Mieheni ilmoitti haluavansa avioeron 5 kk sitten ilman mitään syytä. Ei kuulemma ole keskusteltavaa. Minulle se oli shokki, koska luulin, että olemme onnellisia ja kaikki on hyvin. Itkin, anelin, rukoilin, että saisimme asiat puhuttua. Mutta mikään ei auttanut. Mies alkoi käyttäytyä ylimielisesti, haukkumaan minua maan rakoon kaikissa asioissa ja vei lopulta itsetuntoni kokonaan. Aluksi hän vain kävi nukkumassa kotona, mutta viimeiset 3 kk hän ei ole enää asunut kotona. Käy pari kertaa viikossa hakemassa vaatteitaan. Ei kerro missä asuu, kun ei kuulu kuulemma minulle. Avioeroa haki kuitenkin vasta 2,5 kk sen jälkeen kun ilmoitti haluavansa eron. Asun meidän kodissamme ja odotan, että hän hakee lopullista eroa, joka on mahdollinen 4 kk päästä. Kuukausi sitten kuulin hänen kavereiltaan, että hänellä on toinen nainen. Hän kieltää asian täysin. Hänet on nähty kaupassa toisen naisen kanssa. Kieltää minulle senkin. Nyt kun on varmistunut, että kyseessä on toinen nainen, voinen eron paremmin hyväksyäkin. Sille on syy. Mutta osaatteko sanoa, että kuinka kauan tämä alkuhuuma toisen naisen kanssa kestänee? Olemme kahden aikuisen pariskunta. Olen kuullut, että tällä naisella on yksi tai kaksi alle kouluikäistä lasta. Mieheni on aina sanonut, että ei jaksaisi lapsiperheen arkea. Hän vaan ei tykkää lapsista. Lieneekö laastarisuhde? Ja mikä kiire oli suhteeseen ennen kuin ero oli vielä edes virallinen? Nainen on kuulemma myös juuri eronnut eli yksinhuoltaja. Mieheni tokaisi syksyllä, että älkää kaikki painostako minua. Silloin vähän ihmettelin, että kuka muu painostaa, kun minä tykitin, että yritetään nyt pelastaa tämä parisuhde. On tokaissut myös syksyllä, että kaikki te naiset olette samanlaisia, vaatimassa koko ajan jotain. Eli toisen naisen suunnasta lienee jotain painostusta? Kuinka kauan mieheni alkuhuuma ja ihastus voi kestää, että huomaa, mitä se lapsiperheen arki on? Rakkaus on kuulemma sokea. Ovat siis olleet epävirallisesti yhdessä 5 kk, mutta en tiedä kuinka tiiviisti, koska mieheni on nähty useina viikonloppuina baareissa. Luultavasti silloin kun naisella on ollut lapset viikonloppuna.
Toisen naisen voima - alkuhuuman kesto
Sokea rakkaus
533633
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
Meinasitko miehen takaisin huolia, jos uusi suhde meneekin pyllylleen?
Kyllä huolisin tietyin ehdoin. Niin paljon rakastan. Mutta voisi olla vaikeaa, koska saisinko koskaan sitä luottamusta takaisin. Ja se on kuitenkin yksi parisuhteen kulmakivistä.
Rakkautesi on todella sokea. Vaikeaa veikkailla uuden suhteen kestävyyttä, mutta jotenkin tuntuu, että sinun pitäisi mennä eteenpäin. Noista uuden naisen lapsista. Vaikka mies ei hirveästi lapsista pitäisikään, hän voi hyvinkin sopeutua lapsiperheen arkeen, jos hän todella välittää naisestaan. Onnea sinulle. Elämä tuo sinulle vielä jotain parempaa kuin tuo mies oli/olisi ollut.
Niin saisitko luottamuksen palaamaan, sillä et varmasti unohda tätä episotia.
Luultavammin miehesi on ollut jossakin miettimistilanteessa ja tämä nainen on silitellyt päätä, jota et itse ole siinä vaiheessa huomannut tehdä.
No nainen on huomannut saavansa yliotteen ja todella osaa asiansa eli silittää ja paijaa ja toisaalta laittaa ehdot tämän saamiselle ja tarpeen tullen osaa antaa itsensä hänelle naisena.
Tässä itse olen vähän samanlaista juttua katsellut, siellä tämä paijaaja on mies, eli hän suutelee julkisella paikalla, no sehän hivelee, sitten hän on tehnyt tuota samaa aivopessyt ihan joka päivä jutuillaan tätä ressukkaa ja toinen tekee kaiken kiltisti.
Mutta tausta on se, että tässä aina hyväksikäytetään toista, tässäkin mies elätyttää täysin itsensä. luultavammin myös tuo nainen tekee näin miehellesi.
Tässä on lisäksi se, että täytyy myös saada etäisyyttä sukuun, jotta kukaan ei pääse auttamaan ymmärtämään tätä aivopestävää ja rahastettavaa. Joten heidätkin täytyy eliminoida pois yhteydenpidosta tavalla tai toisella.
Kyseessä on useimmiten tällä hyväksikäytetyllä jonkinasteinen masentuminen, joten hän ei itse näe asioita oikealla tavalla.
Mutta vaikea on saada ymmärtämään mitään, sillä niin hyvin nämä pään silittäjät osaavat manipuloida.
Sitten nuo lapset, ne ovat näille ihmisille aivan heiteltävää kamaa, heidän kohtalonsa on todella surkea.
