Tuloero ja asumiskulujen jakaminen

Ei tuo ainakaan oikein mene vaikkei tuollaiseen tilanteeseen mitään lyhyttä ja nopeaa ohjettakaan tässä juuri keksi.. tai no pistä sille vaikka lasku kodinhoitotöistä mitä oot tehny, 70 euroa tunti niin oppii olemaan. Samoin kilometrikorvaukset auton käytöstä, kilometrikorvauksen tarkoitus on kattaa kokonaisvaltainen auton kuluminen, ei pelkästään polttoaineita. Jos kerran hankalaksi haluaa käydä niin..

Oman käsitykseni mukaan, kun kerran on päätetty yhdessä elää, niin paremmin ansaitsevan olisi syytä huomioida toisen heikompi ansiotaso, siis jos nyt ylipäänsä toisesta välittää muutenkin kuin sex- ja kodinkoneena. Etenkin jos toinen on jeesannut silloin kun on itsellä ollut heikot ajat.

Mihin on kadonnut parisuhteen yhteishenki? Eikö teidän pitäisi yhdessä rakentaa yhteistä elämää eikä laskeskella mitä kumpikin on ansainnut, omia pennejään ja tehdä asiasta ongelma. Raha katoaa joka tapauksessa mutta olisi hyvä että molemmille jää sen verran että saa hieman toteuttaa itseään sen avulla. Mielellään vielä yhdessä tehden, tuhlais vaikka yhteiseen lomareissuun tai ravintolailtaan tms.

Jos suhde on noin lyhytaikainen ja jo tuossa jamassa niin kannattaa kyllä miettiä voiko asioita korjata vai onko ainoa vaihtoehto vain kitupiikkisuhteesta luopuminen.

Ei.. voi herranjumala mitä menoa taas. Onko sulla kovinkin lapsellinen/saita mies? Jos olisin itse tuossa tilanteessa niin minua suututtaisi ja kovasti. Oikeastaan en olisi enää tuossa tilanteessa vaan olisin jo lähtenyt. Katsopas itsekin nyt tuota tekstiäsi?? Mieti, kuinka monta euroa olet tuhlannut tuohon mieheen, ja mieti samalla miksi mies ei tuhlaa sinuun ja teidän hyvinvointiin. Miksi olet maksanut koko vuokran miehen opiskeluaikana???

Jos saatte lapsia, ajatteletko että tilanne muuttuu? : / Ja mitä , maksaa bensoja autonkäytöstä? hah. Sanon tämän naisen rakkaudella, ota jalat alle ja juokse äkkiä tuon miehen luota. Jos se mies ei nyt viitsi kotitöitä tehdä niin ei se luultavasti sitä harrasta tulevaisuudessakaan. Älä suostu poljettavaksi, kaikilla on ihmisarvo!!

Miksi elat tallaisen miehen kanssa.Ota hyva ihminen nyt jalat alle ikuisiksi ajoiksi,koska tama ei ole rakkausliitto.Olet alistetussa asemassa ilman ihmisarvoa.Viela lapsia tallaisen egoistisen ei omaa napaa pidemmalle uroksen kanssa tekemaan.Hanskat naulaan ja menkoon vaikka kontaten toihin,siis tama uros.Tsemppia ja parempaa tulevaisuutta uuden miehen kanssa.

Ehdotappa mihellesi jos haluaa isomman asunnon niin asunnon omistuts menee sen mukaan mitä kumopikin maksaa eli maksa sinä 30% jos rahasi rittävät ja mies 70% ja omistussuhde menee samoilla proesemteilla. Ruuastakin maksat samassa suhteessa ja jos tulee sanomista niin toteat ihan suoraan että minun rahat eivät riitä isompaan osuuteen ja pidä puolesi näissä asioissa ja kyllä miehesi pitäsi osallistua tulojen suhteessa menoihinne koska se olis tasapuolista ja se siitä. Itse miehnä saan vajaan tonniin enemmän bruttona kuin naiseni ja maksan myös enemmän yhteisistä menoita.

You name it -you bare it!

"Teen kaiken kotona, pyykkään, siivoan, teen ruoan.. Kaiken."
Olisko aika avautua että olet töissä myös kotona. Tuntihintasi on 45 e.

Älä vaan mene tuolla linjalle. Älä opeta sitä rakkia tuohon. Tiedätkö kuka laittaa ruoan, pesee ja pyykkää kun olet vakitöissä. SINÄ!!

Muuta vaan sinne yksiöön laitakaupungille, siellä rahasi riittävät.
Älä kiusaa miestä enempää, olette hiukan eri sarjassa.

Aluks, jos auto ei oo sulle välttämättömyys, myy se vaik miehelles. Tai laskuta jo mainitut km-korvaukset 0,45 €/km.
Isompaan asuntoon ei kandee muuttaa, eikä vedota "Maksoin laskut ku olit työtä vail", voi tulla "Oma syys ku maksoit".


Helpoite pääset ku eroatte, sillä löysempään suuntaan miehen piheys ei mee.

Onko vuokrasopimus siis teidän molempien nimissä?

" Itse olen hänen työttömyysaikanaan maksanut koko vuokran ja auttanut parhaani mukaan rahallisesti."

Vetoat tähän ajanjaksoon ja siihen että tuossa valossa tämän hetkinen tilanne ei ole reilu sinulle. Pyydät hyvitystä näistä ajoista nyt. Jos kehtaa vielä hanata vastaan, lähdet salaa hakemaan itsellesi uutta asuntoa.

Koska tilanteesi ei rahallisesti ole kovin hyvä, voit hakea asuntoa kaupungilta vedoten kiireellisyyteen päästä irti hyväksikäyttävästä asuinkumppanista. Muista, että voit myös pienituloisena saada asumistukea.

Toimi NYT! Tai pyyhit toisen karvaista pyllyä vielä vuosikymmenen päästäkin, ja silloin sinulla on jo minipossuja tuon hyväksikäyttävän sian kanssa. Mieti NYT!

Ilmainen piika, sitä sinä olet. Hei, on ihan ok olla rakastunut, muttei tyhmä ja rakastunut. Nyt kotityöt jakoon heti, tai saat tehdä kaiken vielä kun oot työntänyt tuolle pomolle vielä pari samanlaista kakaraa.

Miehen täytyy siis maksaa puolet autosta ja tehdä osan kotitöistä. Siltä pohjalta voitte lähteä laventamaan suhdetta höllemmäksi jos onnistuu..... mutta arvosta itseäsi nyt hiukan enemmän, koska jos sinä et sitä tee, ei tee muutkaan.

Asumme avovaimoni omistamassa asunnossa, oma asuntoni on vuokralla. Kaikki talousmenot jaamme puoliksi, myös vaimoni omistaman asunnon vuokran koska ansaitsemme suunnilleen yhtä paljon. Olisikohan minun vielä kohtuullista antaa puolet vuokralla olevasta asunnostani saamastani tulosta vaimolleni?

Aika sika sulla miehenä.. Me kun muutettiin miehen kanssa yhteen, oli selvää, että kumpikin maksaa elinkustannuksista suhteessa omaan palkkaan. Eli jos minun palkkani oli reippaasti pienempi kuin mieheni, niin maksoin myös laskuista ja ruuasta yms reippaasti vähemmän kuin mieheni. Eli meillä meni niin, että mies pisti taloustilille joka kuu 900e, ja minä 400e. Sieltä sitten maksettiin kaikki yhteiset talousmenot. Ja niinhän sen pitääkin mennä! Jos ei miehesi sitä tajua, niin heitä mies ulos!

Nyt ei mene oikein, ei sinne päinkään. Mies on aivan keskenkasvuinen. Jos on yhteinen elämä, on yhteinen talous ja yhteiset tulot ja yhteiset menot. Teillä ei näytä olevan näistä oikein mitään. Miksi muuten asutte yhdessä?

Todellakin olette vasta avoliitossa. Ehkä miehesi ei ole lainkaan varma että hän haluaa viettää loppu elämäänsä kanssasi kun pistää sinut maksamaan vähistä rahoistasi tasan puolet ja ylikin (auton vakuutus ja kyllähän se auto käytössä kuluu). Muuttaa hän nyt selkeästi ainakaan halua kun on tehnyt selväksi että sinun olisi isommasta kämpästäkin maksettava puolet mihin sinulla selkeästi ei ole edes varaa.

Suosittelisin että kysy häneltä suoraan että miten vakavissaan hän on suhteen kanssa? Jos ei osaa sanoa mitään, niin se vastaus kyllä jo kertoo että hän ei ole vakiintumassa kanssasi ikinä. Voi tietenkin olla että miehesi on sairaanloisen pihi ja minäkeskeinen persoona. Kannattaako tuollaisen miehen kanssa edes hankkiä mitään lapsia kun hän vaikuttaa vähintään epäkypsälle materialistille.

By the way pistä hänet ostamaan itselleen oma auto kun varaa hänellä nähtävästi on. Mikä oikeus hänellä on elää sinun siivelläsi auton suhteen. Tämä on tasan hänen oma päätöksensä :)

Kuulostaa epäreilulta. Kaikki menot ja kotityöt pitäisi hoitaa 50-50 %, myös auton vakuutukset, verot ym. Lisäksi miehen pitäisi maksaa takasin sun sponsaamat rahat, silloin kun hän ei ollut työssä.

Itse en ole sillä kannalla, että enemmän tienaavan pitäisi enemmän maksaa, mutta puolet olis aika kohtuullista.

Pärjäisit itse yksin paremmin. Miehes on idiootti ja käyttää sinua hyväksi. Miehes kuuluis maksaa isomman osan kuluista ja olet hölmö jos aiot sietää tuollaista.
Ei se rakasta sua yhtään ja en tajua miksi olet sen kanssa.

Parisuhteessa menot maksetaan tulojen mukaisessa suhteessa ja molempien elintason täytyy olla samalla tasolla.

Näin meillä, ja mieheni ansaitsee 7 kertaa enemmän kuin minä.

