä oli vähälahjaisin joulu, koska meillä oli toisemme ja toistemme seura.
Parisuhteemme tarvitsi tämän rankan kolauksen, että tajusimme, minkä äärellä oikein olemme ja mikä on lopulta elämässä arvokkainta.
Voi muuttua-kirjoittajalla on ollut onni parisuhteessaan. Olette kuitenkin rakastaneet toisianne ja siltä pohjalta on helpompaa lähteä rakentamaan uutta.
Niin monella uskottomuuden kohtaavalla parilla ei enää ole rakkautta. Silloin jos liittoa jatketaa, jotkut voivat juuri jäädä niihin hyviin muistoihin kiinni. Niistä pidetään kynsin ja hampain kiinni, eikä suostuta myöntämään itselleenkään, että siihen ei enää ole paluuta. Toiset vain jatkavat liittoaan aivan muiden syiden vuoksi kuin puolisoa koskevien tunteiden vuoksi.
Hienoa, jos liittoa jatketaan uskottomuuskriisin jälkeenkin. Kumpikaan ei ole helppoa, eroaminen tai jääminen. Siinähän sitä punnittavaa riittää.
Tällaisia pareja juuri tarkoitin. Kiitos.
Olet oikeassa, suurin osa ei halua, en ainakaan minä. Mutta jos 30 vuotta on liitto kestänyt ei kukaan parissa viikossa eroa raivokohtausten takia. Jos ei tiedä pettämisestä, voi olettaa olevan muita syitä: masennus, alkava muistisairaus, ikäkriisi tms. Kun rakastaa toista haluaisi auttaa, ja sen raivokohtauksen näkee pahan olon purkauksena syytä kuitenkaan ymmärtämättä. Mies voi vielä uhata esim. tappaa itsensä jne. Siinäkö vaimon pitäisi heti erota ottamatta selvää raivokohtausten syystä. Meillä se syy oli toinen nainen, mutta en voi tietää onko jokaisessa liitossa missä mies raivoaa, näin asia. Meillä oli ihan selvä muutos, raivo alkoi kun toinen nainen tuli kuvioon. Olisipa mies vaan heti kertonut ja eronnut, voisin kunnioittaa ja olla ystävä, nyt en voi.
Kyllä. Huutoa ja haukkumista tuli viimeiseen piikkiin asti. Vielä siitäkin kun näytin miehelle meilillä saamani pusi-hali-parikuvan miehestä salasuhteensa kanssa. Käräyttäjä laittoi siihen myös naisen nimen ja osoitteen. Se vain vahvisti kaiken, minkä jo tiesin, vain sukunimi ja kuva oli puuttunut. Sain jopa siitä kuvan saamisesta hirveät haukut eikä mies sittenkään myöntänyt. Ero tuli, eikä mies milloinkaan myöntänyt, syytti vain minua siitä, etten suonut hänelle avioliitossa omaa tilaa...
Vaimoa kaikesta syyttelevät ja riehuvat miehet on paras jättää ennen kuin pahempaa tapahtuu. Omaa elämän tuskaansa ne elää ja toista siitä syyttää. Eivät kestä naisen totuuden sanomista koska elää itse valheissa. Syy on aina toisessa vaikka itse pilaavat elämäänsä. Omaa osuutta ei tunnusteta vaikka se tiedettäisiin.
Lähde! älä jää! Ei luonnevikainen tule koskaan muuttumaan. Kääntää vain omat elämänkivut ja viat toisten syyksi.
Nyt naiset ottamaan selvää asioista, mitä raivon taakse kätkeytyy, tuossa eräs kirjoitti että salasuhdehan se siellä takana olikin ja taittaa olla teillä muillakin tilanne samassa.
Kun raivoava mies lähtee tietymättömiin, pidä pintasi itsekin ja lähde salaa seuraamaan minne menee, silloin sinulle selkenee raivon todellinen syy.
Minusta jokaisen ihmisen oikeus on tietää ajoissa toisen pettämisestä.