Useimmiten tässä menetetään kaikki ja on aloitettava sieltä ojan pohjalta nousu, teidän molempien, mutta vielä vaikeampaa on enää löytää yhteistä polkua, tuskin tuo nainen on elämän lopullinen valinta miehellesikään.
Kuinka paljon salaisuutta ja valhetta taakse kätkeytyykään ja miten kovilla painostaa, sillä saattaahan olla että miehesi joutuu sinua suojellakseen tekemään tämän eronne, sillä kyllä nuo osaavat niin hyvin laittaa kiikkiin ihmisen, toivottavasti miehesi pääsee tuosta naisesta eroon ja pian.
Jotkut lapsettomat miehet pitävät hirveästi naisten naispuolisista lapsista.
Näin, kun luki ap.n kertomusta, tuli ensiksi mieleen, että tuo toinen suhde on voinut
Jatkua jo vaikka kuinka kauankin.
Mutta onhan se järkyttävää jos tosiaan kaikki on ollut ihan hyvin ja sitten ilmoitetaankin päin naamaa erosta.
Ei sitä kannata miettiä nyt miten kauan tuo alkuhuuma kestää ja kestääkö mies lapsiperheen arkea. Yritä sopeutua tähän tilanteeseen ja jatkaa elämää päivä kerrallaan. Entiseen ei kuitenkaan ole paluuta. Jokin kuitenkin miehen mielestä on oli suhteessanne huonosti, koska erota halusi.
Käy juttelemassa vaikka ammattiauttajalla, jos tuntuu ettet pääse selvemmille vesille. Antaa miehen elää nyt valitsemallaan tiellä.
Mikä ei tapa, se vahvistaa. Vielä sen tulet huomaamaan.
Mitä hiivatin merkitystä sillä on kuinka kauan tuon naisen kanssa oleminen kestää? Hän on sinut jättänyt ja hylännyt! Piste. Et kai niin itsetuhoinen ja epätoivoinen ole, että takaisin ottaisit? Luuletko, että suhteenne sen auvoisemmaksi muuttuisi? Juoppokin on tullut, jos ei ole jo ollut.
....ja vielä ...... "mutta viimeiset 3 kk hän ei ole enää asunut kotona. Käy pari kertaa viikossa hakemassa vaatteitaan". MITÄ IHMETTÄ?! Et kai sinä sille pese vaatteita?? Ei jumankauta....... Nakkaa ryysyt pihalle.
Vittuako sinä vaahtoat!? Olet varmaan sen ukon naikkonen, jolla käpy käryää odottaessa eroa.
Niin mikä sinulla vaahtosi? :)
No näinpä tuosta tyhmästä hymystäsi, että asiat on juuri niin kuin epäilin. Osa aikaa uskottomuuspalstalla ja sitten täällä.
Ap.n ei kannata kakkoshutsujen juttuihin paneutua, koska niissä on juurikin sitä samaa kusetuksen makua kuin pettämisessä. Jos sinua olisi petetty koskaan oikeasti, niin kovat sanat ja petetyn alistaminen sanoin ei paistaisi jutuista.
Kuulepas nyt. Olen ihan itsellinen nainen, en kenenkään pettämä, enkä jättämä, enkä myöskään kakkonen. Tyhmät miehet ja vielä tyhmemmät naiset, jotka eivät pidä puoliaan, vain keljuttaa. Niin, että hyvää vuoden loppua ja toivottavasti parempaa vuotta sinulle kuin ap:llekin. :)
PS: Tuota "tyhmää hymyä" sanotaan hymiöksi.
Luuletko etten ole hymiöitä krijoitellut, ei vaan tulisi mieleen tällä palstalla. Jos sulla on paska olo oman erosi suhteen, niin älä solka sontaa jo kertaalleen lyötyjen ihmisten niskaan. Ihan vaan vinkiksi, että tässä ketjussa on paljon parempiakin kirjoituksia, vaikka niistä joistakin löyhkää kakkosuus.
Suhteella on todella huono ennuste! Näitä on nähty ja aika usein ne kaatuvat juuri siihen uuden naisen perheeseen eli lapsiin.
Sen kuuman suhteen lumo särkyy oikutteleviin ja kiukutteleviin lapsiin. Varsinkin jo murrosikäiset koettelevat suhdetta. Hei eivät välttämättä sulata uutta ihmistä äitinsä elämässä.
Jos vaikka tarinassa on valheiden verkko olemassa eli ovat jo vuosia salasuhteileet ja nyt kupla puhkeaa. Vaikeaa tulee olemaan!
Lapset ovat siis vasta alle kouluikäisiä eli tarvitsevat äitiään tosi pitkään vielä. Taitaa kuhertelut jäädä vähemmälle, kun lapset vaativat huomionsa.
Mies taisi haukata kakkaa, mutta sehän ei enää ole aloittajan ongelma! Noin huonon kohtelun vuoksi kannattaa jättää tuo ukonnahjus taakseen!
Kyllä minullekin tuli mieleen että suhde on jatkunut pidempään...jos mies valittelee naisten vaatimuksista ym.
Ovat aloittaneet molemmat salasuhteena ja nainen ehkä eronnut jo aiemmin ja painostaa nyt miestä "lunastamaan lupaukset"...
näin meillä kävi... itse olin vaan tyytyväinen kun pääsin mokomasta eroon...takaisin en huolisi mistään hinnasta!
Exäni meni kihloihin uuden kanssa heti harkinta-ajan jälkeen...asuivat yhdessä, ostivat lopulta yhteisen asunnon...ja erosivat vajaan 3v päästä...
