Luin ketjuja, joissa miehet kuvailivat itseään "ihan tavallisiksi" ja hakevat "vaimomateriaalia". Luin myös deittiprofiileja, joissa mies kirjoittaa olevansa ihan tavallinen. Mietin, mikä on kenestäkin tavallista ja millä tuo vaimomateriaali määrittyy? Eikö jokainen meistä ole kuitenkin jollain tapaa uniikki? Voisiko ko. miesten/naisten (naisena en viitsinyt muiden naisten profiileja kurkkia :) sinkkuus osittain johtua siitä, että ei ymmärretä omaa ainutlaatuisuuttaan? Jokaisella on varmasti muitakin ominaisuuksia, kuin tavanomaisuus, mitä se sitten ikinä onkin. Jos olet mielestäsi tavallinen, niin mikä sinusta tekee tavallisen? Onko sinulla mitään, jolla erottuisit massasta? Poikkeuksellisen kiltti, ahkera, hyvä teknisissä asioissa, osaat laulaa????
Mikä on tavallinen mies/nainen ja mitä on vaimomateriaali?
Pohdin tässä
182122
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
En osaa laulaa mutta olen mukava ja kiltti. Osaan paikata pyörän kumin ja vaihtaa renkaan ja olen ehdottomasti yhden naisen mies. Eli en ole pelimies joka nai kaikkia ja siksi olenkin tavsi ja erotun muista-
En osaa tavallisuudesta sanoa, koska se on jotenkin liian laaja ja usein subjektiivinen käsite. Olen kyllä juuri tuota tavallisuuden käsitettä pohtinut paljon viime aikoina, mutta sitä vaikeammaksi sen määrittely on käynyt.
Vaimomateriaalista voin sen sijaan antaa oman mielipiteeni. Vaimomateriaalia oleva nainen on ensinnäkin nuoruudesta lähtien suhtautunut seksiin tietynlaisella kunnioituksella. Tämä arvostus ja harkinta on voinut tulla kotoa kasvatuksen myötä, tai se on tullut naisen omien pohdiskelujen kautta, jos kotikasvatuksesta ei ole riittänyt eväitä tähän. Vaimomateriaalia oleva nainen ei ole lähtenyt miesten kelkkaan vain siksi, että panetti, tai mies vaikutti yhtäkkisesti vaan niin ihanalta, tai oli kiva saada läheisyyttä ja huomiota, tai mitään muuta sellaista.
Vaimomateriaali-naisella on voinut olla suhteita, mutta jos ne ovat päättyneet, vaimomateriaali-nainen on niistä yli täysin, ei rakasta niitä miehiä enää, eikä varastoi turhia muistoja näistä miehistä. En nyt sano, että kaikki pitää tuhota, mutta suurin osa kaikistä esineistä ja kuvista, jotka liittyvät entiseen mieheen, olisi hyvä hävittää tai myydä. Hän ei halua rakastaa entisiään, hän haluaa rakastaa sitä miestä, jonka kanssa on yhdessä. Hän ei halua, että muistot entisistä putkahtelevat hänen mieleensä silloin, kun hän on viettämässä aikaa ja tekemässä jotain kivaa oman rakkaan miehensä kanssa.
Vaimomateriaali-naisen ei tarvitse olla mitenkään poikkeuksellisen kiltti, ahkera tai taitava. Ihan tavallinen riittää näissä asioissa. Vaimomateriaali-naisen tarvitsee kuitenkin haluta antaa miehellensä hyvää niin paljon kuin vain pystyy, ja ottaa vastaan mieheltä kaikki hyvä mitä mies vain pystyy antamaan ja arvostaa sitä. Jos on tullut valittua mies, joka ei anna riittävästi, niin silloin vaimomateriaali-nainen joko opettaa miehen antamaan riittävästi, tai eroaa miehestä.
Siinä on minun henkilökohtainen vaimomateriaalini.
