Olen alkanut miettiä onko minun järki jatkaa tätä suhdetta. Tapellaan suht paljon, saatan nykäistä häntä ja hän sitten kuristaa, muksii tai vääntää minua. Hän myös pettänyt muutamia kertoja alku aikoina. ikinä hän ei löydä itsestään mitään vikaa. Minä olen se joka ottaa syyt niskoilleen ja pyytelee anteeksi ja yrittää keskustella asioista. Muuten hän on mukava ja kiltti ihminen mutta tykkää minulta kysymättä tehdä asioita. Hän myös lupailee ja peruu viime tingassa asioita, mikä saa minut valittamaan.
En kuitenkaan pysty jättämään häntä, vaan haluaisin että suhteemme toimisi, mutta miten tämän saisi toimimaan?
Myös seksiä on liian harvoin eikä hän tykkää suudellakaan kuin pikku muiskauksia.
Nyt kun alkaa kirjoittamaan tätä, ihmettelen itsekin miten jaksan olla hänen kanssaan. olenkin ollut muutamia kk hyvin masentunut ja itkuherkkä sekä kiukkuinen. Onko muuta mahdollisuutta kuin ero? Voiko suhdetta alkaa parantamaan jotenkin? En tiedä mille osastolle tämä teksti olisi pitänyt laittaa.
En kuitenkaan pysty jättämään häntä, vaan haluaisin että suhteemme toimisi, mutta miten tämän saisi toimimaan?
Myös seksiä on liian harvoin eikä hän tykkää suudellakaan kuin pikku muiskauksia.
Nyt kun alkaa kirjoittamaan tätä, ihmettelen itsekin miten jaksan olla hänen kanssaan. olenkin ollut muutamia kk hyvin masentunut ja itkuherkkä sekä kiukkuinen. Onko muuta mahdollisuutta kuin ero? Voiko suhdetta alkaa parantamaan jotenkin? En tiedä mille osastolle tämä teksti olisi pitänyt laittaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sulla on väkivaltainen mies, joka alistaa sua sekä fyysisesti että henkisesti. Juuri tällaiset muksimiset, pettämiset sekä viime tingassa perumiset ovat mulle tuttuja pitkästä, vast'ikään päättyneestä liitostani. Pitää olla tietyn verran voimia ja kyllästymistä toiseen, ennenkuin jaksaa erota. Mutta tilanne ei muutu paremmaksi, usko huvikses. Parasta erota, koota itsensä ja etsiä normaali kaveri, missä itsekin sitten kehityt.
Tämmöistä saarnaa mullekin muut aina piti vuosikaudet, mutta en pystynyt eroamaan ennenkuin olin itse kokeillut kaikki keinot suhteen parantamiseksi parisuhdeneuvonnasta lähtien. Nyt olen sekä surullinen pitkän liiton loppumisesta, että helpottunut ahdistuksen aiheuttajan poistumisesta elämästäni. Näin se vaan on. Mutta ero on myös kova juttu ja voimia tarvii tämän tunneskaalan tasapainoon saattamiseksi. Varaudu siihen, jos eroat. Mutta ei kannata ylidramatisoida eroa myöskään.
Olin luonteeltani samanlainen entisessä parisuhteessani. Suutelin muita ihmisiä muutaman kerran suhteemme kuluessa. Kun hän joskus löi minua, tai hajotti tavaroita suutuspäissään, löin häntä takaisin kovemmin. Syytin liikaakin tyttöystävääni, enkä ymmärtänyt että molemmissa oli vikaa. Tyttöystäväni olikin se joka useimmin joutui pyytelemään anteeksi.
Tyttöystäväni kaipasi minulta muutenkin enemmän huomiota, kauniita sanoja ja hellyyttä. Mutta koska olin liian ylpeä ja varma suhteemme kestävyydestä, en osannut edes ajatella tyttöystäväni tunteita, niin kuin minun olisi pitänyt. Ja koska syytin häntä aina kaikesta, en halunnut osoittaakkaan hänelle sellaista hellyyttä.
Lopulta kaiken käytökseni seurauksena, tyttöystäväni ihastui toiseen ihmiseen ja suhteemme meni poikki. Vasta siinä vaiheessa ymmärsin mitä olin menettänyt. Menetin ihmisen, jota oikeasti rakastin, ja joka oli rakastanut minua enemmän kuin kukaan muu koskaan.
Itselleni tämä oli ensimmäinen näin pitkä ja vakava suhde, joten en osannut arvostaa tyttöystävääni tarpeeksi. Tein paljon virheitä, ja vasta jälkeenpäin ymmärsin kuinka tyhmä olin ollut. Mutta totuus on se, että elämää ja parisuhdetta ei voi oppia kuin elämällä. Tein virheeni ja opin niistä, valitettavasti liian myöhään pelastakseeni oman parisuhteeni.
En olisi koskaan huomannut omia virheitäni, ellei tyttöystäväni olisi jättänyt minua. Kun hän jätti minut, se avasi silmäni. Sinullakaan ei ole muuta mahdollisuutta kuin eroaminen. Poikaystäväsi ei muuten koskaan huomaa omia virheitään, ja suhteenne jatkuu samanlaisena ikuisesti.
Jos jätät poikaystäväsi, ja hän huomaa omat virheensä, ehkä hän ei enää seuraavassa parisuhteessaan tee samoja virheitä. Vaikka olisittekin vähän aikaa erossa, palautuisi suhteenne ennen pitkää samoille raiteille, tiedän tämän kokemuksesta.
On parempi jatkaa eteenpäin ja etsiä ihminen joka oikeasti välittää ja arvostaa SINUA. Tällainen ihminen osoittaa hellyyttään ja rakkauttaan, eikä petä sinua suhteessanne. Silloin sinäkin voit olla oikeasti onnellinen.
Miten nuoria olette? Mistä tappelut syntyvät ja miksi? Osaatteko riidellä? Miten oppisitte sitä? Eikö hän myönnä virheitään? Myönnätkö sinä? Miten haluaisit hänen myöntävän oman virheensä? Sinä yrität keskustella, miksi yhteistä kieltä ei löydy? Tiedätkö miten hän tulee keskusteluissa vastaan?
Mielestäni te voitte erota tai sitten alatte kasvamaan suhteessa kumpikin. Näytä kaverillesi tämä viesti ja aloita keskustelu sillä...