Mies on mennyt, päästä irti. Etsi itsellesi uusi mies, äläkä enää elä menneessä.
Usein mies vanhetessaan huomaa kaipaavansa elämäänsä lapsia, vaikkei omia haluaisikaan. Tosin jos omakin lapsi ilmoittaa tulostaan, niin monet miehet oikein innostuvat ja huomaavat mistä ovat jääneet paitsi ajatellessaan "lapsivastaisesti".
Hei kuule. Kirjoitusta lukiessani en kiinnittänyt niinkään huomiota miehesi "sokeaan" rakkauteen toista naista kohtaan, vaan sinun täysin sokeaan rakkauteen miestä kohtaan.
"Aluksi hän vain kävi nukkumassa kotona, mutta viimeiset 3 kk hän ei ole enää asunut kotona. Käy pari kertaa viikossa hakemassa vaatteitaan. Ei kerro missä asuu, kun ei kuulu kuulemma minulle. "
Ja sinä peset pyykkejä ja mietit miten kauan miehesi sokea rakkaus toiseen kestää. Odottelet ja toivot miehen paluuta. Voi tsiisus. Yritä nyt edes avata OMAT silmäsi.
Niin ja vielä. Tuollainen "rakkaus" ilman mitään rajoja ei ole mistään kotoisin. Suostut miehen jalkarätiksi ja roskapöntöksi. Juuri tällainen on monesta miehestä kovin ahdistavaa ja pelottavaa. Suhteesta joka toimii pelkästään toisen ehdoilla ei seuraa mitään hyvää.
Hei! Olen käynyt läpi samankaltaista tilannetta.. ainoa vain että olin viimeisilläni raskaana ja kahden pienen lapsen äitinä täysin yllätettynä. No voi vain kertoa sinulle millä keinoilla itse pääsin pahimman yli. siis toipuminen on pitkä prosessi kun ei ole itse halunnut elämän muutosta. anna itsellesi aikaa. Anna itsesi surra, et sinä voi mitenkään ollakaan vielä kunnossa. Mutta muista sinä et valinnut tätä eroa vaan miehesi. Sinä et voi tehdä mitään, etkä ole tehnyt mitään väärää etkä voi tehdä mitään toisin jotta saisit tapahtuneen tekemättömäksi. Ero on kuin kuolema. sinun pitää surra ja puhua siitä ystävillesi niin kauan että helpottaa. Mutta älä vuodata miehellesi ellei sinun ole aivan pakko. Siitä tulee vain vielä huonompi olo. Et sinä halua mieheltäsi sääliä tai lohtua. Muista että vaikka hän palaisikin mikään ei muuttuisi taikasauvan heilautuksesta hyväksi vaan olisi juuri sellaista kuin hän oli poissa oleva ja ärtynyt. Haluatko sitä? kestätkö olla miehen kanssa joka ei arvosta eikä rakasta sinua? Yritä ajatella ettei tämä ole maailman loppu. nyt se voi tuntua siltä, mutta muista että jonain päivänä huomaat että huonoja päiviä on vähemmän kuin hyviä päiviä. ota itsellesi jokin harrastus ja tapaa ystäviä ja sukulaisia käy ulkona, mutta älä yritä pakottaa itseäsi mihinkään suhteeseen ei haittaa vaikka kaikki miehet vain ällötäisivät sinua. se kuluu asiaan. sinä et voi mitenkään olla vielä kunnossa kun tapahtuneesta on kulunut niin vähän aikaa. Koita jaksaa!! älä ajattele mitä muut ajattelevat vaan puhu tunteistasi, mutta muista sinä olet eronnut ja sille ei voi mitään. Mun omasta päivästäni kun maailma romahti on nyt kulunut n. 10kk ja huonoja päiviä kk:ssa on enää tosi harvoin. En tiedä auttoiko tämä mutta muista tämä ei ole sinun vika, jtta se on ohi nyt. Sure rauhassa mutta älä jää märehtimään ettet anna ex miehesi pilata omaa elämääsi katkeruudella.
yte
Hei
Olen todella pahoillani jokaisen puolesta, jotka kärsivät perheen hajoamisen tähden.
Ehdotan jokaiselle vielä toivon kipinää sydämessään kantavalle,
Tai edes sitä toivovalle, tälläistä leffaa kuin FIREPROOF.
Etsikää ja katsokaa ja ottakaa vastaan apu, jota teille lahjana tarjotaan.
Ap, voimia. Myös minun lapseton aikuisten liitto kaatui miehen salasuhteeseen yh-naisen kanssa. Kokemuksesta, voin kertoa, lapseton mies voi olla puun ja kuoren välissä, jos salasuhteilee yh-äidin kanssa. Monet yh-äidit tuovat naimisissa olevat salarakkaansa avoimesti omien lastensa elämään, aivan kuin varattu olisi oikea poikaystävä. He voivat esittellä varatun miehen myös suvulleen ja lähipiirissään.
Nyt mies on todella painostuksen alla, kun kakkosnaisen lisäksi lasten tunteet äidin "poikaystävää" kohtaan heräävät, ja ehkä kakkosen suku odottaa suhteen etenemistä vakavaksi. Jos mies ei puhu, ei voi tietää, onko mies esittänyt koko ajan sinkkua kakkoselleen vai onko rakastunut kakkonen niin yksinkertainen, että kuvittelee varatun miehen olevan vakavasti otettava kumppaniehdokas.