Perustuuko suhteenne taloudelliseen hyväksikäyttöön vai rakkauteen?

Tilanne kuin serkullani. He ovat olleet naimisissa 20 vuotta ja kaksi lasta. Siinä on herra ja narri ja narrilla alkaa terveys pettää. Normaaleja miehiäkin on tarjolla, vaihda. Heti. Ja yksinkin on parempi. Muuten menee fyysinen terveys, ja lopulta psyykkinenkin.

Katoppas vaan, onko jätkällä pokkaa mennä sun kanssas oikeesti naimisiin ilman
avioehtoa ja jakaa puolet valtakunnasta kun aviossa taitaa voida mennä ainakin
osa omaisuudesta ynnä muusta maallisesta puoliksi?
Sinuko tässä täytys kosia? Tommosta?

Jätä se luuseri ja hanki kunnon Mies.

Puoliksi ne yhteiset kustanukset tietenkin normaalisti, mutta tämä ukkosi ei kyllä omaa mitään myötä tuntoa sinua kohtaan elikkä taitaa olla jonkun sortin psykopaatti. Käyttää härskisti sinua hyväkseen suurista tuloistaan huolimatta. Lisäksi jos kaikki rahat menee taivaan tuuliin, harrasteluun niin onpa äijä. Suosittelen pikaista eroa. Tulevaisuus tuon kanssa ei ole mukavaa. Pilaat elämäsi.

Ota avio ero , mies joutuu maksamaan sulle toimeen tulotukea , kun sun elin tasoa saa laskeaa , se lasketaan sun aviopuolison yheisistä tuloista , Jaettuna kahdella miinus kulut , sen jälkeen valkaa sen kunnon äijä joka jaksaa keittiössä , olohuoneessa ja makkasissa

MINÄMINÄMINÄMINÄ-"mies"

Ei kai sen takia miehen kanssa kimppaan muuteta, että eletään sen siivellä. Sulla on itselläs mahdollisuus päästä hyviin hankkeisiin, kun hankit itselles kunnon ammatin ja lopetat tollaset osa-aikatyöt ja teet töitä 8 tuntia päivässä. Joskus tuntuu, että ei naiset halua muuta kuin hyötyä miehestä ja jättää ittensä kouluttamatta. Sitten vaan kotiin ison mukulalauman kanssa ja saadaan kotihoidon tukea about 230 euroa kuussa käteen, mutta eihän naisen tarviikkaan tienata enempää...onhan sillä mies.

Mies käyttää sinua törkeästi hyväkseen ja annat sen tapahtua. Miksi?

Laita stoppi heti tuolle hommalle. Ensinnäkin miehellä ei ole enää lupaa käyttää autoasi ilman kunnollista korvausta. Lisäksi hänen tulee kustantaa isompi osa menoista nyt vuorostansa, koska sinäkin olet tehnyt niin aikoinasi hänen taloutensa ollessa tiukoilla. Lopuksi vielä miehen on alettava osallistumaan kotitöihin.

Jos mies ei näihin suostu, niin suosittelen eroamaan. Älä missään nimessä vain hanki tuollaisen luuserin kanssa lapsia, koska sitten vasta kuse.ssa oletkin. Käyt töissä, hoidat yksin lapset ja kodin ja maksatkin vielä kaikesta. Pelkästään kahden lapsen hoitomaksut nielevät yli 500 e/kk.

Minä elätän hyvällä omatunnolla avovaimoa ja lapsiamme, eli elämme käytännössä minun eli miehen tuloilla. En näe tässä ongelmaa, sillä tienaan tarpeeksi ja mielestäni katson ennemmin naista täällä kuin olen katsomatta hänen paahtaessa huonopalkkaista työtä.

Laita hyvä ihminen mies vaihtoon ennen kuin on myöhäistä ja saatte lapsia, jolloin siitä elämästä tulee vielä kauheampaa jos joudut pienistä tuloista maksamaan vielä enemmän. Mitään tukiahan et tule saamaan avopuolisosi tuloista johtuen.

Jos kerta miehesi ei halua että kaikki on yhteistä, ei hänellä sillon tarvitse olla käyttöoikeutta autoosi. Katot paljo autovuokraamot velottaa ja pistät miehelles saman hinnan auton käytöstä. Ruuan alat tekemään vaan itselles ja miehes saa tehä ite tai maksaa ravintolahinnan mukasia maksuja siitäkin. Pyykeistä peset vaan omas jne.. Miehes joka tajuu et jos asutaan yhessä on kaikki yhteistä tai ei tajuu muuttaa käytöstään ja sit se jättää sut mut sun tilanteessa se vaikuttais kehitykseltä.

Ap, avain ongelmaasi olet kuitenkin sinä itse, sillä ylläpidät sitä omalla suostumuksellasi. Miksi? Voin suositella tutustumaan Alkuajatukseen, sen avulla oppii tuntemaan itsensä aivan eri tasolla, saat selkeyttä siihen mitä tahdot, ja se tuo tullessaan toimivan elämän. Käy katsomassa kotisivulla, se löytyy googlaamalla, ja sivulta voi ladata maksutta mm sähkökirjan.

Ensinnäkin Suoli24:n mode on taas laatinut otsikon johonkin aivan päin peetä. Toiseksi, miehesihän maksaa puolet. Ilman miestä maksasisit kokonaan. Tai ehkä sitten Kela maksaisi enemmän kuin puolet. Sekö harmittaa? Vaihtoehtoina on töihin meneminen tai miehen vaihtaminen jos noin pännii.

Jätä mies!!!

No sehän nyt on vain ihan oikein, että kulut laitetaan suunnilleen puoliksi, varsinkaan jos suhde ei ole vielä vakaalla pohjalla. Niin makaa kuin petaa, eli jos koulunkäynti ei kiinnosta, niin sitten tulet toimeen sillä mitä ansaitset. Pitäisikö asian mennä niin, että oman laiskuuden voi korvata hyvillä naimakaupoilla?

Pyysikö mies rahojasi, kun olit työttömänä? Oletko puhunut tästä ajasta hänen kanssaan? Epäilen kuitenkin, että ei tässä tapauksessa rahat nyt ihan puoliksi mene ja kirjoittamasi näkemys aiheesta on vain omasi. Miehelläsi olisi varmasti oma vastikkseensa. Miksi ette keskustele aiheesta kotona? Kuuntelet täällä kaikenkirjavan nettikansan kommentteja asiaan - ja luultatavsti luet vain kannustavat kommentit, ehkä luetat miehelläsikin. Jos sinulla on yhtään selkärankaa, niin juttelet aiheesta kotona miehesi kanssa - ja jos yhteisymmärrystä ei synny, niin päätät itse haluatko jatkaa elämää suhteessa... jos sitten miehesi ei tuota päätöstä puolestasi tee.

juu menot puoliksi ja tulot kanssa kodinhoidosta otat palkan samoin myös jos annat sen painaa itteäs, normiseksi vaikkka satasen ja b rapusta 50 egee extraa, suihiotto voisi olla pesemättömällä kusisella munalla 80 e ja pestyllä 50 e
sillen alkaa massit valua sullekinpäin.

HEITÄ TOLLANEN ÄIJÄ MENEMÄÄN. EI TOLLASEN KANSSA OLE TULEVAISUUTTA.

jätä koko paska ja nauti omasta elämästä

Avioliitto / Avoliitto on epäterveellä oletetulla rakkauden perustalla. Vastuuntuntoiset ja normaalit ihmiset hoitavat yhteiset asiat yhdessä yhdessä, ei jakamalla tuo on sinun, ja tuo on minun maksettava. Tulot ovat yhteiset kuten menotkin.Olen ollut 57 vuotta avioliitossa saman naisen kanssa, koskaan ei ole noussut esille erimielisyyttä ansiotulojen eroista eikä siitä kumman tuloilla mitäkin maksetaan. Tulot ja menot ovat terveellä pohjalla olevassa avo / avioliitossa yhteiset, ilman riitelyä.

Hoi sisko. Tuo ei kuulosta todellakaan reilulta eikä oikeudenmukaiselta. Kannattaa miettiä vaihtoehtoja, jos tilanne ei muutu. Kun itse olin naimisissa miehen kanssa, jolla oli huomattavasti paremmat tulot kuin itselläni, jaoimme kulut suhteessa tuloihin. Nyt kun muutin yrittäjämieskaverini luo asumaan isoon ok-taloon, hän maksaa kaikki asumiskustannukset ja vain ruokakulut laitamme puoleksi. Minä laitan ruoan mielelläni, koska osaan sen hyvin kuten myös kodinhoidon. Mies taas hoitaa muut asiat ja auttaa kyllä raskaissa hommissa pyydettäessä.

Mitä ihmettä aloittaja narisee?? Ette ole avioliitossa, miehellä ei ole velvollisuutta elättää aloittajaa. Turha narista omasta pienestä palkasta, ei ole miehen vika jos nainen ei ole viitsinyt opiskella alalle josta saa kunnon palkkaa. Naurattaa kun naiset vouhkaavat itsenäisyydestään ja omasta ajasta jne kun samalla vaativat että miehen pitää heidät elättää.

Meillä taas asia on ollut toisinpäin. Että minä (mies ) olen ollut töissä koko suhteemme ajan ja tyttöystäväni ( nykyisin vaimoni ) on ollut välillä töissä ja opiskellut kaksi ammattia itselleen siinä välissä ( lähihoitaja ja sairaanhoitaja )
meillä on sääntönä ollut se, että omat kulumme ( puhelin, auton vakuutukset , auton korjaukset etc etc ) kumpikin maksaa itse ja yhteiset sen mukaan, miten rahaa on ollut. Sehän on ollut selvää , että itse olen maksanut enemmän jossain vaiheessa yhteisistä kuluista. En vain pahalla tätä ajattele. Nyt asia on niinpäin, että itse lähdin työnohessa opiskelemaan ja vaimoni on töissä ja hoitaa kotia enemmän.
IMHO , ei asioita pidä katsoa tarkasti per kuukausi periaatteella, vaan katsoo pitemmässä juoksussa , että kulut menee tasan.
asuntolainassa okt:ssa meillä ollut alusta asti, että itse maksan 80% lainasta ja vaimo 20. Lähiaikoina vaimo nostaa oman lyhennyksensä , että hän maksaa 50% ja minä 50%. Lisäksi itse maksan oman autoni lainaa. Molemmat tarvitsemme työssämme autoa.