"Tämä arvostus ja harkinta on voinut tulla kotoa kasvatuksen myötä, tai se on tullut naisen omien pohdiskelujen kautta, jos kotikasvatuksesta ei ole riittänyt eväitä tähän."
Omien kokemusten kautta ei kuitenkaan ole hyväksytty oppimismetodi? ;) Seksuaalisuus nimittäin on niin iso ja eri ihmisillä eri tavoin ilmenevä voima, ettei sen merkitystä itselle pysty mielestäni kuin kokeilemalla selvittämään.
Kyllä, se on suuri ja kunnoitusta herättävä voima. Mielestäni sen on tajunnnut vasta sitten kun ymmärtää sen moninaisuuden ja myös hyväksyy että eri ihmislllä se on erilainen ja itselläkin voi olla eri elämäntilanteissa.
Omalta kohdaltaan sen voi vain elämällä seksuaalisena tietää. Se ei tarkoita, että pitäisi harrastaa seksiä aina ja paljon, vaan että on aidosti tutustunut sen voiman merkitykseen omalla kohdalla. Ei vain seurannut vanhempien tai kulttuurimme antamia malleja tai pohdiskellut asiaa mielessään. Vaan antanut tilaa tunteille ja ymmärtänyt jälkeen päin niiden merkityksen.
Siksi tietty määrä seksuaalisia kokemuksia (eri ihmisillä eri määrä) on hyväksi jos haluaa pitää ja pysyvää parisuhdetta. Ideaalitilanteessa sitä seksuaalisuutta voi toki tutkia suhteessakin (millä en tarkoita pettämistä).
No jos vertaa tavalliseen suomalaiseen mieheen niin itse en oo ainakaan kiinnostunu pätkääkään baarikulttuurista. En ole absolutisti, mutta enpä mä kännissäkään koskaan oo ollu. En myöskään harrasta tätä pelimies-pelleilyä saatikka juokse muutenkaan pillun perässä kun se olis joku pakkomielle. Eli jonkun mielestä varmaan aika tylsä tapaus, mutta en välitä.
Luulen että tiedän mihin keskusteluun viittaat noilla "ihan tavallinen" ja "vaimomateriaali" lainauksilla. Käytin niitä sanoja ainakin itse eräässä ketjussa, tosin en varsinaisesti puhunut itsestäni kun puhuin "ihan tavallisesta", vaan puhuin että erään seuranhakusivuston käyttäjät ovat pääosin ihan tavallisia.
Ja ihan tavallisella tarkoitan siis ihmisiä joilla ei ole mitään pakkomielteitä esim. ryhmäpanojen suhteen tai muuten vain "pervoilun" suhteen. Ihan tavallinen on ihminen joka ainakin suurimmalta osalta arvostaa niitä arvoja mitä suurin osa arvostaa. Eli pyrkii kohtelemaan ihmisiä niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan jne...
"Ihan tavallinen" ei ainakaan minun tarkoittamassani merkityksessä tarkoita sitä etteikö ihminen olisi uniikki ja erityinen. Se tarkoittaa vain sitä ettei hän häiritsevän kieroutuneella tavalla eroa muista ihmisistä.
"Vaimomateriaali" taas tarkoittaa lähinnä sitä ettei hän petä parisuhteessa. Eikä muutenkaan ole niin häiriintynyt ettei kykenisi ollenkaan huolehtimaan esim. lapsista. Ei ole mikään rappiolla oleva juoppa jne...
Itse koen olevani hyvinkin monella tapaa uniikki ja ainutlaatuinen, mutta en jaks tässä alkaa niitä ominaisuuksia erittelemään.
