Hän kuoli tässä. Tähän hän jäi. Varjoisa kuusien vartioima paikka, kahden polun risteys, jonka alitse juoksee soliseva puro. Juuri tästä hänet löydettiin, niin minulle kerrottiin.
On upea ilma juosta, viileä, ellei kylmä. Pimeä ikimetsä kylpi keinovalossa, joka ylsi tuskin kymmenen askeleen päähän lähteestään.
Pimeän helminauhoja roikkui kuin naavaa väsyneiltä oksilta. Ja metsässä kiemurteli polkuja kuin käärmeitä, pehmeitä ja äänettömiä, suloisia.
On olemassa jotain. On olemassa puroja ja on olemassa polkuja, jotka eivät liity eivätkä pääty, ole tarpeeksi lähellä ihoa ollakseen.
Keinotekoista puhetta. Metsä nielaisi minut, minä sen. Kenestäkään ei jäänyt jälkeäkään.
Ei ääntäkään.
(reps)
On upea ilma juosta, viileä, ellei kylmä. Pimeä ikimetsä kylpi keinovalossa, joka ylsi tuskin kymmenen askeleen päähän lähteestään.
Pimeän helminauhoja roikkui kuin naavaa väsyneiltä oksilta. Ja metsässä kiemurteli polkuja kuin käärmeitä, pehmeitä ja äänettömiä, suloisia.
On olemassa jotain. On olemassa puroja ja on olemassa polkuja, jotka eivät liity eivätkä pääty, ole tarpeeksi lähellä ihoa ollakseen.
Keinotekoista puhetta. Metsä nielaisi minut, minä sen. Kenestäkään ei jäänyt jälkeäkään.
Ei ääntäkään.
(reps)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.