Heitä hyvä ihminen tuollainen mies unholaan ,jos on noin itsekäs.Lähes 50 vuoden kokemuksella yhdessä parisuhteessa eläneenä voin sanoa ,että siitä ei tule mitään.Meillä on rahat laitettu yhteen kassaan ja sieltä makseltu ja hoidettu kaikki raha-asiat ja kumpikin saanut käyttää omiin menoihinsa tarpeen mukaan luottamuksella. Säästöt myös yhteisiä ,ompa ne hankkinut kumpi tahansa..Tulot eivät ole olleet koskaan saman suuruiset ja hyvin on mennyt Elämässä on paljon tärkeimpiäkin asioita ,kuin miettiä ja setviä kenen rahoja käytetään. Eikö niin ? Kaikkihan on yhteistä , näin sitä täytyy ajatella molempien .

Me laitettiin miehen kanssa yhteinen tili kun mentiin naimisiin, sitä ennen molemmilla oli omat mutta yhdessä kaikki makseltiin silloinkin.

Mun vanhemmilla on ollu yhteinen tili ja mun mielestä tää on järkevä ratkaisu. Yhdessä on tarkoitus olla loppuun asti. On ollu alusta asti selvää ettei tässä aleta laskemaan paljonko kellekki tulee..yhteiseen hyvään (ja huonoon) ne menee kaikki! Mä olen tällä hetkellä lasten kanssa kotona ja mies töissä (saan toki kohtuullisesti rahaa kun opiskelen kotona työttömyysturvaetuudella). Mies tienaa silti lähes 2x enemmän. Ammatti, johon valmistun, on suht hyväpalkkainen, joten tulen todennäköisesti tienaamaan enemmän kuin mieheni. Tietenkin silloin myös mun palkasta osa menee miehen hyväksi. Mun mielestä tää vain on sitä yhteispeliä!

Mä en ikinä alkais mihinkää suhteeseen, jossa laskettais sun ja mun rahat... Tiedän kyllä yhden miehen, joka on tyttöystäviään kusettanu just rahajutuilla...on oltu naisen nimillä vuokralla (mies kai lapsuudenkodissaan virallisesti) ja nostettu asumistuki sossun raha (nainen työtön) ja sitte mies ei oo maksanu vuokraa penniäkään ja kuitenki myös kaikki ruokamenot on pistetty puoliksi. Naisten on täytyny jopa maksaa miehen ajelemista bensoista...siis mitä kaikkee siinä olikaan.

Aloittajan jutussa en ymmärrä sitä, että miksi mies ajeleekin naisen autolla maksamatta auton ylläpidosta? Aloittajan tapauksessa en todellakaan siihen suostuis!! Ostakoot oman autonsa! Asiaa voi ajatella myös niin, että aloittaja pärjäisi paremmin jos muuttaisi yksin asumaan. Hän saisi todennäköisesti silloin asumistukeakin, jota siis nyt ei saa.. Aloittajan kannattaisi sanoa miehelle, että on ajatellut ottaa oman asunnon, koska EI OLE VARAA asua miehen KANSSA ;) Niin että eikai se ihan noin voi mennä?

ANNA SILLE KUNNON PANO JOKA PÄIVÄ. IME SEN HEPPI PYSTYYN

Aloittajan puoliso ei ole MIES, vaan ehkä miehen ulkoasussa oleva hemmoteltu pikkutyttö tai ihan vain lapsellinen ja itsekeskeinen nilkki.
Meillä on pienemmät tuloerot ja silti minä, miehenä maksan paljon enemmän yhteiselle maksujenhoitotilille.

Itse vähän alle keskituloinen, mies tienaa 2-3 krt enemmän. Aina ollaan maksettu kaikki puoliksi. Mun mielestä ihan ok, mies tekee pitkää päivää ja saa tehdä ansaitsemillaan rahoillaan mitä tykkää. Mutta oletin kyllä, että hän maksaa enemmän sitten kun olen vanhenpainvapaalla. Ei maksanut, mun piti käyttää säästöjäni. Ja en voinut jäädä hoitovapaalle.

Mies myös tykkäisi törsätä ja pitää aina yrittää toppuutella. En pysty/halua maksamaan puolia esim. jostain kalliista taulutv:stä tms. tai kalliista matkasta. Mies haluaisi ottaa niihin lainaa, minä en halua ottaa kulutusluottoja. Tai mies sanoo, että minä maksan, mutta sitten tavallaan joudunkin osallistumaan niihin, kun miehellä ei ole rahaa sitten maksaa jotain yhteistä laskua tms. joten minä maksan.Tai sitten mainitsee sopivassa tilaisuudessa, kuinka hän maksoi telkkarin ym. En tiedä miten ja mihin mies hassaa rahansa. Mies jopa kerran sai matkalahjakortin, mutta sillä maksettiin vain miehen matka (kun ei onnistunut säästämään matkaan), minä maksoin oman matkani kokonaan. No hänenhän se lahjakortti oli... Mutta itse olisin maksanut puolet miehen matkasta vastaavassa tilanteessa. Miten lie kävisi, jos mies voittaisi lotossa.

Sulla kuitenkaan ei ole normaalitulot vaan olet osa-aikainen. Mitä jos jäät työttömäksi? Ja miehen pitää ymmärtää, että jos hän haluaa isompaa asuntoa tms. niin hänen pitää osallistua niihin rahallisesti enemmän. Et millään voi tuhansia euroja pienemmillä tuloilla pitää yllä samanlaista elintasoa kuin mies? Mies voisi myös ajatella, että entä jos hän jäisi työttömäksi? Hänellä toki saisi suurta ansiosidonnaista. Mutta jos joutuisi vaikka tapaturman tai sairauden vuoksi olemaan pidempään pois töistä tai joutuisi sairaseläkkeelle tms.

Pyydä miestä, että kokeilee tulla toimeen vaikka 1-3 kuukautta sun tuloilla. Se voisi herättää ajattelemaan. Miehen kuuluisi myös tietenkin maksaa autosi vakuutukset ym. kuluja, kun hän käyttää autoasi. Miksi ei osta omaa autoa! Taitaa olla tosiaan aika pihi (ja itsekäs)i. Mies voisi myös siksikin maksaa enemmän yhteisiä menoja, kun teet kaikki kotityöt. Itse en tee enempää kun maksan puolet menoistakin.

ap:lla on ns. nollatutkimus.

Itse olen osatyökykyinen mies ja joskus tavannut hyvinkin työkyisen naispuolisen ihmisen, joka olisi varmaan päässyt valmistuttuaan vähintään kestävään työsuhteeseen ja sitämukaan hyvään palkkaan.... MUTTA.

Mutta, ottaisiko kukaan työssäoleva ihminen toista siivelle, vaikka huono tulotaso olisi tiedossa? Jos toinen tienaa 25v työn jälkeen vaikka 4000e ja toinen sitten 500e, niin pystyykö se parempi osainen olemaan sanomatta asiasta? Voiko edellyttää... toinen tuo 90% tulosta ja toinen sitten vain 10, ja jos yhteiset menot olis tonnin, niin toinen maksaisi 100e ja toinen 900e. Kyllä se vois pari kuukautta toimia, mutta ei sitten enää yhtää enempää Ei siinä isoja linjoja vedetä, jos menot paljonkin alle 30/70

Kyllä se aina on niin, että jos toisella ei ole mahdollisuutta osallistua yhteisiin asioihin, niin sitä yhteistä ei ole... ei, vaikka se paremmassa asemassa oleva olisi multimiljonääri.... Silloinkin toisella on olrava jotain.

Kylläpä tulee muistoja mieleen... mutta en mene nyt niihin. Kyllä se vain niin on, että avioliitto kristillisillä periaatteilla on ainut oikea muoto. Siinä miehestä ja naisesta tulee 'yksi liha'. Jos psyykkistä yhteenliittymistä ei tapahdu, niin käytännössä samassa taloudessa asuvat ovat kämppiksiä. Ihan tällaisena syntisenä kristittynä sanon, että miehestä ja naisesta pitää tulla yksi yksikkö eli aidosti 'me' jo seurusteluaikana. Muutoin käy huonosti. Se vaatii kypsyyttä ja aitoa halua toimia kristillisesti.

Olisiko se isompi asunto vuokra- vai omistusasunto?

Jos miehelle on tärkeää, että kaikki menee 50/50 niin, jos auto käytännössä on yhteinen niin menot myös 50/50. Myös kotityöt jaatte 50/50.

Ei ole helppo myöntää, että on valinnut väärän kumppanin.
En usko tuollaisen miehen sinusta oikeasti välittävän muuten kuin hyötymismielessä. Paremmin yksin pärjäisit, kun ei olisi paha mieli epäoikeudenmukaisesta kohtelusta.
Tuohan on henkistä väkivaltaa.

Ala rahottamaan uutta suhdetta. Kyllä rahottavalle naiselle markkinoita riittää.

itse kitupiikin kanssa eläneenä, aviossa ja kivuliaan avioeron kokeneena neuvon. eroa miehestä. itse sairastuin pahasti , kun kitupiikin narsistin kanssa elin ja maksoin suurimman osan kuluista. jatkuva riita rahasta. eksäni teki harmaata taloutta autokorjausbisneksellä (muun työn ohessa) ja minä vihreänä luulin, että tulevat rahat tulisivat oman perheen j akodin kättöön. toisin meni. mies keräsi rahaa omalle tililleen ja vaati korvausta esim. pienestä särkyneestä auton osasta. rakastin liikaa, enkä uskaltanut/osannut erota. lapsikin kärsinyt. teet oikein kun eroat. voit siten pelastaa itsesi vakavalta uupumiselta. masennukselta, köyhyydeltä, erossa lapseeen kohdistuvilta huoltajuusriidoilta. elä anna enää kenenkään käytää itseäsi hyväksi. voit vielä löytää täyspäisen kunnon miehen rinnallesi. elä anna periksi. tsemppiä sulle, saat vertaistukea.

miehesi on narsisti psykopaatti! Lähde, kun vielä voit!