Minun tapauksessani, vielä pahempaa, luulen tänään että pettäjäex jopa aiheutti lapsiperheen eron. Oletan, charmikas exmieheni ajatteli että pitää löytää salarakas, ja löysin perheenäidin, joka rakastui ja otti eron.
Miten kävi? Exäni ei koskaan halunnut omia lapsia. Ei syntynyt salaparille avoliittoa, kakkosen lapset eivät saaneet uutta isäpuolta. Ex oli mitä mainioin ja hauskin setä vieraiden lasten kanssa touhutessaan, mutta vastuuta lapsista hän ei koskaan kantaa.
Kuulostaa siltä, että miehesi on kovan paineen alla, eikä halua puhua sinulle yhtään mitään salasuhteen sisällöstä, eikä tuo salasuhde mitään rakkautta ole, jos baarireissut maistuvat samaan aikaan. Luulen että siksi, että ei halua Never mind, puhu sinä suoraan ja yhdellä kerralla kaikesta mitä tiedät ja potkaise lopullisesti äijä pihalle. Ainoa neuvoni, että katkaise kaikki välit, älä ota takaisin epärehellistä miestä, joka haluaa suuren egonsa kanssa "elää omaa elämää" , pitäen silti sinutkin elämässään, omaksi edukseen ja voimakseen, mutta sinua loukaten.
Ja hanki kirja Rachel A.Sussman:Naisen opas erosta toipumiseen. Siina on hyvät neuvot myös lapsettoman parin eron käsittelemiseen.
Hei sulle,muutamien naisten harrastukset ovat valloittaa varattuja miehija.Olen jonkun verran elamaa kokenut,mutta en ole KOSKAAN viela niin alas vajonnut etta varattujen miesten antaisin elamaani tulla.Miksi?Siihen kun on kaksi syyta.Syy1:arvostan muita naisia niin paljon ja toinen syy on:Isani juoksi koko lapsuuteni ajan muiden naisten perassa asuenkin heidan luonansa.Nain kuinka paljon aidillani oli kipua isani holtittomasta kayttataytymisesta ja minulla ei koskaan ollut tasapainosta isaa.Aitini ei koskaan lopullisesti isastani eron paassyt.Han kuoli yht'akkia tuolilta pudoten korkean verenpaineen johdosta.Olin silloin 21-vuotias.Aidin hautajaisista muistan vain istuvani kappelin ekassa penkkirivissa ja itkien suruharson lapi.Kaikki loppu tapahtumat ovat silta paivalta pois.Minulla on ollut black out.Ps.'sokea rakkaus' hoida itsesi hyvin ja hae ammatti-ihmisten apua ettet vain vahingossakaan miestasi takaisin ota,vaikka uusi suhde pamahtaisi.Urokset usein toistavat samaa kaytostansa.Voimia ja ala ole enaa kenenkaan kynnysmatto.
Aivan kuin omasta liitostani kirjoitettua. Mies toimi aivan samalla tavalla, kun suhteemme hajosi kakkossuhteeseen. Suhde oli kestänyt vuoden päivät ennen kuin sain selville asian.
Päivän selvää, että toisen naisen puolelta painostetaan. Mikäli kapinoit asiaa vastaan, sinusta tehdään heidän vihollinen numero yksi ja loppupeleissä olet syypää aivan kaikkeen.
Alkuhuuma kestää max. kolme vuotta jos he saavat elää normaalissa parisuhteessa. Miehesi tapauksessa uskoisin, että alkuhuuma menee ohi paljon nopeammin.
Kovin on yksipuolista ajattelua ketjussa, joten kerron oman kokemukseni täältä yh-näkökulmasta.
Eräs mies liimautui juttelemaan ravintolassa. Kävin toooodella harvoin missään viihteellä, koska minulla oli kaksi alle 10 v lasta, toinen tarhassa ja toinen koulussa eivätkä lapset olleet koskaan isällään.
En ollut kiinnostunut siinä vaiheessa miehistä yleensäkään, saati varatusta - tilanteensa mies kertoi heti. Oli ollut 17 vuotta avoliitossa, lapsettomia, asuivat miehen omistamassa omakotitalossa. Liitto oli kuulemma surkea (hoh-hoijaa, näitä oli kuultu) mutta mies ei osannut suhteesta hellittääkään. Mies kertoi kyllä tykkäävänsä lapsista mutta avovaimon kanssa asia oli vaan jäänyt eikä niitä oltu yhdessä sitten kuitenkaan hankittu. Mies sanoi että suhde on huono muttei hän saa aikaiseksi eroakaan, kaikki vaan menee päivästä toiseen samalla painolla mutta elämässä ei ole mitään sisältöä eikä suhteessa kipinää enää.
En antanut yhteystietojani mutta mies oli ne onkinut ja alkoi pommittaa. No juttelimme ja tutustuimme, kuukausia, satunnaisesti tapasimme. Mies kävi kahvilla luonani (todellakin vain kahvilla koska minulla oli lapset) aina kun oli "lätkämatsissa". En halunnut suhdetta enkä rikkoa kenkään liittoa, tämän kerroin. No, sen jälkeen mies heitti avovaimonsa ulos. Tässä kohtaa vasta silmäni aukesivat, että tämä taitaa olla tosissaan.
