Olen seurustellut melkein 4 vuotta mieheni
kanssa. Kamppailtu ollaan pahojenki aikojen yli.
Mua on entiset miehet (suurin osa) aina jotenkin
pettänyt, ei se kuitenkaan ole syy siihen, että
olen mustasukkanen. Mieheni on kauhean puhelias
ja tutustuu helposti kaikkiin. Hänellä on paljon
naisia niin ystävinä kuin valmennettava
(valmentaa erästä naisten joukkuetta). Tiedän,
että hän ei tekisi mitään, mutta aina pelkään
hänen ihastuvan helposti muihin jne. ja pelkään
aina näkeväni hänet suutelemassa toista tms. Kun
hän on poikien kanssa ulkonakin, niin istun
kotona huolestuneena kokoajan. ja tenttaan
häneltä paljon... olen todella ärsyttävä ja
tiedän, mutta en osaa lopettaa ja luottaa
täysillä. Pääsekö tälläisestä tunteesta koskaan
eroon..?
kanssa. Kamppailtu ollaan pahojenki aikojen yli.
Mua on entiset miehet (suurin osa) aina jotenkin
pettänyt, ei se kuitenkaan ole syy siihen, että
olen mustasukkanen. Mieheni on kauhean puhelias
ja tutustuu helposti kaikkiin. Hänellä on paljon
naisia niin ystävinä kuin valmennettava
(valmentaa erästä naisten joukkuetta). Tiedän,
että hän ei tekisi mitään, mutta aina pelkään
hänen ihastuvan helposti muihin jne. ja pelkään
aina näkeväni hänet suutelemassa toista tms. Kun
hän on poikien kanssa ulkonakin, niin istun
kotona huolestuneena kokoajan. ja tenttaan
häneltä paljon... olen todella ärsyttävä ja
tiedän, mutta en osaa lopettaa ja luottaa
täysillä. Pääsekö tälläisestä tunteesta koskaan
eroon..?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Moikka !
Empä tiedä pääseekö siitä yli tai ohi,mutta
suhdetta raastavaa se on
tiedän kokemuksesta,vaimoni on vähintään
yhtämustis kuin sinä ja aivan turhaan.
Koita päästä yli jotenkin, kaikilla on mukavampaa.
Olin mielettömän rakastunut nykyiseen vaimooni.
Olin myös mustasukkainen seurustellessamme.
Halusin aina tietää hänen menonsa ja
viikonlopunvietot sun muut. Hän ei kestänyt sitä,
vaan ilmoitti ettei siedä mustasukkaisuutta ja
katkaisi välimme. Meni pari vuotta ikävöidessä ja
mustasukkaisuuden kirousta hautoessa, kun hän
yllättäen ilmoitti, että voisikin jatkaa mun
kans, jos en olis enää mustasukkainen. Sehän sopi
mulle. Päätin mielessäni, etten kysele, enkä edes
ajattele mitä hän tekee matkoillaan tai
vapaailtoinaan. Se onnistui. Ollaan oltu 16v
aviossa eikä yhtään mustasukkaisuusriitaa ole
ollut. Uskon todella päässeeni
muistasukkaisuudesta eroon. Se ei ole
parantumaton tauti. Älä menetä toivoa.
Mustasukkaisuus todella raastaa suhdetta, ja sen
voin sanoa kokemuksesta!
Olen itse 19v nainen, että eikö musta oo
seurusteluun ku en kestä mustasukkaisuutta
yhtään?! Olen kyllästynyt selittämään
samanikäiselle avomiehelleni, että hän on vain ja
ainoastaan ystävä, kun on jostai muusta miehestä
kyse, jota moikkaan baarissa. Mulla on myös
nuorempi miehen alku rakkaana ystävänä, ja en
viitsi ees alottaa siitä kuinka mustis mieheni on
siitä!
En oikeen tiä mitä halusin tällä sanoa muutakun
että mustasukkaisuus on suhteen syöpä, jos se
menee liiallisuuksiin, itse olen siihen todella
kyllästynyt, enkä jaksais...