Teillä on täysin normaali äiti/poika suhde. Sinun kuuluukin tukea poikaasi hänen harrastuksissaan. Ei poikasi ole elatusvelvollinen. Sinulla on hyvä poika, koska hän muistaa sinua antamalla silloin tällöin kokonaisen kympin bensarahaa.

Elintaso olisi todella vaatimaton, jos hän asuisi yksin. Tässä tapauksessa aloittajan mies tekisi fiksusti jos hän ottaisi eron. Yksin asuessa hänelle jäisi enemmän rahaa käytöön.

Eiköhän tämän päivän elämä ole jo niin kiireistä ,että kannattaako alkaa sellaiseen suhteeseen jossa täytyy koko ajan kaikki tasata 50-50 ..50-50.....Tänä päivänä ei osata eikä haluta sitoutua parisuhteeseen .kaikki tasan ,jos tulee ero....ajatus näyttää vallitsevan .Täytyy miettiä ja harkita tarkkaan ennenkuin yhteen menee ja kun menee yhteen niin sitten täysillä molemmat sitoutuen ,eikä siinä tule rahanjaot ensimäiseksi mieleen.Elämään kuuluu paljon ,paljon kauniimpaa ja hyvää kuin raha.

Mies käyttää sinua hyväkseen ja elää kustannuksellasi, käyttää rahansa itseensä. Ainakin avioliitossa lain mukaan puolisoiden tulee elättää toisiaan ja lapsiaan siinä suhteessa mitä ansaitsee, joten miehesi tulisi maksaa vuokrasta, kaikista laskuista, ruoasta ja muusta neljä kertaa enemmän kuin sinun. Moni suhde kaatuu juuri itsekkyyteen raha-asioissa. Miksi olet suostunut tällaiseen? Kannattaa ennen yhteen menemistä puhua siitä, miten rahat jaetaan; jotain miehesi rahoista kuuluisi sinullekin. Hän ei muista, että hänen työttömyysaikanaan sinä maksoit kaiken. Kiittämätön paskiainen, ja epäreilu, itsekäs.

Olen aina tienannut selvästi enemmän kuin vaimoni ja meillä on yhteinen käyttötili. Minun mielestäni jos ollaan aidosti yhdessä, että eletään tasapuolisesti rahoja käyttäen vaikka toinen tienaa enemmän. Minusta on käsittämätöntä se ettei isompituloinen mitenkään tasaa tuloja, tuskin parisuhde tulee kestämään.

Kuulostaa siltä, että miehesi on itsekäs ja todennäköisesti narsisistinen. Sinun tulee tehdä valinta onnellisuutesi takia...haluatko miehen rinnallesi koko loppuelämäsi ajaksi, joka ei halua jakaa omastaan oman puolisonsa kanssa? Kannattaa mennä avioneuvojan luo selvittämään ne mahdollisuudet joita sinulla ja miehelläsi on. Lapsia ei kannata tehdä onnettomaan kotiin, siitä ei tule muuta kuin sydänsuruja.

Itse olen ollut vaimoni kanssa yli 10 vuotta naimisissa meillä on 3 lasta ja kaikki on yhteistä (paitsi tietysti ne omat henkilökohtaiset tavarat). Me olemme joutuneet luopumaan monista itseämme kiinnostavista asioista toistemme ja lastemme onnellisuuden takia. Meillä on yhteinen päämäärä jota kohden teemme yhteisesti työtä.

Hae ammattiapua, joka ei ole häpeällistä, koska onnellisuutesi on vaakalaudalla. Keskustele miehesi kanssa vakavasti, jotta pääsette yhteisymmärrykseen ja voitte alkaa rakentaa yhteistä elämäänne yhdessä eikä erikseen saman katon alla.

Mulle on ihan sama jos mun avovaimoni tienaa enemmän rahaa. Se on töissä ja mä lapsen kanssa kotona. Mielummin kotona lapseni kans :)

Miksi olet alkuunpäätänsäkään muuttanut yhteen hänen kanssaan? Eikö muka ollut merkkejä tällaisesta käytöksestä ennen sitä, vai oliko liian kiire pistää hynttyyt yhteen, , , ohhohhoijaa!

Kantapäät vastakkain. Jatkamalla tuo suuri ongelma ei katoa, vaan suurenee kun "miehelle" tulee ikää, niin todennäköisesti tulee entistä nuljummaksi.

Vai että kaikki puoliksi?
Maksaako ukkosi puolet: myös auton kustannuksista. Sekään puolet ei ole oikein, koska hän sillä ilmeisesti enempi ajaa. Alat pitää ajopäiväkirjaa, johon merkkaat omat ja puolisosi ajot, siinä suhteessa sitten jaat sen kustannukset - kaikki, myös auton arvo, sen voisi sitten hinnoitella siten että 10cent/km. Siis kaytön mukaan kustannusten jako ja sitten sinulle auton omistajalle vielä 10cent/km auton arvosta.
Kotityöt on myös puolitettava, jos se ei käy, laskutat häntä hänen tunneistaan hänen työtuntiansionsa mukaan - sen verran voit armahtaa, että siitä mikä jää verojen jälkeen käteen.
Minä, vaikka olenkin ukkomies, vaihtaisin sinuna, ukkoa - tai olisin ilman!

Esimerkkinne on hyvä pahasta ihmisestä.
Miehesi mitä ilmeisimmin "osaa" laskelmoida sen varaan, että tietäen sinun taloudellisen tilanteesi, hän olettaa voivansa määrätä kukkaron nyöreistä, luullen tietävänsä ettet sinä kuitenkaan lähde. Sinullehan tulisi vieläkin tukalampaa elää yksin ja maksaa ihan kaikki yksin.
Mutta jos nyt puntaroit, paljonko saisit esim. asumistukea mahdollisessa omassa vuokrakodissasi, niin paljonko jäät miinuksen puolelle? Tuskinpa kovin paljoa.

Tuollaisessa suhteessa eläminen on ihmisen omanarvontunnon murskaamista ja varsin tietoistä häijyyttä. Minusta sinun tulisi ottaa asia reippaasti esille ja sanoa ettei elämän kuuluu mennä noin. Ja naimisiin menoa,jossa miehellesi syntyisi elatusvelvollisuus puolisosta - sitä saisit odottaa maailman tappiin asti. Miehesi ei sinua nai, koska haluaa nöyryyttää sinua oman turvallisen matkan päästä ja pitää sinut alisteisena. Harvoin saita ihminen muuttuu itsestänsä. Joissakin tapauksissa voi muuttua jos joutuu selkä seinää vasten kun puolisi haluaa lähteä.

Kerron sinulle tässä vertailukohdan : Minä saan sairaseläkettä nettona 1200/kk. Mieheni saa 3000/kk . Meillä mieheni maksaa kaiken. Minä maksan eläkkeestäni toki ruokia ja ostan meidän tarvitsemat vaatteet. Tämän lisäksi mieheni antaa minulle vielä talousrahaa 300e kk. Olen joskus kysynyt häneltä, että miksi hän on niin kultainen ja antelias aina. Hän sanoo, että se on vaan rahaa ja että kaikkihan on yhteistä. Lisäksi minä "oloneuvoksena" kokkailen hyviä ruokia ja omasta tahdostani teen hänelle hyvät eväät ja välipalat töihin vietäväksi.Aamupalankin teen valmiiksi kaappiin odottamaan jo illalla, että hän saa sen rauhassa ilman kiirettä syödä ennen töihin lähtöä kun minä vielä nukun. Hän jopa tekee isommat kotityöt sairauteni vuoksi, mutta minä pidän ruoanlaiton ohessa huolta kodin muusta siisteydestä ja pyykeistä sun muusta . Osaan kyllä arvostaa miestäni maailman tappiin asti, hyvä tuuri minulla on käynyt. Olen myös oppinut ajattelemaan, että raha on vain rahaa ja että sillä ostetaan mitä tarvitaan ja loput säästöön jos siltä tuntuu.

En tässä halua mitenkään leuhkia asialla, mutta jospa tämä meidän esimerkki saisi sinut näkemään asiat niin kuin niiden oikeasti kuuluu olla hyvässä liitossa. Tosin saattaahan se olla niinkin, että mieheni on oikeasti vain timantti helyjen joukossa, ken sen tietää. En tiedä onko tällainen anteliaisuus yleistä vaiko harvinaista.

Onhan se nyt aivan päivänselvää, että avosuhteessa kulut maksetaan fifty-fifty. Ei siinä mitään jakoa tienistien suhteen tehdä. Myös tekemiset pitäis mennä sunht tasan.

Aikamoista menoa, mutta lähtisin naisena tuollaisesta suhteesta. Et tarvitse sitä miestä missään, et edes lapsien hankkimisessa. Joten älä itseäsi kiusaa tuollaisilla asioilla, tilanne ei muutu tuossa suhteessa vaikka yhteisiä lapsia olisi.

Moni on neuvonut, että avaa silmäsi ja tee se ihan oikeasti. Jos miehen tarpeessa olet myöhemmin, tee vaikka matka ja nauti seurasta, mutta älä ota tuollaista miestä riesaksi. Niitä nimittäin piisaa, eikä pelkästään miehiä vaan myös vastaavanlaisia naisiakin. Vielä sinullekin voi sattua se oikea ja sitten teillä ei ole tuon tyyppisiä ongelmia.