En luvannut mitään. Mies vei poikiani lätkämatseihin ja haki päiväkodista, laittoi lapsille ruokaa vapaapäivinään kun minä olin töissä. Halusi että oltaisiin muutettu hänen luokseen. Minä en uskaltanut enää (lasten takia) muttaa yhteen, etteivät he kokisi uutta kipeää eroa enkä halunnut enempää lapsia, mies olisi halunnut.
Erosimme minun aloitteestani, minulta loppui uskallus, pelkäsin epäonnistua jälleen. Mies ei ottanut avovaimoaan takaisin, sanoi että oli hyvä kun pääsi eroon ja sai katkastua sen suhteen. Näemme joskus edelleen täällä pienellä paikkakunnlla, aina pysähdymme juttelemaan. Hänellä on nainen, en tiedä ovatko naimisissa. Minä en ole uskaltautunut vakavaan suhteeseen enää koskaan, enkä aio. Kaiken kaikkiaan hän oli tosi hyvä mies mutta siinä tilanteessa tein omat ratkaisuni. Ehkä nyt tekisin toisin, ehkä en.
Tarinasi ei ole toisenlainen, vaan tyypillinen. Heikkotahtoinen ihminen ei kykene eroamaan liitostaan ennen kuin on olemassa uusi ihmissuhde, hän on nk. exit-pettäjä. Sinun tarinassasi eroaa tavallisesta exit-salasuhteesta vain, että suhde oli platoninen. Kerrot, että tarinasi oli erikoislaatuinen ja että sinuun aidosti ihastuttiin, näin luulet, mutta mieti, menikö se ehkä sittenkin toisin, eroa etsivän miehen näkökulmasta. Ei kannata kahvitella salaisesti varattujen miesten kanssa vaimojen selän takana, voi joutua (tällä kertaa etukäteis) laastariksi tai keppihevoseksi , jolla ratsastetaan uuteen elämään.
Rehellinen aikuinen ei muutenkaan valitse salaiseksi kahviseurakseen varattua eikä kutsu varattua toistuvasti kotiinsa puolison selän takana. Hän ei haluaisi itse varattuna joutua moisen salailun kohteeksi parisuhteessaan, siksi hän ei tee samaa toisillekaan ihmisille.
"Mies vei poikiani lätkämatseihin ja haki päiväkodista"
..en viitsi kirjoittaa mielipidettäni yh-vanhemmista, jotka tuovat varatun seurustelukumppanin tuosta vaan omin lastensa elämään mukaan.Erolapset tarvitsevat luotettavia ja kestäviä aikuisia, vanhempien epävarmat ja löyhät ihmissuhteet eivät heidän henkistä kasvuaan ja elämänlaatuaan ainakaan paranna.
Mitä sä kerroit lapsille tuosta sedästä, joka vei heitä päikkäriin ja matseihin, teki heille ruokaa?
"Kaiken kaikkiaan hän oli tosi hyvä mies". Ihan tottako? Ihmisillä jotka pettävät on ongelmia itsensä kanssa. Jos ei olisi, niin eivät pettäisi vaan hoitaisivat asiansa muuten. Ei ole temppu eikä mikään lievittää omaa pahaa oloaan jollakin uudella.
Ap:kin oli pyytänyt että asioita selvitettäisiin, mutta toisten on vaan helpompi olla uskoton. Siinä mies menetti mahdollisuutensa löytää oman eheän itsensä . Myös puolisolta evättiin kunnioittaminen ja välittäminen. Raukkamaista toimintaa mieheltä ja sitten jotkut lortot näkevät siinä hyvää kun ovat satunmoisin tilanteesta hyötyneet.
MInun mielestäni nimim. Toinen kulma toimi hyvin. Tutustui ystävänä. Tällä tavalla hän antoi miehelle rohkeutta lähteä huonosta parisuhteesta. Myös miehen silloinen avovaimo hyötyi tästä tapahtumaketjusta loppujen lopuksi. Hän sai mahdollisuuden uuteen parisuhteeseen.
En ole ennen kuullut termiä exit-pettäjä. Aika kuvaava termi. Jokin exit huonosta suhteesta on löydettävä. Pettäminen ei ole oikea tapa. Tämä Toinen kulma hoiti asian niin, että ei voida puhua pettämisestä. Hän toimi tavallaan näkökulmien avaajana. Siis exit-toimintaa ilman pettämistä. Alkuperäisellä parilla ei selvästikään ollut tahtoa tai resursseja irrottautua toisistaan ilman ulkopuolista apua.
Et uskaltanut perustaa perhettä miehen kanssa mutta siltikin annoit hänen leikkiä isää sun lapsille. Nyt meni multa yli hilseen. Sä sait miehen jättämään avovaimonsakin ja sitten meni pupu pöksyyn. Sähän melkoinen pelaaja naiseksi olet.
Monenlaista on tarinaa erosta ja uussuhteesta.
Sitä erolla uskotaan saavan jotain erinomaista, se on kuitenkin utuista unelmaa.
Mitä etsii eronnut mies tai salasuhteileva mies ja mitä etsii eronnut tai salasuhteileva, kertoisitteko syvimmistä ajatuksista ja toveista. Entä Miten ne pienet lapsenne mahtuvat tuohon tilanteeseen, mitä tunnette lapsia kohtaan ja kun olette tietoisesti siellä vieraan suhteen luona, muistuuko edes lapsenne mieleenkään.
Ovatko nämä unohtamisen retkiä?
Voi käyvä niinkään, että hyppää siihen uuteen suhteeseen sokeana, aikuisen tarpeiden täyttymyksen vuoksi.
