Kaipaanko enenmmän?

Itse olen noin parikymppinen naishenkilö, ja seurustelen nyt miehen kanssa, joka on ensimmäinen vakava suhteeni. Ennen häntä minulla kuitenkin oli irtonainen, mutta silti hyvin kiihkeä ja voimakas suhde erääseen mieheen, johon lopulta rakastuin, vaikka emme koskaan virallisesti seurustelleetkaan.
Nykyinen suhteeni on miellyttävä ja "turvallinen". Nautimme toistemme seurassa sängyssä ja vaikkapa iltalenkillä. Tiedän miehen olevan hyvin rakastunut, ja edes ehdottaminen tauosta tai jopa erosta murtaisi hänet. Kuitenkaan en voi olla miettimättä olisiko jossain kuitenkin jotain minulle sopivampaa, ja että olisiko poikaystävälleni oikein lopettaa suhteemme ja päästää hänetkin etsimään jotain parempaa ja sopivampaa kuin minä. Vaikeita asioita, kerrohan minullekin, jos ratkaisun löydät!:)

..Nimittäin ootko yleensäkin sellanen ihminen joka miettii ja harmittelee päätöksiään..

Mun mielestä toi fakta "vanhana harmittaa jos nuorena ei kokeile" on täyttä paskaa. Siis naisten suhteen. Mä ajattelin joskus samoin, mutta nyt tiedän että se oli turhaa. Tapasin nykyisen aviovaimoni kun oltiin 15 ja nyt ikää on tullu, ollaan oltu yhdessä 12 vuotta, naimisissa 7 vuotta. Siis huh! Mutta kivaa on ollu! Toki on ollut pieniä katkoksia suhteessa alkuaikoina. Mutta niitä ei olla laskettu miinuksena enää vuosiin. Kun nyt katon kaunista vaimooni en voi muuta kun ihmetellä että miten helvetissä nyt näin hyvin kävi. Ensin oli tarkotuksena vaan hankkii hyvä "eka". Mua tää ei harmita yhtään. Ja mulle on turha tulla sanomaan että jonku kanssa vois olla parempaa. Ei vois, ei sängyssä eikä yhteisinä hetkinä. Piste.

Eroa ja lähde kattelemaan maailmaa, etsi kokemuksia myös muista naisista. Huomaat että nykyistä parempaa et löydä. Muista kuitenkin että nyt jos koskaan sinun on helppo lähtee, ette ole vielä naimisissa ja teillä ei ole lapsia.