Vaimomateriaalia on isotissinen suorasanainen nainen jonka kanssa voi käydä perjantaina kaljalla. Jos löytyy sellanen nii älä päästä irti
Tässä on vaimomateriaalia
http://i1.ytimg.com/vi/_IPH5eoVEzY/maxresdefault.jpg
Olen vuosia kyllä aistinut että on olemassa selvä vastakkainasettelu "tavallinenmies" vs. "pelimies" jossa tavallinen mies on asteikon tylsässä päässä kun jännyys ja gangbang-kokeileva elämäntapa on siellä pelimiespäässä.
Asian voi muotoilla selvemmäksi epäkorrektin esimerkkini kautta:
On mies A joka on ollut aina köyhä ja ajanut Ladalla koko ikänsä. Ferrarin ajaminen olisi hänelle elämän huippuhetki autojen suhteen. On ,mies B joka on miljonäärin poika, ajanut Ferrarilla koko nuoren ikänsä mitä autolla on ajanut. Ajaminen Ladalla olisi hänen elämänsä karsein autokokemus.
Eli siis jos pelimiesten kanssa ollut nainen ajautuu tavismiehen kimppaan on vieroitusoireet vahvat koska jännää elämää ei ole siten miten pelimies sitä manöövereillään tuotti. Puhumattakaan että pelimiehen oikut makuuhuoneessa on "jännää" kun ne trikit tavismiehen suusta kuultuna on vain pervouden ja pornon katselun merkki. Sekö ei ole kaksinaamaista se?
Lienee harvinaista että on nykyään Marge Simpson-tyyppisiä naisia jotka saavat jännyytensä kotitaloustöistä, mutta kyllä moni a/k/y-mies ei varmaankaan innostu naisesta jonka viikko koostuu dokaamisista disco-yökerhoissa epämääräisten mies-ja naisbestisten kanssa. Miesten biologia tosin määrää että suurin osa ottaisi jos saisi vaikka joka päivä dokaavan Jessica Simpsonin kuin superkiltin maijatavis-kotiäidin.
Kyllä tavallisuuteen kuuluu se käytös mitä suurin osa ikäisistään tekee. Jos on ikisinkku 34v mies ei siis ole tavallinen koska suurin osa miehistä tuohon ikään mennessä on ollut varsin pitkään parisuhteessa. Se on ristiriita jos käsittää itsensä tavikseksi mutta cv:ltään ei sitä ole. Ja toki myös vice versa.
Mielenkiintoista, miten erilaisia käsityksiä ihmisillä on. Osa vastauksista tuntuu siltä, että vastaajalla on hyvin marginaalinen kokemus, jos ollenkaan, ihmissuhteista. Kärjistetään ja ei nähdä välimuotoja.Joitain pelimiehiä ja -naisia olen tavannut, mutta en yhtään yllä kuvattua ryhmäseksin tms etsijää. Jos katselen pariskuntia ympärilläni, niin niissä on hyvin paljon mielestäni ihan tavallisia ihmisiä. Käydään töissä, hoidetaan lapset ja kotityöt yhdessä, käydään reissuissa ja harrastetaan, tapaillaan kavereita (jos on lapsia, niin he seuraavat tietysti mukana). Joskus käydään yökerhossa tanssimassa ja pitämässä hauskaa. Ovatko nämä ihmiset sitten jotenkin huonoja teidän mielestänne? Kuulostaa siltä, että parisuhteessa pitäisi istua kotona tylsistymässä.
En ymmärrä, miksi juuri naisen pitäisi olla kiinnostunut kotitöistä tai olla joku neitsythahmo. Kotityöt tulee jakaa ja toista tukea huonoina päivinä, jotta suhde olisi toimiva. Jos nainen löytää 30v ikäisenä elämänsä miehen ja on sitä ennen käynyt läpi useamman suhteen, niin totta kai hänellä on muitakin seksuaalisia kokemuksia. Esim. jos 16v seukkaa vuoden, sitten 18v on kaksi eri poikaystävää jne, niin kertyyhän niitä. Joka kerta, kun olen seurustellut, olen ajatellut, että tämä on juuri se mies, jonka haluan. Sitten suhde onkin mennyt poikki 2v jälkeen, kun on todettu, että toinen haluaa eri asioita (esim. yksi mies halusi tehdä lapset siinä vaiheessa, jossa minä halusin suorittaa tutkinnon). Ei silloin tule mieleen suhteen alussa, että ei pitäisi harrastaa seksiä, jos vaikka meneekin poikki.