Ei kuuosta ollenkaan hyvälle mutta erittäin tutulle. Itse elätin minimipalkalla miestä hänen opintojen ajan. Kun mies pääsi työelämään ( tienasi lähes nelinkertaisesti minuun verrattuna) kulut jaettiin 50-50. Miehellä oli kuitenkin varsin kallis elämän tyyli joka vaikutti yhteisiin menoihimmekin niin että itselle ei jäänyt omaa käyttörahaa juuri ollenkaan. Pikkurouvana piti tukea myös miehen uraa jonka tähden muutettiin usein ja itse tein pätkätöitä aina siellä mistä ehdin saada. Kun tuli aika rauhoittua paikalleen (oltiin jo naimisissa) ja minun vuoro alkaa tekemään opintoja loppuun ja omaa työuraani saamaan alkuun, mies haki avioeroa. Käteen jäi ainoastaan yhteistä velkaa (koska mies ei ollutkaan hoitanut yhteisiä asioitamme vaikka niin vannotti), ei omaisuutta sekä risainen työhistoria.

Katson kuitenkin olevani onnekas että pääsin irti tuosta muutenkin kuluttavasta suhteesta, jossa jäin aina kakkoseksi kaikella muulle. Jaloilleen nousu kohdallani otti pari vuotta mutta nyt vihdoin opiskelen ja elämä kohtuu järjestyksessä vaikka vieläkin joutuu kituuttamaan mutta kukapa opiskelija ei euroja laskisi.

Älä tuhlaa aikaasi ihmiseen ei arvosta sinua (olet tukenut häntä opinnoissa, teet kaiken kotona ja lainailee autoasi ilman kohtuullista korvausta). Jos ette saa puhumalla tätä asiaa selvitettyä, lähde pois suhteesta kun vielä voit. Älä tuhlaa elämääsi eläkä tulevaisuuttasi kuten minä tein 10 vuotta.

Parempiakin elämänkumppaneita löytyy. Ellet sitten itse nimenomaan halua voimakastahtoista (itsekästä) miestä.

Miksi annat hänen käyttää autoasi ja peset hänen pyykkinsä jos et sitä itse halua, eli pelaat parisuhdepeliä eri säännöillä kuin toinen osapuoli? Voit sanoa "ei" koska hänkin tekee niin. Älä hemmottele häntä pilalle.

Ette kai nuku samassa sängyssä jos vuokra menee kämppäkaverisopimuksen ehdoilla?

Nihilisti mies. Jätä se. Minä tienaan kuussa noin 4000€ käteen, vaimo 1200€ ja kaikki on yhteistä. Vaikka hän ei tienaisi mitään, minua ei haittaisi. Raha on kuitenkin toisarvoista, rakkaus voittaa kaiken ja kun rakastaa, antaa toiselle kaiken.

Ehkä mies ajattelee ottaa toisen naisen ja säästää sen takia....

Meillä on vähän samoin. Tosin menot jaetaan tulojen mukaan. Tyttöystävän jäätyä työttömaksi olen huiomannut ettei hänellä ole enää koskaan pääsärkyä. Aina käy ja kaikki mitä vain saatan keksiä.
Joten iljettää mutta toisaalta...

Meillä yritetään suurin piirtein tasapainoilla sellaisella periaatteella, että molemmille jää saman verran käyttöön omaa rahaa. Eli jos mies tienaa esim. nettona 2500 ja nainen 1500 euroa, niin molemmat ottaa omaan käyttöönsä vaikkapa 500 euroa ja lopuilla maksetaan laskut tai laitetaan säästötilille. Ei ole kummallakaan nokan koputtamista, että olisi vähemmän rahaa käytössä. Minulla menee enemmän rahaa vaatteisiin ja miehellä taas enemmän harrastusmenoihin, joten loppupeleissä saman verran taitaa molemmilla kulua.

Oli sitten avio- tai avoliitto, niin yhteistaloushan se aina on. Jos jompikumpi ei halua sitä periaatetta pitää, niin jossain on pahasti vikaa.

Aloittajan kuvaama tilanneaiheuttaa katkeruutta eikä varmasti johda mihinkään hyvään pitemmän päälle. Oletko uskaltanut ottaa asian puheeksi miehen kanssa, hän on ilmeisesti aika nuori ,ajattelematon ja typerä. .

Itselläni on tilanne että olen ollut työttömänä reilun vuoden, aikaisemmin tienasin suunnilleen saman kuin miehenikin. Heti kun jäin työttömäksi mies laski paljonko voin maksaa yhteisiä laskuja, minä maksan niistä nykyisin vain pienen osan ja mies siirsi yhteiselle tilille ylimääräistä rahaa jotta voin ottaa sieltä jos omat rahani loppuvat. Tämä aivan pyytämättä. Minusta olisikin hankala pyytää mieheltä rahaa. En kyllä ole montaa kertaa yhteiseltä tililtä ottanut.

Lisäksi mieheni osti minulle oman auton että pääsen iltaisin opiskelemaan (opiskelu ehkä auttaa minua työllistymään paremmin) , ei kovin kallista mutta ihan asiallinen auto kuitenkin.

Tällä tavoin homman pitäisi parisuhteessa toimia. Olisin itsekin ollut valmis elättämään mieheni jos hän olisi jäänyt työttömäksi.

Tietysti on mahdollista että mies on vaan törkeän itara ja kun toinen on halukas maksamaan niin mikäs siinä.
Kannattaa nyt ensiksi nostaa kissa pöydälle asiasta eli ettei sinulle jää yhtään rahaa käteen koska vastaat kaikesta ja hän ei mistään.

Mulla on yksi kaveri joka on muuten ihan reilu mutta toisinaan sille iskee ihan kummallinen tarve olla oikea kitupiikki ja kaikesta pitäisi maksaa HETI ja seuraavalla viikolla taas kaikki ok jos vaikka tarttee kyytiä jonnekin.
Sanon että raha tekee ihmisistä kummallisia.

ERO! Selkeä nopea päätös, järkeviä ja naista kunnioittavia miehiä on tyrkyllä, ei kannata katsella viikkoa kauempaa!

Jos on ap totaalinen luuseri ja mies sika, niin kyllä nämä vastauksetkin kulujen osittamisesta ovat ihan hanurista.

Paljon parempi on rakkauteen perustuva kahden aikuisen ihmisen yhteiselämä. Kaikki tulot menee yhteiseen laariin, sieltä sitten rahoitetaan perheen elämää ja hankintoja. Tämä helpottuu kummasti, kun kummallakin on nettipankissa laajat käyttöoikeudet toistensa tileihin sekä säästötiliin.

Tyypillinen nainen aloittajana, eli miehen siivellä pitäsi matkustella tappiin asti? Maksat puolet kaikista menoista vaan!! Ei meidän miesten kuulu teitä akkoja elättää, aikuusia ihmisiä? Hommatkaa itsekkin rahaa elämiseen ja älkääkä alkako luusereiksi! Miksi jumalauta te roikutte meidän miesten lompakolla?? Onneksi minä tein siitä lopun ja potkaisin akan pihalle!!

En tajua tuollaista. Itse olen nainen ja tienaan yli 10 kertaa enemmän kuin mieheni. Minä siis olen varsin hyväpalkkainen ja hän työkyvyttömyyseläkkeellä. Eikä edes asuta yhdessä. Silti minä kyllä katson, että hänellä on aivan yhtä suuri oikeus rahoihini kuin minulla, koska yhdessä ollaan.

Minun mielestä parisuhteessa - varsinkin kun asutaan yhdessä, rahat ovat yhteisiä. Kaikki mikä tienataan, menee samaan pottiin ja kummallekin kuuluu yhtäläinen elintaso ja oikeudet. Sitten on eri juttu, jos toinen tuhlaa rahat mihin sattuu, juo, pelaa tms. ja aiheuttaa yhteiseen talouteen tahallaan rahavaikeuksia, sillon tietysti täytyy nostaa kissa pöydälle.

Ihan älytön meno teillä, en katselisi hetkeäkään. Parisuhteessa menee sen sata muuta asiaa rahan edelle, eikä todellakaan pitäisi joutua edes neuvottelemaan tuollaisesta! Sano miehellesi, että enemmistö on puolellasi, laki on puolellasi ja kaikki mahdolliset asiat ovat puolellasi, miehesi toimii väärin. Jollei suostu muuttamaan suhtautumis- ja toimintatapojaan, niin suosittelisin vahvasti harkitsemaan hänen jättämistään. Sinun kuuluisi olla hänelle tärkein.

Ottakaa naiset köyhiä miehiä, jotka tienaa vähemmän kuin te, niin ei tarvitse itkeä. Aina sanotaan ettei miehen tuloilla ole muka väliä, sitten kuitenkin vaaditaan, että mies tienaa yhtä paljon tai enemmän ja lopulta sitten valitetaan, että miksei mies maksa enemmän? Oikeasti olette minusta verrattavissa maksullisiin naisiin, tai oikeastaan pahempia, eihän ilotytölle tarvitse kovin paljoa maksaa ja ainakaan hän ei valehtele jotain rakkaudesta, vaikka on vain rahojen perässä.

Kuulostaa mun exältä. Kun tilanne kääntyi niin päin, että minä tienasin enemmän ja ukko makasi kotona, hän alkoi vahtia minun menojani.

Oletpa kurjassa tilanteessa Mielestäni olisi kyllä kohtuus että miehesi maksaisi
enemmän ainakin siihen asti kun ja jos sinä saat kokopäivätyötä. Sanoppa sille
nuukalaiselle että ei sitten käytä sinun autoasi ostakoon itse oman autonsa tai kulkekoot yleisillä kulkuneuvoilla, oikein olisi mokomallekkin nuukalaiselle.

Pistä tuollainen ukko ulkoruokintaan heti,minä en suostuisi moisen eliön kanssa elämään

Eipä tuossa mitään ns. virallisesti valitettavaa ole, täysin reilua se on että maksetaan asioista oma osuus. Auton vakuutukseen kyllä voisit pyytää esim. 33% kompensaatiota sillä hänkin sitä käyttää.