Tiedän uusperheen, jossa tämä tulija osannee halata, mutta siihen se sitten loppuukin. Hän ei osallistu sentilläkään kuluihin eli eikö tätä sanota hyväksikäytöksi.
Ei hän toisen pienistä lapista huolehti millään tavalla, ei huolehti aamupalaa tai muutakaan lapsille.
Äiti tekee valtavasti työtä,että pystyy pitämään talouden kurissa, joten lapset jäävät kyllä varsin paljon tyhjyyteen, laukkaavat naapureissa, joissa ystävälliset ihmiset ruokkivat heidät ja muutoinkin antavat aikaansa. Mutta kuinka kauan jaksavat, lapset ovat kyllä ihania.
Tuo äiti eläisi paljon parempaa elämää ilman tuota uutta suhdettaan, mutta kyllä se ihmismieli niin monimutkainen on, että ei uskalla nyt irrottaa ja elää lastensa kanssa ja samalla vähentää työtaakkaansa, jotta saisi itsekin levätä.
No aikansa menee näinkin, mutta ei uusikkokaan paljoa pysty väsyneeltä enää samaan, joten joko laukkaa salasuhteilemassa, luultavammin. Tuskin on päässyt tavoistaan, sillä näin on tämä tyyppi koko elämänsä tähän saakka elänyt, aina on ollut salasuhteita.
EX-mies (55v) lähti vuosi sitten etsimään uutta elämää. Tai siltä se minusta nyt näyttää. Pani kaiken uusiksi, ei ole pitänyt yhteyttä vanhoihin tuttaviinsa eikä kertonut kenellekään erosta, tämä kävi selväksi kun olen ollut yhteydessä yhteisiin ystäviin.
Lapset ovat jo omillaan, heidän kauttaan olen jotain kuullut, mutta UO:ta hekään eivät ole tavanneet vaikka vuoden ovat yhdessä asustelleet. Ilmeisesti EX ei halua pitää mitään yhteyksiä entiseen elämäänsä.
Itse voin ymmärtää, että EX rakastui korviaan myöten, oli täysin kyllästynyt vanhaan elämäänsä ja tuttaviinsa ja löysi tilaisuuden paeta kaikkea.
Hei, ensinnäkin: hän ei ole enää miehesi. heitä mäkeen tuollainen tyyppi. Minulla oli vaimo, joka rakastui työtoveriinsa ja samanlainen juttu oli kuin sinullakin. Minussa kaikki syy ja tuon eroamisen prosessin aikana koko ajan vain syyllistä etsittiin minusta.
Rakkaus on tahtotila ja miehesi ei selkeästi tahdo sinua. Elä tämän asian kanssa, ja se on kipeä asia, mutta mitä pikemmin hyväksyt, sen nopeammin toivut. kyllä niitä uusia miehiä tulee ja jos ei tule, niin on hemmetin kiva olla yksin.
Jälkeenpäin olen tajunnut, kuinka paljon sain erottuani vaimostani. Sain itseni ja elämä on jännää. Aluksi olin kauhean häpeissäni erosta, mutta nyt olen ylpeä. Minä tein päätöksen. Vaimo piti yllä samanlaista asennetta kuin miehesi (no vaimoni ei sentään häipynyt, mutta oli työkaverisnsa kanssa suhteessa).Kaikesta selviää ja elämässä täytyy välillä rypeä, ..mutta kaikesta selviää.
On päivänselvää, että miehelläsi on ollut tuo suhde jo kauan. E todellakaan mitään viittä kuukautta! Sinulle on valehdeltu jo pitkään. Mieti minkälaisen ihmisen kanssa olet naimisissa: valehtelevan ja itsekkään kusipään, joka pokerinaamalla ja surutta on sinua pettänyt kuukausitolkulla. Raukkamaisen, joka ei voinut kertoa todellista syytä haluunsa erota. Tuollaista ihmistäkö sinä rakastat? Ei, sinä luulet rakastavasi jotain haavekuvaa miehestäsi. Sellainen hän ei ole eikä hänestä sellaista enää voi tulla.
Annat miehen kulkea asunnossasi kuin kotonaan. Pistä mies lopullisesti pihalle, siinähän näkee mitä se lapsiperheen arki on, jos muuttaa keskelle yksinhuoltajan arkea. Älä anna miehen kuvitella, että otat miehen takaisin milloin tahansa. Jos nyt miehen välttämättä takaisin haluatkin, niin miehen saa paljon helpommin takaisin, kun miehen antaa ymmärtää ettei paljon kiinnosta tai että miehen paikalle on jo tulijoita. Aloita oma elämä, ulkoile ja harrasta. Huomaat, että sinkkuna onkin aika mukavaa. Ota mieheltä avaimet pois ja sano, että sinulla on oikeus yksityisyyteen.
Onpas täällä katkeraa porukkaa, joka on valmis hyvin hepposin tiedoin nimeämään
syyllisen eroon ja tuomitsemaan tämän aika kovalla kädellä.
Pitäiskös hetkeksi palata ihan asian alkulähteille ja vaikkapa vain ihan pariin perusfaktaan.
Meneekö kukaan naimisiin erotakseen? - Ei, en usko.
Haluaako kukaan liittoon lupautunut jättää toimivaa liittoa, jota on omalla panoksellaan myös rakentanut? -Ei, en usko.
Haluaako kukaan erosta seuraavaa elintasonlaskua ja/tai lukuisten asioiden selvityksiä ja järjestelyjä vain huvikseen? -Ei, en usko.
