Ennen olin sitä mieltä, että jos kumppani pettää, ei sellaista suhdetta kannata enää jatkaa. Jos toiset kerran kiinnostaa, niin antaa mennä vaan - ilman minua. Tilanne kuitenkin kääntyi toisin päin.. Itse olin tavannut erään miehen ja rakastunut. Suhteemme oli mahdoton useista eri syistä, joten emme tavanneet usein. Sitten tapasin nykyisen poikaystäväni, ja aloimme seurustella. Kun kaukorakkauteni tuli kaupunkiin, harrastin hänen kanssaan seksiä. En kertonut nykyiselle poikaystävälleni, koska hän olisi luonnollisesti loukkaantunut aivan liikaa. Nyt vanha "mieheni" on taas tulossa kaupunkiin, ja todennäköisesti emme pysty vastustamaan kiusausta. Pahalta tuntuu, mutta pointtini on se, että en todellakaan ole pettänyt siksi, että haluaisin loukata poikaystävääni. Mielestäni hän voi paremmin jos en asiasta kerro. Eihän se ole häneltä mistään pois..?
Baarista en ketään bongaisi yhden illan juttuja varten. Kenenkään muun kanssa en rakastelisi poikaystäväni tietämättä. Olen hyvin kiintynyt exääni edelleen, mutta tiedämme molemmat, ettei se koskaan tule jatkumaan. Seurustelusuhdetta siitä ei siis synny.
Ampukaa minut jos haluatte, tai kommentoikaa muuten. Asiat vaan mielestäni eivät ole aivan yksiselitteisiä. Eivät edes pettämiset.
Baarista en ketään bongaisi yhden illan juttuja varten. Kenenkään muun kanssa en rakastelisi poikaystäväni tietämättä. Olen hyvin kiintynyt exääni edelleen, mutta tiedämme molemmat, ettei se koskaan tule jatkumaan. Seurustelusuhdetta siitä ei siis synny.
Ampukaa minut jos haluatte, tai kommentoikaa muuten. Asiat vaan mielestäni eivät ole aivan yksiselitteisiä. Eivät edes pettämiset.
Vastaukset 6
Vanhimmat
toivottavasti ukkos tietää ja heittää sinut kadulle miettimään, ilman autoa luottokortteja mitään muuta kuin vaatteet päälle Toope
olen samaa mieltä,pettää voi kunhan ei jää kiinni,kerranhan täällä eletään.Mitä silmät ei näe sitä sydän ei tiedä...
"Mitä silmät ei näe sitä sydän ei tiedä... "
No jopas onkin varsinainen viisauden helmi! Totuus on toista maata. Voisi jopa sanoa, että sydän tietää senkin mitä silmät eivät näe (siis jos on kysymys vähänkin syvemmästä kuin hyvänpäiväntuttu-suhteesta). Juuri siksi valehtelu parisuhteessa on aina ja kaikissa tilanteissa paska juttu, siis myös valehtelijan ITSENSÄ kannalta.
Jos haluaa elää suhteessa, jossa luottamukselle ei ole sijaa, kannattaa elää pelkässä seksisuhteessa. Silloin voi mennä ja tulla niin kuin haluaa. Mutta useimmille ihmisille tämä ei riitä, vaan ihminen nimenomaan kaipaa ja tarvitsee sellaista ihmistä, jolle voi avautua ja johon voi luottaa. Siksi on aivan ääliömäistä omalla toiminnallaan sabotoida luottamusta omassa parisuhteessaan. Miksi pilata itseltään juuri se asia, mitä eniten haluaa??
*ei ymmärrä*
"mitä silmät ei nää, sen sydän ymmärtää".
Mä sain ite just kuulla tossa viime lauantaina et mun tyttöystävä on pettäny mua viime juhannuksena.
Sen kaverit joita mä pidin munki kaverein ei todellakaan oo tukenu sitä ja selittäny sille et on parempi kertoo. Ja mä voin kertoo et kyllä sille sun nykyiselle ukolles viel selviää, joka kerta ku te ootte sängyssä pahaolo alkaa kalvamaan sua. Pikkuhiljaa se vaikuttaa kaikkeen mitä teet ja puhut. Sit se setä alkaa epäilemään... Joko sä saat turpaas tai sit se mies on jalo ja päästää sut vaan sillä et jättää sut. Mä en ite oo viel päättäny mitä mä teen ton mun mimmin kanssa... mut tänään mun pitäis puhua sen kanssa... Mä en vaan tiedä onko mitään sanottavaa...
osaltani olen samaa mieltä kanssasi, joskus totuuden kertominen satuttaa liikaa toista osapuolta. mutta, mutta...
itselleni kävi samalla tavalla, mitään en ihanalle poikaystävälleni kertonut. mutta sitten lopetin ulkopuolisen suhteeni ja asiat alkoi vaivaamaan. mietin vain, että mikä suhde se semmonen on missä toinen ei tiedä mitä toinen on puuhaillut? ja että voiko semmosta suhdetta rakentaa pidemmälle kun pohja on jo paskana? eli loppujen lopuksi kerroin, meiningillä; ota tai jätä.
tosin jos lopettaa ulkopuolisen suhteen heti alkuunsa, ei kannata kertoa. kuhan sitten on aina aina ikuisesti uskollinen ja kantaa kärsien huonon omatunnon.