Jos kerran olet itse avustanut häntä hänen työttömyysaikana, voisi hänkin sinua avustaa, varsinkin jos tulot ovat nelinkertaiset.

Vaikea tilanne, mutta koittakaa jotenkin selvittää.

Voi että teillä on vaikea!!!

Eiks kaikki vois olla yhteistä. Ja ellei, voisko asioista sopia.

vasta puolitoista vuotta aloittaja maksanut laskuja puoliks jos nyt vaikka 30 vuotta vielä ja kattoo sitten vieläkö ukko on kuvioissa tsemppiä voi löytyä vaikka parempi työpaikka tai sitten 4-5 tenavaa ja omakotitalo uusi auto mökki sun muuta ja pari etelänmatkaa vuodessa niin alkaa tietää miten rahat jaetaan...!

Kyllä menot pitäisi jakaa suhteessa palkkaan Jos mies ei sitä ajatusta hyväksy, suosittelen eroa. Tuollainen luonteenpiirre ei parane, päinvastoin todennäköisesti pahenee. Ei suhde ole ihan kohdallaan, jos kaikki lasketaan rahassa. Hän ei aidosti ole kiinnostunut sinun hyvinvoinnistasi, minkä pitäisi kuulua asiaan yhdessä elettäessä. Helvetissä elämiseen voi tottua, pidä varasi. Alat hyväksyä asioiden tilan, ja sitten sitä on vaikea enää muuttaa.

Näin meillä!

Alusta saakka(24v yhdessä) yhteinen tili ja kumpikin ostaa yhteisellä päätoksellä
kaikki!

Vaimoni tienaa n.6x vähemmän kuin minä,ja näin homma on hoitunut. En ajattele rahaa vaan rakkautta, joka on vaan syventynyt,varsinkin kun vaimoni jäi työttömäksi viime vuonna, ja huomasi etten laske mitään prosentteja laskuista!!!

Molemmilta menee yhteisesti kaikki kulut.Ei siinä mitään nipoteta RAHASTA.

Se vielä puuttuisi,että sulle tulojen mukaan hyvää........eli ei paljoakaan.

Ei tulisi mieleenkään jos toista todella rakastaa sydämmestään.

Raha on toisarvoinen seikka,koska mukaansa täältä hautaan ei mitään saa kukaan!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Onko kuluista sovittu yhteen muutettaessa?

Olen tässä sivusta seurannut miten eräs kaveri on maksanut parinkin naisen opiskelut ja elämiset kunnes on tullut ero.

Asiahan on oikeasti niin että puoliksi pitäisi ne kustannukset mennä.Ei se miehen vika ole että sinä tienaat vähän.
Toisaalta miehen pitää maksaa autosta KAIKKI omat ajonsa ja myös osa vakuutuksesta jos hän kerran sitä käyttää.
Voisit oikeastaan kehoittaa herraa ostamaan ihan oman auton.

Miehen pitää myös tehdä puolet kotitöistä, tekeekö?Jos ei tee, voit jatkossa pistää pesukoneeseen vain omat pyykkisi ja katso viikon päästä mitä herra sanoo kun alkkarit ovat paskasena lattialla siihen mihin ne heitti.

Lapset? Älkää tehkö ennenkuin MOLEMMAT aikuistutte.Odotelkaa 10v oletteko vielä edes yhdessä.

Jos keskustelu ei auta, paras ratkaisu on ero.Ikävää mutta oma mielenterveytesi ja varmasti myös tulotasosi kohenisi sen myötä, nytkun et saa edes asumistukea avomiehesi tulojen takia.
Jos avomiehesi mielestä kaiken on mentävä puoliksi, niin silloin myös kotitöiden ja autoon menevien rahojen olisi mentävä puoliksi tai siten että se kumpi ajaa enemmän maksaa enemmän auto kuluja. Ei ole oiken että mies käyttää surutta autoasi työmatkoihin ja silloin tällöin (ilmeisesti) muistaa antaa bensarahaa.

"Vanhat" minä maksoin silloin enemmän kuin sinä tyyppiset jutut onkin sitten vähä hankalempia. Mutta jos avomiehesi olisi fiksu, hän nyt paljon paremmin tienaavana auttaisi rahallisesti sinua/yhteistä talouttanne ainakin niin kauan kunnes löydät koko aikaisen työn. Lapsiahan kuvailemaasi tilanteeseen ei kannata hankkia.
Jokaisella pariskunnalla on omanlaisensa tyyli hoitaa raha asioita. Mikä sopii yksille ei sovi toisille, mutta kuvailemasi tilanne (jossa mies "käyttää hyväksi" sinua) ei kuulu hyvään parisuhteeseen.

Vertailun kohteeksi kerron vielä omasta tilanteestani. Elikäs yhteisä vuosia takana kohta 5v joista yhdessä asuttu 4,5v. Alussa mies opiskeli, itse vastavalmistunut työtön. Tällöin kulut jaettiin aikalailla tasan kun tulotaso oli melkein sama. Jonkun ajan kuluttua pääsin töihin (mies siis opiskeli vielä), jolloin maksoin enemmän yhteisiä kuluja mm. vakuutuksia, sähkölaskuja, ruokakuluja ja myös niitä ylimääräisiä hyvittelukuluja.
Mies valmistui ja jonkin ajan kuluttua tästä muutimme kaupunkiin parempien työmahdollisuuksien takia. Nyt tilanne on sitten toisin päin mies yrittäjänä tienaa triplasti enemmän kuin minä (nyt 1,5kk työttömänä), ja ihan mielellään kuulemma maksaa kuluista suuremman osan. Ja maksoi mylös silloin kun töissä olin, koska silloinkin tienaa tuplasti enemmän. Itse taas hoidan kotona kaiken nyt työttömyyden aikana (pyykit,tiskit ruanlaitto ym. muu siivous) ja töissäollessanikin niistä suurimman osan.

Pointtihan taitaa olla kuitenkin juuri se että yhteisen hyvän vuoksi tehdään ja maksetaan! Ei siinä puolin tai toisin pitäisi joutua kärsimään tai pennejään laskeskelemaan.

Aloittajaa kohtaan tapahtuu vääryyttä, mutta täällä on myös paljon vastauksia mitä en hyväksy. Lähdetään siitä, nyt kun feminismi on muutenkin rajusti esillä, tasa-arvo ei tuo mukanaan vain tulotasojen tms. yhteiskunta-aseman tasa-arvoisuutta. Hyvinvointiyhteiskunnan femakot tahtoo itsellensä kaiken, mutta ei ole valmis luopumaan. Tasa-arvon kuuluisi tuoda mukanaan myös naisen oikeuden maksaa laskut tai muut asiat joita ennen miehen tuli hoitaa... Maksaa ravintolamaksu tai taksi. Tasa-arvo on tasa-arvoa, ei valtataistelua siitä kuka saa eniten.

Aloittajalle, kyllä hyvin tienaava hyvä mies panostaa rahallisesti niin, että molemmilla on hyvä elää. Toisaalta asiasta voi puhua. Hän saattaa myös olla sairaalloisen pihi tai muuten ei ymmärrä rahan käyttötarkoitusta oikein.

Kannattaa olla yhteydessä tasa-arvovaltuutettuun. Sun euro on huomattavasti pienempi kuin 80 senttiä. Selvää syrjintää sukupuolen perusteella.

hän on narsisti. Hanki itsellesi elämä.

Kyllä on ihmisillä huolia kun pitää oikein prosenteista puhua. Meilläkin on avovaimon kanssa aikasuuri tuloero, mutta parisuhteessa pitää silti olla sama elintaso. Avokki osa-aikatöissä tienaa noin tonnin ja minä reilut neljä. Meillä minä maksan käytännössä kaiken asumisen,ruuan,vakuutukset(autot3kpl,koti,henkilö jne),netin,lehdet,sähkön,lainat. Parempi puolisko maksaa omat turhakkeensa ja vastikkeen 200e ja omat bensat jos aikoo autolla töissä käydä. Välillä silti tympäsee maksella vitusti kaikkia, mutta en silti rupea naista vaihtaan jonku rahan takia.

Onhan tajutonta touhua. meillä kaikki menee yhteiseen pottiin ja ei siitä tarvitse edes keskustella. Joku voi epäillä miten tälläinen toimii pitemmän päälle. No 41 vuotta on toiminut, eikä koskaan ole tullut edes mieleen miten muuten voisi toimia.

Vaikuttaako raha parisuhteessa? Kyllä. Useiden tutkimuksien mukaan raha on yksi yleisimmistä riidanaiheista.

Keskustelussa on sikäli kaksinaismoralistinen sävy, että paremmin tienaavan puoliskon (tässä tapauksessa miehen) oletetaan rakkaudesta alkavan toisen elättäjäksi - menetetyllä omaisuudella ei saisi olla merkitystä, kun kerran rakastaa.

Toisaalta taas tulosiirron saajaa kehotetaan jättämään mies, mikäli tulonsiirtoa ei tapahdu. Hänen kohdallaan rahalla siis saa olla merkitystä ja tämä on sosiaalisesti hyväksyttävää.

Outoa.

Nyt et halua maksaa puoliksi, mutta avioerossa vaadit (ja saat) puolet kertyneestä omaisuudesta. Ehkä miehesi kerää rahaa salaa varastoon tätä hetkeä varten?

Miehesi kuulostaa yliegoistiselta, itseään täynnä olevalta raukalta. Ei vaikuta kovin luotettavalta miehenalulta.
Kun suhde on noin rahasuhteiltaan (=mätäpaise, joka räjähtää jossain vaiheessa kuitenkin), niin saat sitä,, miksi roikut hänessä, kaikkea varmaan joltain vähän tai enemmän fiksummalta mieheltä. Miehesi on keskiajalta. Odotatko siihen saakka, kun hän käy sinuun käsiksi? Viimeistään silloin herää ruususen unestasi, jos silloinkaan.
Suhteessa, jokaisen tulee huolehtia vähintään tulojen ja varojen suhteessa yhteisistä kuluista ja jos silloin tulee jostain tinkiä, niin kumpikin omista itsekkäistä kulueristään.
Yhteinen tili ei autuaaksi tee, mutta voi olla hyvä, jos sinne kumpikin sijoittaa tulojaan vastaavan summan yhteisiä menoja varten. Jokaisella on kuitenkin hyvä olla oma tili, ettei eron tullen ole perseauki ja köyhä kuin kirkon rotta. No silloin kävele viimekätisen ymmärtäjän, mahdollisen auttajan juttusille eli sossuun.