Nää neitstytjutut on miesten omasta kokemattomuudesta ja siihen liittyvästä epävarmuudesta johtuvaa angstinpurkua.
Sellaiselle ei kannata aikuisen naisen hirveästi painoa laittaa.
Ihana aloitus kun saa miettiä omia hyviä puoliaan :) Vaikka tämä olikin luultavasti miehille niin vastaan silti omalta kohdaltani kysymyksiin.
Vaimomateriaalin ymmärrän naisena näin: On yhden miehen nainen, joka on jo löytänyt itsensä. Hänen ei kokemusten kautta tarvitse enää etsiä itseään. Haluaa jakaa loppuelämänsä rakkaansa kanssa.
Jos minut näkee kadulla kävelemässä olen tosi tavallinen(ehkä jopa näkymätön).. tai jos minulle juttelee ei minusta saa oikein irti muuta kuin ystävällisyyttä. Kuitenkin ne hyvät puolet minussa on siellä pinnan alla. Jos vähän kehaisen itseäni niin niitä hyviä puolia on: Syvällisyys (en ole pinnallinen), en halua kuin yhden rakkauden koko loppuelämäksi, omistautuminen, rehellisyys, eettisyys jokapäiväisessä elämässä, elän todella terveellisesti(ei tupakkaa, ei alkoholia, ei virvoitusjuomia, liikun, noudatan ruokaympyrää jne.) Tosin suklaata syön liikaa ja siksi painoni on lievää ylipainoa (en kuitenkaan laske sitä huonoksi asiaksi koska nautin suklaasta niin paljon ja pidän ulkonäöstäni ja tunnen itseni terveeksi), hassuttelu (kunhan enemmän avaudun) ja luonnollisuus. Sellainen hymyilevä ujo olemus.
Tulipas yllättävän paljon kivoja asioita mieleen :)
Missä kohtaa suklaa on ruokaympyrässä?
Suklaa on vihannes, koska se tehdään pavuista.
Ihanaa, että ajattelet noin positiivisesti itsestäsi :) Juuri tätä hain takaa: olet oivaltanut, mitä hyvää sinussa on. Toivoisin, että jotkut täällä kirjoittelevat ihmisetkin pysähtyisivät kirjoittamaan listan itsestään sen sijaan, että keskittyvät muiden ominaisuuksiin. Joskus peilasin itseäni muihin, olin ahdistunut ja kateellinen. Tämä johti katkeriin ajatuksiin ja välillä myös käytökseen. Kun löysin itseni, muutuin tyytyväiseksi ja olen huomannut, että se säteilee myös lähiympäristöön.
"Tosin suklaata syön liikaa" Kirjoitinkin että se on ainot jossa en noudata täysin terveellisyyttä :)
Tavalline mies on sellane joka ei saa naista. Pitää olla tatuoitu vähintään 5 vuotta linnassa istunut kreisi mies niin sellanen saa naista-.
Kirjoitan teille tähän pyhän vaimomateriaalilistani:
- ikä 20-40
- ei lapsia
- on ollut korkeintaan kahdessa parisuhteessa eikä ole harrastanut seksiä niiden ulkopuolella
- vähän ujo
- vähän leikkisä
- ahkera
- tykkää valtavirtamusiikista hyvin valikoiden
- söpöt tai kauniit kasvot, normaali tai urheilullinen vartalo
- tykkää luonnosta ja arvostaa kaikkea elollista
Jos poikkeat näistä jotenkin, et pääse vaimokseni.
...eli siis ei tykkää valtavirtamusiikista kuin erittäin harvoin.