En olisi ikinä uskonut kuulemani perusteella. Lähdin skeptisesti liikkeelle ja vastaan on parissa päivässä tullut todella kunnollisia ja hauskoja miehiä, todellakin tutustumisen arvoisia. Suuri osa viesteistä on asiallisia ja niihin on helppo ja miellyttävä vastata. Älkää siis lannistuko liian helpolla:)
Nettideittailu positiivinen yllätys
surprised
26544
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ja ikä ja koko oli mikä...? Meinaan kun tuo onni ei koske kaikkia...
Hyvä niin, mutta lopulta näistä (hauskoista), ei kukaan sitten natsaakkaan,
kun tavataan livenä.
Ja me kaikki uskottiin, että tämä on naisen kirjoittama viesti :DDDDDDDD
Ohan tää hyvinki mahdollisesti joku ulkoisilla avuilla "siunattu" naikkonen jonka ei tarvi laittaa edes mitään tekstiä profiiliinsa kun on niin itseluottamukset taivaissa että ulkonäöllä irtoaa. Ohan noita just tullu siellä vastaan sellasten "panisin" kuvien kanssa jo monta ja sitten ei tekstiä/hymiö tai joku kliseinen 1 virkkeen "ota selvää".
Tää on tyypillinen suoli24 aloitus. Ensin hän kertoo että on vain pari päivää pitänyt profiilia ja on heti tärpännyt, sitten kehottaa että älkää lannistuko liian helpolla.
Lukiko tuossa aloituksessa, että on tärpännyt. Tavatakkin voi vaikka
satoja, mutta ei silti löydy sitä, jonka kanssa johtaa sit lopulta
mihinkään.
Minä voitin lotosta sievoisen summan!!!!
Ja ajatelkaas, yksi rivi, ainoastaan 1 €, niin pieni raha meni ja voitin mojovat joulurahat :)
Johan on negatiivista porukkaa. Minä allekirjoitan aloittajan kokemukset ihan yhtä lailla: yllättävän fiksuja ja mukavia aloituksia, ja mikä tärkeintä, kaikki ovat olleet myös livenä tavatessa sitä mitä ovat väittäneet. Enemmän kuin kaverinakin on moni napannut, vaikka vielä toistaiseksi paria kuukautta pidempää tapailua ei olekaan syntynyt.
Tiedostan toki, että kokemukset riippuvat paljon asuinpaikkakunnasta, iästä ja varmasti sukupuolestakin, mutta eniten ehkä kuitenkin ihan omasta profiilista, asenteesta ja viestien sisällöstä. Kaikkien juttu nettideittailu ei varmastikaan ole, mutta omalla kohdallani olen todennut sen varsin toimivaksi keinoksi tavata mukavia miehiä, joihin muuten ei koskaan olisi törmännyt.
Komppaan nenniaa. Ihmiset, nähdää vähän vaivaa niiden profiilienne eteen. En kirjoittaisi ihmiselle, jonka profiili on tyhjä/jossa lukee "Moi", tai vaikka "kysymällä selviää". Eihän tuossa ole mitään, mihin tarttua. Joku kyseli ikää, olen puolivälissä kolmeakymmentä, naispuolinen. Kuvallisella profiililla liikkeellä, en ole missikään. Parhaimman tuloksen saa, kun ei lähettele niitä ketjuviestejä vaan vaivautuu vilkaisemaan kohteensa profiilin läpi...
Enkä ole sanonut, että tärppäsi. En ehkäpä löydä kumppania tätä kautta, mutta liikkeellä on silti paljon kirjoitustaitoisia, fiksuja, toiset huomioon ottavia miehiä. Halusin lähinnä tuoda sen esiin, kun täällä palstalla poikkeuksetta vain haukutaan ja yleistetään.
Let the haters hate;)
Onkohan tässä ikäryhmittäisiä eroja? Omien kokemusten perusteella 45-55-vuotiaiden miesten katoamistemput lupaavasti alkaneen kirjoittelun jälkeen ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Itse lähdin liikkkeelle skeptisesti kuten ketjun aloittajakin ja skeptinen olen edelleen, valitettavasti. En silti epäile, etteikö nettideittailu tuottaisi tuloksia, jos vain jaksaa kärsivällisesti käydä treffeillä. Taitaa vain olla nuorempien juttu? Joka tapauksessa onnea matkaan!