Ei tuo mies susta välitä kunhan on joku joka passaa. Älä ihmeessä tuon hirviön kanssa edes ajattele mitään jälkikasvua. Etsi MIES ja muuta hänen luokseen.

Tuttua juttua! Annan sulle neuvon:muista, ettei ihminen muutu. Ja teidän tapauksessanne olet jo aikaisemmin auttanut häntä (hänen työttömyysaikanaan).Ihmisillä on kumma kyky unohtaa , mitä apua he itse ovat joskus saaneet! Minulla oli sama tilanne, maksoin kaikki kodin laskut ja ruuan ja kaveri makseli vaan omia lainojaan. Pistin kissan pöydälle ja kerroin, jotta nyt elämäni on liian tyyristä , muuta pois niin samalla minunkin kulut pienenee. Ei kumminkaan muuttanut ja hän maksaa tasan puolet kaikista laskuistamme, mikä koskee asumista sekä elämistä. Pistä siis se kissa pöydälle, äläkä anna yhtään periksi!

Mies tekee oikein, vaikka olisi kuinka suuret tulot niin pitäähän miehelle jäädä rahaa myös mukaviin harrastuksiin. Jos olisit vaimoni joutuisin pieksä sinut jos edes ehdottaisit vähemmän maksua.

suhteessahan ne yhteiset kulut pitää maksaa. Omaisuus hankitaan sitten myös tässä samassa suhteessa. Autokulut panisin kokonaan suurempituloisen piikkiin. Pienempituloinen voisi vähän osallistua bensanostoihin.

Mistä niitä uusia aiheita syntyisi, kun ihmisetkin nokitusten jankkaavamme samoja asioita, työpaikan jutut eivät siitänsä muutu... Saman toistoahan se on tämä elämä, jos joku jotain muuta luulee, niin saahan sitä itseään höynäyttää.

Tein joskus sen virheen, että tuli ostettua asunto puoliksi ex-avopuolison kanssa ja minähän sitä kämppää makselin isommista tuloistani ja myöskin talousmenot jakautuivat n.80% minulle ja 20% sille loiselle, noh lusikat jakoon ja kämppä puoliksi..älkää hyvät ihmiset ikinä ostako yhteistä asuntoa jos tuloerot ovat isot ja avioehto on aina ehdoton.Nykyään on asunto omissa nimissä ja ei tulisi mieleenkään IKINÄ ostaa mitään yhdenkään naisen kanssa yhteiseksi ja päästää yhtäkään pummia kuppaamaan rahojani.

Avioliitto on ainut yhdessäasumisen muoto,avoliitot ovat synnissä elämisen muotoja joissa uskossa oleva ei suostu koskaan elämään.

siten kun mies maksais kaiken oppii liian hyvälle. jos teillä menee muuten hyvin olkaa yhdessä. ja jos et tiedä testaa miestä pystyykö se auttamaan raha-asioissa. vaikka ei ole varaa yhteen laskuun.

" Mies käyttää autoani työmatkoihin ja maksaa silloin tällöin kympin bensaa. Maksan itse kokonaan vakuutukset."

Tuolle asialle anna ehdottomasti vasaraa.

"Teen kaiken kotona, pyykkään, siivoan, teen ruoan.. Kaiken."
"Olen ajatellut jopa eroa, sillä tällainen tarkan markan suhde ei tunnu hyvältä."

Sano äijälle näkemiin suosiolla. Hänen kohdallaan tuskin katuisit mitään :)

Sisko hyvä jätä tollainen mies, ansaitset parempaa!!
Asun avoliitossa mieheni kanssa, joka tienaa kaksi kertaa enemmän kuin minä ja maksaa suurimman osan asumiskuluista. Maksan kuluista niin paljon kuin pystyn ja näillä on menty jo melkein 13 vuotta yhdessä. Siivouksesta otan enemmän vastuuta mutta on ihanaa kun toinen tiskaa, pyykkää jne oma-aloitteisesti tarpeen vaatiessa. Stemppiä sisko kulta!

Nykyaikana ei vaikuta löytyvän sellaista yhteishenkeä, samaan suuntaan yhdessä katsomista edes lapsiperheiltä. Sisareni on hyväpalkkainen ja edennyt työssään hyvin. Mutta kun niitä lapsia tekee ainakin toistaiseksi naiset, niin kahden lapsen vuoden mittaisten hoitovapaiden aikana tulot ovat romahtaneet. Mies on huolehtinut silloin asuntolainasta ja muistakuluista, mutta merkannut excell-taulukkoon kaiken ja ne kulut sisareni on maksanut takaisin tarkalleen töihin palattuaan. Kokoajan puheessa vilahtelee minun auto, minun tv, minun keittiö, minun tämä tuo se. Kolmanteen lapseen ei ole enää varaa. Tulee äitiys liian kalliiksi. Jokainen taaplaa tavallaan.

Miehes haluaa vaan rusinat pullista ja piparia sulta. Olet sille selvästi pelkän koti- ja seksiorjan asemassa. Nainen voi usein huonommin parisuhteessa, ainakin silloin kun se arki alkaa. Paasaa miestä ja mies sen kun menee ja harrastaa,

Menot pitäis jakaa vähintäänkin puoliksi ja jos itse olisin vastaavassa tilanteessa niin maksaisin niitä samassa suhteessa enemmän kuin tienaankin. Se olisi osoitus siitä, että todella välittää toisesta.

Vaikuttaa itaralta ja itsekkäältä tuo miehes. Ei ole vielä ihan aikuinen ihminen.

Etteks te tajuu jotta ootte avoliitossa ettekä naimisissa?
Käytännös teitä kohdellaan juridisesti jollei muuten lähes solussa asuvien tavoin?
Naikaa ensin ja riidelkää vasta sitten ennen kun erootte ja muutatte muualle
omien tavaroittenne ja mahdollisten yhteisten lasten lemmikkieläinten ja velkojen kanssa.

Kuka urpo nyt vuokralla asuis jos tienaa tuonkinverran.
Pankkien asuntolainakorot on pienet siihen verraten, mitä maksatte asunnon omistajan sijoitukselle korkoa vuokrana.
Lainaa saa ilman takuitakin jos luottotiedot on kunnossa, pankki vaatii tietenkin pienen alkupääoan lainan ehdoksi.

Sä oot Tyhmä, jos tuo on totta :-) ps. Mä oon mies...

Meinasin vastata, mutta kun selasin viestiketjun läpi, eikä aloittaja ole kirjoittanut avauksen jälkeen mitään, niin asia on varmaankin jo kunnossa?

Aiemmin virolaiset menivät hanakasti naimisiin suomalaisten kanssa muutamaksi viikoksi luututen ahkerasti huushollia ja tehden hyvää ruokaa. Eron saatua lainvoiman avioliiton puolittamisperiaatteella hieman höhlät suomalaismiehet saattoivat menettää 5:kin milj. markkaa. Nykyisin onneksi oikeus voi kohtuullistaa, ettei ansiotonta tuloa ei pääse niin herkästi syntymään. Avoliitothan ovat lähestulkoon vailla minkäänlaista lakisuojaa, joten kirjahyllyistä tapellaan vielä pitkään.

Meillä menee kulut niin, että minä maksan vuokran, veden, sähkön, omat menoni ja yheiset menot. Avomies maksaa oman ruokansa, oman nettinsä. Bensansa hän saa ilmaiseksi isältään. Isä myös maksaa miehen auton vakuutukset, korjaukset, puhelinlaskut ym. Minä myös hoidan kodin siivoamisen, viemärintukkeumat, avomiehen koiran rikkomat ovenkarmit ym.

Teen osa-aikaista työtä pienellä palkalla. Mies opiskelee, saa asumistukea ja on saanut ison perinnön, joten on rikkaampi kuin minä.

Monesti ollaan keskusteltu ja riidelty kotitöistä, koirasta ja rahasta, mutta aina herra palaa tapoihinsa alta aika yksikön. Kerran käskin muuttaa pois, mutta ei suostunut luovuttamaan avaimia. Kävi sitten kotonaan nukkumassa yönyli ja tuli sitten takaisin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Vanhempansa ottivat tästä minuun yhteyttä ja syyllistivät kun "heidän pojallaan on niin vaikeaa kun vanhemmat ovat eronneet että sen takia se nyt vain tuommoinen on"... Nyt olen tilanteessa, jossa minun on pakko muuttaa eri paikkakunnalle, pois perheeni ja ystävieni luota, jotta voisin ehkä taas saada omasta elämästäni kiinni. :(

Ihan ensiksi pistät hänelle laskun työttömyysajan kuluista, jotka sinä olet maksanut hänen puolestaan. Muistuta häntä siitä, että sinä tulit vastaan silloin, miksi nyt pitää kaiken mennä puoliksi?

Sinä elätät häntä pienellä palkallasi. Uskomatonta, että tarjoat hänen käyttöönsä auton saamatta mitään korvausta. Otapa avaimet pois. Vaikka hän maksaisi vakuutukset, jäät silti tappiolle arvon alenemisen vuoksi. Nyt hän ei maksa edes niitä.

Joissakin suhteissa joutuu olemaan rahasta tarkkana. Niin kuin joku jo aiemmin kertoi, heillä tarkasti seurataan, mitä kukin maksaa. Kun on sovittu oikeudenmukainen vastuu ja noudatettu sitä, on yksi riidanaihe vähemmän. Epäromanttista mutta käytännöllistä.

Avopuoliso on kärttämässä uutta isompaa asuntoa.