Liitossa on jokin pahasti pielessä, kun toinen lähtee etsimään ihmissuhdetta toisaalta, ja hyvin usein liton epäonnistumisesta on vastuussa tasan kaksi ihmistä.
Hyvin usein molemmat puolisot pilaavat liiton, joten lakatkaa syyllistäminen...
Onnea ja menestystä meille kaikille eronneille ja eroaville! :)
Yhtä asiaa ei kannata vääristellä:
Ihmisessä on on jokin pahasti pielessä, kun lähtee etsimään ihmissuhdetta toisaalta,
Uskottomuuteen syyllistynyt yrittää yleensä kumota oman syyllisyytensä toisen niskaan. Tulee muista aina, ettei uskottomuus ole kuin sitä tekevän omassa päässä oleva vika. Ihmisiä ei petetetä. Kanssaihmisten, tuntemattomienkin parisuhteita kunnioitetaan. Omaa perhettä arvostetaan niin paljon, ettei petetä.
Katso myös kuvan toinen puoli - jotain on pahasti pielessä myös silloin, kun ei välitetä ottaa puolisoaan huomioon, joka aikojen saatossa saa hänet tuntemaan itsensä hylätyksi ja arvottomaksi puolisolleen, jonka seurauksena hän ehkä lähtee etsimään uutta ihmissuhdetta.
Silloinkin on kyse kahden ihmisen välisestä suhteesta, jossa molemmilla on oma roolinsa toisen käytökseen. Aina voi kysyä, miten olen toisen huomiota yrittänyt saada? Miten itse olen huomioinut puolisoani? Suhteesta voi lähteä. Sanoa, että tämä ei nyt toimi ja ettei halua enää tällaista. Mutta pettäminen on väärin.
Asiat ovat harvoin niin selkeitä, että ulkopuoliset osaisivat liiton syyllisisia oikein tuomita, joten siksi jättäisin sen tekemättä.
Uskottomuuteen ajatunut voi olla liitossa yksin jätetty ja myöhemmin marttyyriviitatan kääriytyneen tuomitsema. Pettäminen ei tietenkään ole oikein, mutta ei ole myöskään esim. räikeä vallankäyttö, kiristäminen tai hylkääminen avioliiton kulisseissa...
Asiassa on aina kaksi puolta.
"Suhteesta voi lähteä." "pettäminen on väärin. "
Ihan tasan tarkkaan monesti lähteminen on pettämistä paljon pahempi vaihtoehto, erityisesti jätetylle. Lähteminen/jättäminen/ero kun on toisen totaalinen hylkääminen, ihan kerralla.
Juuri noin. Helposti aina ollaan syyttelemässä, osoittamassa ja tuomitsemassa toista, kun pidetään itseä niin "täydellisenä". Vaikka tuo "täydellisyys" sitten muuten kohtelisi miten tahansa kaltoin pettänyttä puolisoaan.
Pettäminen useimmiten on samaan aikaan puolison räikeää kiristämistä, vallankäyttöä ja hylkäämistä.
Jotakin sinun ajatusmaailmassa on pahasti pielessä. Tutkiskelele väestöliiton sivuja.
Ei auta mikään sivujen tutkistelu tuossa. Ne, jotka ovat tulleet petetyiksi ja jätetyiksi, valittavat petetyksi tulemisestaan enemmän. Ne puolestaan, jotka vain ovat jätetty, valittavat jätetyksi tulemisestaan. Siitä, että toinen jätti "kuin nalli kalliolle", ilman ennakkovaroitusta, ilman toisen minkäänlaista halua erota.
Jos kumppanilla on toinen, niin ero on myös monille paljon hyväksyttävämpi kuin se, että kumppani hakee eroa siksi ettei enää rakasta tai vain halua elää enää yhdessä. Hyvin moni jätetty jää anelemaan toista jäämään, haluaa työstää suhdetta, parantaa sitä yms epätoivoista, kun ei millään haluta uskoa toisen haluavan lähteä.
Mutta yhtäkaikki. Kaikenlainen spekulointi on turhaa, koska jokaisen elämässä tapahtuu juuri kuten tapahtuu, eikä niin miten itse haluaisi tapahtuvan. Toisen valintoihin ja tekemisiin kun ei voi vaikuttaa.
no ei todellakaan. Pettämistä pahempaa ei ole. Taidat ajatella jättämisellä ihmistä, joka pettää mutta jättää kertomatta. Pitkään rinnalla ollutta tulisi tukea silloinkin kun haluaa erota. Vastuuntuntoiset tekee niin. Väestöliiton aineisto on laadukasta ja tutkittua. Henkilökohtaisia uskomuksiasi todenmukaisempia ja vakavassa elämänkriisissä tukevia.
Jokin teidän suhteessanne on ollut pahasti pielessä luullessasi, että kaikki on hyvin. Eikä sitten ollutkaan ja miehesi haluaa erota.
Lakkaa miettimästä miestä ja hänen uutta naistaan. Mies on mennyt jo, ja ollut poissa 3kk. Ei mitään tulevaisuutta enää teidän suhteella. Suuntaa nenäsi omaan tulevaisuuteen.
Huomaa selvästi, että olet horokakkonen.