Ikäryhmässä 18 - 35 v on naisten markkinat, ja ikäryhmässä 35 - kuolema on miesten markkinat. Jossain siinä matkan varrella miehistä osa poistuu saatavilta pysyvän liiton, kuoleman tai parisuhteisiin kyllästymisen vuoksi, eli ei enää halua lainkaan vakisuhdetta. Nelikymppisten miesten tarjonta on olematonta, ja jos satut vielä asumaan yliopistokaupungissa niin siellähän niitä naisia riittää, opiskelijoita ja akateemisia. On miehillä mistä ottaa.
Toisaalta naissukupuolen edustajilla yleensä ei ole pakottavaa tarvetta ottaa joku vaikka väkisin, joten yksi sun toinenkin sitten vain sopeutuu olemaan keskenään. Yleensä ystäväpiiri korvaa sitä läheisyyttä mitä ei parin puutteessa saa. Mutta on meitäkin joilla ei järin ole ystäviä, tai ei riitä ihmissuhteet joissa ei pääse tarpeeksi syvään, intiimiin läheisyyteen ja kanssakäymiseen yhden ainoan ihmisen kanssa.
Sitten sitä vaan etsii, etsii ja etsii, eikä se ole mikään ihme jos kyllästyy ja kyynistyy. Jos toista lykästää parissa päivässä ja itseä ei vuosienkaan jälkeen, kysyn vain että mistä se toiveikkuus oikein kaivetaan esille ja mistä revittään optimismia? Eihän olemattomaan voi uskoa, eikä itseään pettää loputtomiin että kyllä se sieltä jostain löytyy, jos ei löydy. Kiinnostavampi aines viedään naaman edestä ja jäljelle jää ne jotka eivät sovi kenenkään kanssa yhteen, ne kaikkein kiukkuisimmat ja omituisimmat miehet.
Komppaan tätä... ihan samanlaisia kokemuksia itsellä tuosta ikäryhmästä.
Mukavia keskustelualoituksia ja viestttelyjä...kunnes "whoom"...katoamistemppu!
ja näitä on kymmeniä ollut syksyn aikana.
Samat profiilit tuolla edelleen kuitenkin roikkuu...
Hmm... oon 24-vuotias mies eli oon siinä ikäryhmässä millä on huonot mahikset saada ketään. Kai sitä vois sen 11 vuotta sitten oottaa ja katsoo uudelleen.
"Nelikymppisten miesten tarjonta on olematonta, ja jos satut vielä asumaan yliopistokaupungissa niin siellähän niitä naisia riittää, opiskelijoita ja akateemisia. On miehillä mistä ottaa."
Höpö höpö! Unohdat nyt yhden seikan. Nimittäin yliopistokaupungissa ainoat miehet kellä on varaa valita on korkeimmin koulutetut tai muuten korkeassa asemassa olevat miehet. Luuletko, että yliopiston käyneet naiset vilkaisevatkaan alemmantasoista miestä, koska naiset pyrkivät löytämään vähintään omaa tasoa olevan miehen?
Esimerkiksi omassa asuinkaupungissa on paljon korkeastikoulutettuja naisia, mutta miehet on kouluttauneet suuressa tehdaskaupungissa varman työn perässä duunarihommiin. Tästä seuraa se, että duunarimiehet ja korkeakoulutetut naiset ovat yksin.
Unohdat että on olemassa myös duunarimiehiä. Heille kelpaa mainiosti duunarimies vaikka tämä oli reilummin vanhempikin, kunhan tyyppi vain osaa esittää tarpeeksi itsevarmaa tapausta.
Tietysti kaikkein surkeimmat tapaukset eli puliukot saattavat jäädä naisetta, mutta yleensä heillekin hetkeksi aikaa löytyy aina joku puliakka pökittäväksi.
Jos ei tykkää ylipainoisista miehistä eikä halua kuin ikäisensä miehen, saa olla kokolailla ilman yli 40-vuotiaana.