Asumme nykyisin minun omistamassa keskusta kolmiossa, pitäisi saada omakotitalo, ja avopuolison pitäisi välttämättä päästä omistamaan puolet asunnosta tasavertaisuuden nimissä.

En mitenkään onnistu saamaan avopuolisoa ymmärtämään miten mahdotonta taloudelista kuviota hän itselleen ehdottelee.

Eli siis omistan jo velattomasti nykyisen asuntomme, noin 250'000€. Tähän pitäisi viellä ottaa 200-250'000€ lainaa saadaksemme sellaisen omakotitalon jonka avopuoliso haluaisi.

Avopuoliso Lastenhoitajana ansaitsee semmoiset 1600€/kk käteen.

Olen parikertaa ihan kynällä ja paperilla esittänyt ettei hän ole kykenevä kyseistä lainaa ottamaan taikka hoitamaan.

Mutta mitenkään ei kelpaa kuin yhtäsuuri omistusosuus, tasa-arvoisuuden varjolla.

Myöskin tilanne varmasti muuttuisi myöskin auton tarpeen osalta, avopuoliso joutuisi myöskin hankkimaan auton, nykyisin kulkee julkisilla, kiva 20 minuuttia ovelta ovelle. Tämäkään auton tuoma talousrasite ei tunnu uppovan avopuolison tajuntaan.

Empähän näe muuta mahdollisuutta kuin ostaa asunto itse tai jatkaa vanhassa kolmiossa asumista.

eroa pois.

Mulla oli nainen.Mikä ei raskinut käyttää omaa autoa olenkaan.Sanoi että minun autolla on halvempi.Vaikka hänellä oli pieni kulutuksinen auto.Minun auto kulutti paljon enemmän.Piti lopussa sanoa.Että hänen autolla ei pääse kun lähi-kauppaan asti!Siittä se riita tuli.Ja paljon muuta.Mitä piti maksaa hänelle.Osaa ne naisetkin!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

No onpas teillä monilla idioottimaiset miehet!

Minä opiskelen ja minun mieheni maksaa minun täysin kaikki kulut. Ruuat, vaatteet, bileeni, jopa lomamatkamme ja vastapalvelukseksi hän saa ihanan hyvinvoivan tyttöystävän, joka joka ilta himoitsee seksiä hänen kanssaan, laittaa hänelle kotona ravintolatasoista ruokaa ja suunittelemee hänen kanssaan maailman ihaninta perhettä.

Kun kerran ollaan löydetty toisemme, jäämässä yhteen, niin miksi ei tukisi toista, jotta toinen pääsisi myös myöhemmin tienaamaan kunnolla ja maksamaan yhteisiä kuluja.

Naimisissa 22 vyuotta. Meillä syödään samasta kupista, eli on yhteinen tili. Hyvin on mennyt, yhdessä ostellaan ja yhdessä säästellään. Välillä tulee yllätyksiä, kun molemmat höylää yhtäaikaa :-). Ollaan sieltä köyhimmästä päästä.

Ehdottomasti prosentuaalinen maksu, eli kumpikin maksaa tuloistaan esim. 25%,
olettaen, että se määrä kattaa asumiskulut. Sama homma muissakin kuluissa.
Ellei tämä mene jakeluun ns. yhteistä pesää asuttaessa, heitä hemmo pellolle.
Tälläkin tavalla "miehesi", nettoaa enemmän ylimääräistä hummailuun.
Taitaa vain lypsää sua jonkun aikaa..jemmaa rahojaan sivuun ihan omaa asuntoa tms. varten. Ne on nämä tämänpäivän nuoret miehet, mamin kullat, just tällaisia.
En ihan ymmärrä, mikä ihme saa naiset tekemään näitä uhrauksia näiden kusipääkitupiikkien puolesta. Et oo todella ainoa.
Omat tyttäreni "koulutin" aikoinaan kunnioittamaan itseään, siitähän tässä on kyse.
Tai sun tapauksessa sen puutteesta.

Tuo puoliksi maksaminen on teoriassa hyvä idea, mutta ei aina tosiaan toimi...koska toisella on useimmiten paremmat tulot ku toisella, joten itse tein aikoinaan sillä lailla et minä maksoin auton kulut ja asumis kulut...ja silloinen naiseni maksoi ruuat ja opiskelunsa...itselleni ei kyllä jäänyt kuukaudessa kuin n.200e käyttörahaa (poltto-aineisiin ja muuhun)...no se oli silloin....

Aloittajan kirjoitus palauttaa räikeänä mieleeni n. 45 vuotta sitten aloitetun pilkan kotiäitejä - montakin lasta- kohtaan. Nimittäin lapsettomat feministit alkoivat pilkata näitä rouvia miestensä siivellä eleleviksi eli miestensä "huoriksi".
Heillä itsellään lienee hyvätuloisia kokemuksia tuon ajan "avoliitossa" elämisestä.

Tahdon ylläolevalla tuoda esiin, että ihmisten ajatukset ovat kautta historian kulun liittyneet joko yhteneväisesti Raamatun käskyihin tai sitten omiin tekeleisiin.

Näinkin on edelleen.

Vanha kansa osasi olla viisas toteamalla, että on tyhmä "huora" , jos ei palveluistaan maksua peri. Jokainen avo-liitossa elävä oli sen mukaan - joko tyhmä tai viisas.

Raamatun mukaan MIES OTTAA itselleen vaimon, mutta sitä ennen katsoo itselleen työn, millä elättää hänet ja tulevat lapset. Siellä myös todetaan jotta; KAIKKI eivät sovellu avioliittoon , koska jotkut ovat jo syntymästään saakka tulleet soveltumattomiksi ja toiset on taas tehty avioliittoon kelpaamattomiksi ja osa siihen soveltuu.
Siksi siis kantsii nimenomaan nykyinen yhteiskunnassamme sallittu avo liittomenenttely käyttää todella miehen koetinkiveksi.
Vaikkapa vielä lisähiostuksella opettelemaan perheen huolenpito ja vasta siitä varmistumalla ottaa lopullinen sitoutuminen.

Vanha kansa tiesi myös oikein arvioida miniäksi kelpuutettavan; sanonta oli " se on vähän, mitä kauneudesta syödään". Elikkä toimelias, taidokkuutensa monialaisesti osoittava miniä oli ehdoton ykkönen perheensä ja kotinsa tulevaksi hoitajaksi. Ei missään nimessä laiska kynsiään lakkaileva turhantouhottaja, vaikka olisi ollutkin missin kauneudella varustettu.

aijaa no mulle mies maksaa kyl kaiken. on aina maksanut. siivoilen vähän tätä sen ja kohta myös mun taloa. mennään meinaan naimisiin, eikä tuu avioehtoa. rakastan mun gubbeliinii, mikä tykkää hemmotella mua.

jätä ap se kakkapää, ei se muutu.

En katsleisi sellaista. jos rakastaa ja on normaali mies, hän kyllä maksaa isoimilla tuloilla 4 krt enemmän jos on 4 krt enemmän palkkaa. on yhteinen koti ja elämä. Ne teidän molempien rahat on yhteistä. jos ei ole, vaihda. älä tee lapsia siihen.

Elä alistu tuohon. Avioliitto on sitä, että yhteiset menot ja tulot--siis potti ihan puoliksi. Miehesi tavallaan alistaa sinua koko ajan. Määrää sinäkin, että jos teet lapsen maksaa se miehellesi 40000e ja se ihan kohtuu hinta. Ruuanlaittokin 20e kerta siinä ne tulot tasoittuu.....Keskustele asiasata ja jos hän ei tajua eroa.

Jälkiviisaan neuvo: Ennen kuin kukaan pari muuttaa yhteen, sopikaa yhdessä ja mieluiten paperille miten jaatte yhteiselämän kustannukset. Ootte sitten avo-tai aviopari niin kaikki rahaan talouteen , kodinhoitoon liittyvät asiat paperille. Miten ja missä suhteessa jaatte.

http://www.oikeus.fi/41244.htm

moi vaan, meillä on yhteinen taloustili johon laitetaan kaikki kulut 50/50.Olemme määrittäneet summaksi 900€/kk. Samoin s-bonustilille laitetaan ruokarahaa 400e/kk ja ruokalaskut 1 auton bensa maksetaan sieltä. Sen jälkeen molemmilla palkkatulosta jäävä raha on omaa käyttöä varten ja sitä voi käyttää omiin hassutuksiin.

Koska sähkö, vakuutukset, auton huollot vievät vaihtelevasti rahaa per kuukausi ja ne maksetaan sieltä yhteiseltä tililtä, on näinä 9 vuotena yhteiselle tilille jäänyt jotain pohjasaldoa säästöön.

Miehelläni on selkävaiva ja on joutunut olemaan pariin otteeseen yli 4 kuukauden sairaslomalla. tuolloin hän on voinut palkkatulon puuttuessa ottaa yhteiseltä käyttötililtä omiin tarpeisiinsa rahaa (lääkkeet, taksit lääkäriin yms.). Ja näistä on yhdessä sovittu.


matkat ja muut isommat hankinnat sovitaan aina yhdessä, eli miten maksamme ja otetaanko käyttötililtä osa summasta vai kokonaan, vai riittäkö raha jos molemmat maksavat omistaan eikä yhteistilin rahoihin kosketa.

näin on pärjätty tähän asti. onneksi meistä molemmat osaa ja pystyy puhumaan raha-asioista avoimesti, ilman että tulotasoaan tai elämäntilannettaan joutuisi mitenkään häpeämään.

ihan ekana - sinuna laittaisin auton avaimet piiloon, laskut autoveroista, vakuutuksista jne herran nenän eteen taskulaskimen kanssa ja viesti 50/50 jos haluat ajaa sun tili numero minne voi oman osuutensa laittaa. kun rahat on sun tilillä, laita auton avaimiin teksti bensa määrä samana palauttaessa kun lähtiessä - kiitos

jos sen 50/50 - olkoon kaikessa.. lähde siitä