Tsemppiä muille joilla on sama ongelma!
Sun pitää jatkossa yrittää ajatella
mahdollisimman välinpitämättömästi (vaikeaa se
on, tiedän..). Ajattele itsekkäästi, että ei hän
SINUA voisi pettää, ja jos pettäisi, niin se
olisi hänen menetyksensä! Ei suhteesta voi
nauttia täysillä, eikä se voi toimia kunnolla,
jos mukana on liikaa mustasukkaisuutta, sen olen
kokenut kantapään kautta. Meillä meni
poikaystäväni kanssa aika huonosti, tapeltiin
aina, kun olin liian mustasukkanen. Lopulta me
päädyttiin eroon. Nyt ollaan taas yhdessä ja
menee todella hyvin, koska pääsin eroon
mustasukkaisuudesta. Mun tilanteessa se toimi
lähinnä pakon edestä, mut ei se loppujen lopuks
niin vaikeeta ollutkaan. Nyt mä luotan mun
poikaystävään ja annan hänen mennä ilman kamalia
riitoja. Ja suhde todella kukoistaa!! :) Nyt
sun kannattaa tosissaan tarttua ongelmaan, ennen
kun on liian myöhäistä!
nalle puhille:ajattelepas jos tuo puu kaatuisi
juuri nyt päällemme. Johon puh: ajattelepas jos
se ei kaatuisikaan.
Oletat ilmiselvästi, että pettäminen on sellainen
epämiellyttävä asia, joka tulee väistämättä
vastaan ennemmin tai myöhemmin. Ajattelepas jos
ei tulisikaan. Ja olet kuluttanut koko tämän ajan
turhaan murehtiessa sitä!
mä yritän.. mutta vaikeeta se on. Aina kun vähän
aikaa onnistun, niin tulee jotain pientä mikä
taas ärsyttää. Kuten se, että mieheni oli ennen
vähän ujomman puoleinen ja on päässyt siitä
loistavasti eroon. Ja nykyään kännissä hänbestä
tuleee kunnon naisten mies, kaikkia naisia
nauratetaan ja tanssi flirttiä yms...
Ja viimeiset pari kertaa baarissa hän ihastelee
muita naisia ääneen. No minulle tuli hieman huora
olo.. Olen tumma, ja hänen ihanne naisensa on
blondi. "oioi, kato Mikko tuota viimestä
blondia!" ja "Onpas tuolla hyvä perse", eikös
tuosta nyt helvetti saa jo suuttua... Saahan sitä
kattella, kuhan ei koske ja ei niitä muita naisia
tarvi mulle mainostaa...
Uskomatonta, mutta totta. Laitoin deittinettiin
hyvin tavallisen seuranhakuilmoituksen, johon
olen saanut yli 400 vastausta ja niistä 95 % on
ukkomiehiä, jotka valittavat, että kotona ei ole
ollenkaan seksielämää, liitto on väljähtänyt
(myös nuorilla, alle 30-vee miehillä) jne. Tuli
vaan mieleen, että jos joskus jonkun löytäisi
vierelleen, voisikohan häneenkään luottaa. Olen
itse mustasukkainen, vaikka olen opetellut
tavasta eroon, tämä vain tuntui niin
riipaisevalta, että ajattelin kyllä katella
tarkkaan ja kauan, kaipa joku yhteen naiseen
tyytyvä löytyy vierelle!
olen itse älyttömän mustasukkainen, ja miestäni
se todellakin ottaa päähän. en tiedä mitä tekisin
asialle, miten saisin ajatukset pois päästäni
joissa mieheni pettää minua joka ikisen naisen
kanssa. suhteemme silti kestää kun lupaan olla
olematta mustis, mutta sitä ei kauaa kestä. ja
kaikkein pahinta on se, että mieheni ei koskaan
edes flirttaile muitten naisten kanssa ja hän on
tällä hetkellä armeijassa, joten kenellä täällä
olisi loistavat mahdollisuudet pettää..?