Minulla ei ole mitään tunteita perhettäni kohtaan. Onko minussa jotain vikaa? Tuntuu, että pitäisi pystyä olemaan edes vihainen heille. Olen niin eri aaltopituudella heidän kanssaan, etten ole juuri ikinä edes riidellyt heidän kanssaan.
Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että perheessäni ei ole minkäänlaista lämpöä, eikä yhteisymmärrystä, oikeastaan kenenkään perheenjäsenen välillä (luulisin).
Tunnen itseni ulkopuoliseksi ja erilaiseksi, ei tee mieli pitää yhteyttä, mutta en uskalla olla menemättä turhille synttäreille ym. juhliin. He ovat sentään perheeni ja teen sen velvollisuudentunteesta.
Miten jatkaa?
Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että perheessäni ei ole minkäänlaista lämpöä, eikä yhteisymmärrystä, oikeastaan kenenkään perheenjäsenen välillä (luulisin).
Tunnen itseni ulkopuoliseksi ja erilaiseksi, ei tee mieli pitää yhteyttä, mutta en uskalla olla menemättä turhille synttäreille ym. juhliin. He ovat sentään perheeni ja teen sen velvollisuudentunteesta.
Miten jatkaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tarkoitan siis lapsuudenperhettäni, olen 25v. nainen.
Mielestäni sinussa ei ole vikaa,itsellä sama tilanne jonka olen toistaiseksi hoitanut keskittymällä työhöni aamusta iltaan ja matkustelulla että saa olla mahdollisimman paljon poissa kotoa
Sen verran voisit raottaa, että minkä ikäiset on sinun vanhenpasi ? Ovatko he saaneet
lapset/lapsen vanhenpana. Voi olla myös periytyvää, että jos vanhempasi ei ole saaneet lämpöä omilta vanhemmilta. Epäilen, että se jatkuu. Mitenkäs sulla on turhat
synttärit ? Mikä sinusta tekee ulkopuolisen ja erilaisen ? Tarkenna vähän.
Mitenkä pitäisi uuuuu:lle antaa sitä lämpöä ? Mitenkä he ovat sinuun suhtautuneet yleensä ? Onko sulla kokonainen perhe vai uusioperhe ? Kaikki voi vaikuttaa riittääkö
lämpöä kaikille. Semppiä sulle.