No, itse olen akateemisesta koulutuksestani huolimatta valmis "vilkaisemaan" myös "alemman tason" (onpa outo ilmaisu) miehiä ja useiden kanssa kirjoitellutkin, kunnes ovat kadonneet. Olen tosin keski-ikäinen kurppa :-)
Hah just, pari päivää...oikeasti anteeksi että nauran mutta... hahaa. Katsotaan uudestaan muutaman kuukauden kuluttua, minkälaisia seuralaisia olet saanutkaan. Osa kiemurtelee luoksesi useamman profiilin kautta. Osa kettuilee ja jopa alkaa syyttelemään sinua asioista joita et ole tehnyt. Osa vartioi mustasukkaisena mitä teet, miten monille vastaat, ketä tapaat ja niin edelleen........vaikka olisit vain viattomasti kirjoittelemassa!
Niin alkoi mullakin aikoinaan hyvin, tämä viestittely puoli ja tuntui,
että nyt onnistaa, mutta lopulta lopetin koko homman, kun alkoi
tulla näitä yks kaks katoamisia ja muita venkoiluja, näiltä nk.fiksuilta
henkilöiltä. Positiivisinta tässä oli, kun poistin profiilin, se tuntui ihanan
vapauttavalle.
Täällä kuitenkin norkoilet taas.
Niin, mutta LUESKELENKIN joskus näitä muiden juttuja, se on vähän
eri asia, kuin deittailu. Vai pitääkö vääntää rautakangesta tämäkin
asia.
Tein profiilin syksyllä ja sitten poistin kokonaan kun olin kirjoitellut yhden miehen kanssa pidempään ja tapaillutkin useamman kerran...reilu kuukausi meni ja kaveri vaan katos...
Muutama kirjoittelija katosi jo ennen treffejä...jos yhteensä sen profiilin aikana (n kuukauden sisällä) kirjoittelin n 6-8 miehen kanssa useamman viestin...treffeillä taisin käydä 4n kanssa ja tämän yhden kanssa sitten jonkinlaista suhdetta yriteltiin.
Parasta oli kun sitten jouduin tekemään uuden profiilin (olishan sen voinut piilottaa mutta en silloin ajatellut niin pitkälle)...samoilta miehiltä tuli viestejä uudelleen...ja siis pari kuukautta taukoa profiililla ...
Niihin viesteihin vastasin kyllä ystävällisesti että sama nainen kyseessä...sinnehän katosivat kuin pieru saharaan :-)
Noita on joo. Yksi mies tässä otti yhteyttä ja ilmoitti aiemminkin laittaneensa postia, mutta en ollut kuulema vastannut. Suoritin haun sähköposteissa (en yleensä hävitä mitään saamiani viestejä) ja selvisi että OLI JO vastannut miehelle muutama kk sitten ja pyytänyt että vaihdetaan valokuvia, mutta mies oli häipynyt mitään itse kommentoimatta.
Kyllä nämä kaikenlaista aina väittää. Ja kauhean moni heittää että "juteltiin joskus". Tekee mieli sanoa että jos juteltiin jo joskus ja sinä häivyit taikka minä kerroin etten ole valitettavasti kiinnostunut, niin miksi se siitä muuksi muuttuu uudelleen yrittämällä?!
Eniten kumminkin ottaa päähän että niistä jotka vastaavat 99,9 % on sellaisia joka ei vastaa millään tavalla hakemaani. Miten helvetissä voi olla niin että juuri ne jotka miellyttäisivät omaa itseä (saman ikäinen, sama kehotyyppi, mielellään sama luokka, samanlaisia kiinnostuksenkohteita edes joitakin) eivät ikinä vastaa? Ihan kuin olisi jonkinlainen magneettinen ilmiö että samanmerkkiset navat hylkivät toisiaan, tai siis miesten navat minua.
Mitä tarkoitat samalla luokalla?
Onko ns. ala-, keski- vai yläluokkaa. Vanhanaikaisesti sanottuna.
Kuinkahan paljon näistä "kadonneista" tyypeistä menee teknisten vikojen piikkiin? En väitä etteikö katoilijoita olisi, mutta eitä kaksnelosen systeemikään ole koskaan ollut sieltä vakaimmasta päästä.
Voihan se noinkin olla, mutta jos "kadonnut" on säännöllisesti online-tilassa deittisivustolla, on vaikea uskoa, että katoamisen syynä olisi tekninen vika.