Ja muistakin olla nyt vaiti tiedoistasi ja järjestele lähtösi hyvin, että saat varmasti taloudelliset edut itsellesi. Joten siirtele varoja vaikka vanhempiesi tielille, jotta eivät ole jaossa mukana ja miehen tililtä myös jos on mahdollisuus siirtää. Lasten tileille ei kannata laittaa, sillä niiden hoito eron jälkeen on todella vaikeaa.
Monetkaan teistä eivät tunne lakia alaikäisen tilien käytöstä . Ettekä te näytä tietävän myöskään mitään muutakaan omaisuuden hoitoasioista.
Ne eivät ole niin yksinkertaisia asioita lainkaan kuin luulette.
On turha jatkaa elämää tuollaisen riehujan ja pettäjän kanssa, mutta on myös aivan hulluutta menettää kaikki riehumalla itse asiasta.
Parasta mitä voitte tehdä itsellenne ja lapsillenne tehkää hyvä ja pitävä suunnitelma, sillä tavoin saatte edes jonkinlaisen jatkon lastenne elämään.
Kuinkahan moni lapsi on tämänkin joulun aikaan peittonsa alla itkenyt toisen vanhemman ikäväänsä, itse olen lasten niin nähnyt tekevän ja minuun se sattui valtavasti, miten nuo lapset elämässään jo alusta saakka on jätetty, rumasti sanoen toisen ukon tai akan perseen vuoksi.
Sanoisin näin, että kuka vanhoja muistaa sitä tikulla silmään. Jos haluat jatkaa liittoasi älä muistele vanhoja. Jos et, jatka samaan malliin niin riitelette hamaan loppuun saakka....
Vanhat ihanat muistot voivat nimenomaan pitää liittoa kasassa! Pahat asiat olisi viisasta kösitellä ja sopia ja oikeasti unohtaa niin, ettei niitä ota missään riidassa esille.
Oliskohan ap mies kenties yli 50 v joka on ollut vankilassa. Jos mies käyttäytyy noin hän on epävakaa persoonallisuus jonka tiedätkin. narssisti ja sairas ihminen käyttää sinua ap hyväksi. s ee että pystyy tekemisiään kontrolloimaan onko todistajia vai oletko kahden on pelottava piirre miehssäsi.
Entäs se, kun autoradiosta tulee kaunista musiikkia ja selvät kauniit sanat, mies kuuntelee sitä välillä hiljaa ja välillä raivoaa, haukkuu ja uhkailee? Ikäänkuin nostattaa omaa vihaansa koko ajan pahemmaksi, ja lopulta olisi käynyt käsiksi, mutta tilanteeseen tulikin yllättävä muutos. Tämä raivonsa tilanteiden mukaan hillitsevä ja taas täysillä aloittava ei ole siis ap:n mies, kuten joku kommentissaan yhdisteli aiempien kertomia. Mutta totta on, että se juuri on pelottavaa, ja se oveluus ja kierous, jolla saa muut uskomaan itsestään hyvää ja toisen hirviöksi!
Pidä turpasi kiinni äläkä vittuile, ei miehesi suutu. Sitä saa mitä tilaa, niin makaa kuin petaa. Itse kaivat verta nenästäsi, turha ruikuttaa. Tiedät mistä miehesti suuttuu mutta silti niin teet. Sinulle voi käydä vielä ikävästi...
Sinä saat miehesi raivohulluksi. Itse tulet varmaan vain hulluksi jatkaessasi tuollaista suhdetta.
Kuvaus vaikuttaa enemmänkin narsistilta, tai muulta luonnehäiriöiseltä sekopäältä. Tuo ei tule muuttumaan ainakaan paremmaksi, korkeintaan entistä hullummaksi. Mietipä pari kertaa, oliskohan sekopää aika heittää kiertoon ja ottaa oma elämä omaan hallintaan ilman jatkuvaa "varpailla oloa"...