Itse olen juuri kokenut saman. Kaksi lasta 3- ja 5-vuotiaat, kun mies alkoi muuttumaan v.2013 alussa. Mies hävisi omille teilleen, ryyppäsivät, tuli kotiin haukkumaan minua. Saattoi yöllä herättää ja vaatia seksiä vaikka ei itse pysynyt edes pystyssä. Jäi kiinni suhteesta, uusi nainen lähetti samantien kuvansa minulle ja haukkui minua mummoksi, kun oli 10- vuotta nuorempi. Kaikki oli minun syytäni: kulissiliitto, seksitön liitto ja minä olin ruma. Huvittavaa sinänsä kun olen ihan vetävän näköinen, menestyvä ja olen aina hoitanut kaiken. mies hylkäsi lapset, uusi nainen hyökkää avoimesti kimppuuni ja arvostelee minua äitinä, mies valehtelee minkä pystyy. Rankkaa ollut, mutta nyt saan olla lasten kanssa rauhasta. Paskan äijän sai tuo nainen, mutta eiköhän se raha ollut tässä se suuri tekijä. itse menestyn ja pystyn lapset elättämään. Ainut mikä harmittaa on tässä se, että ei voida myöntää kuka tässä on väärin tehnyt ja tekee koko ajan, lapset säälittää. Minulta ei kyllä sääliä heru noille kakkoselle, todella törkeää alkaa majoittaa jopa vuoden salaa pienten lasten isää ja minulta salaattiin kaikki. Ositä paitsi mikä tympii on se, että ikinä ei mieheni olisi eroa halunnut ja silti tämä uusi naikkonen kuvittelee asian olevan näin. No olen päässyt asian yli enkä aio katkeroitua, mutta se, että voisin luottaa enää kenenkään on vaikeaa...
Sinulle saman kokenut, minulla oli sama tilanne. Mies muuttui vuodessa, haukkui ja syyllisti minua koko ajan milloin mistäkin. Kunnes selvisi salasuhde. Muutos johtui siitä, hänen pahasta olostaan. Nyt ollaan erottu jo jotenkin olen päässyt yli. Mutta nämä uusikkonaiset minua suuresti ihmetyttää. Mistä syystä ja millä oikeudella hyökätään sen petetyn kimppuun jota ei edes ollenkaan tunneta. Mistä nämä saavat sen valtavan itseluottamuksen että moiseen pystyvät. Itse en halua arvostella ja haukkua ketään, jos rakkaussuhteeseen on lähdetty niin olisivat tykönänsä onnellisia ilman tätä entisen mustamaalaamista. Eihän hän ole mihinkään syyllistynyt, näistä kierouksista ja pettämisistä täysin tietämätön ihminen joka on elänyt kotonaan omaa elämäänsä.
Juuri noin. Helposti aina ollaan syyttelemässä, osoittamassa ja tuomitsemassa toista, kun pidetään itseä niin "täydellisenä". Vaikka tuo "täydellisyys" sitten muuten kohtelisi miten tahansa kaltoin pettänyttä puolisoaan.
Mielestäni tällaiset kirjoitukset ovat jonkinlaisen "alibin" ja hyväksynnän etsimistä itselleen.
Kukaan tuskin syyttelee, näin sen kokee vain henkilö, johon asia samaistuu. eli ei ymmärretä omien tekojen kauheutta, eikö suostuta näkemään omia tekojaan.
Täydellisitä ihmistä ei löydy mistään, meillä jokaisella on oma ajatusmaailmamme ja omia lapsuudesta imettyjä tietoja ja taitoja mukana ja ne ovat meillä jokaisella ainakin vivahde eroisia, joten syyllistämistä tuskin tapahtuu. Täällä ihmiset kirjoittavat erilaisista ihmiskohtaloista ja samalla ehkä jonkun sanasen parannusehdotuksesta. Jokainen voi katsella niitä omalta kantiltaan ja valita jos joku tuntuu käyttökelpoiselta, mutta kukaan ei vaadi mitään niistä käyttämään.
Pitkissä suhteissa saadaan ne elämän arvot lähemmäksi toisiaan ja elämä rullaa.
Jokainen suhteeseen menijä voisi miettiä ja ajatella, että suhteeseen kuuluu aina jonkinasteinen joustaminen ja opetteleminen yhteiseen arvojen hakemiseen.
Tämän avulla päästään rehellisyyteen ja näin kaikista asioista voidaan sopia yhdessä.
Tämän päivän vitsaus on suhteessa olevien suuri tarve päästä yksin viihteelle, kavereiden houkutukset, työpaikan pippalot, jopa jotkut harrastukset, niissä on niin suuri vaara olla liian lähellä vieraan "ihoa", ei tarvita kuin pari viinilasia ja ollaan jo selvittämässä oman kodin asioita ulkopuolisille, mikä on niin väärin, sillä ne asiat eivät kuulu sinne lainkaan.
Tästä alkaa vyyhti, jotka päättyy liian monesti ikävästi ja siinä kärsivät lapset sitten haihattelevista vanhemmista, jotka kuljettavat vieraita sänkykumppaneiksi kotiin. Lapset joutuvat "kodittomiksi" ei se mikään koti enää tämän jälkeen ole.
Eivät lapset ole sokeita eikä kuuroja, tuntevat turvattomuutta, mutta ovat usein pieniä aikuisia ja yrittävät kaikkensa. Eivät ehkä nyt ymmärrä kaikkea, mutta ikä tuo tulleessaan myös sen, eikä se ole kovin hyvää nuoren elämälle.
Enemmän aikaa kotiin ja työpaikka on vain työpaikka, kuten baarit eivät kuulu perheellisen elämään, moraalin säilyttäminen pitäisi olla arvo jokaiselle.