Yhteinen tarinamme alkoi loppukesästä. Aamuöisen kohtaamisen jälkeen oli tiedossa ihastuminen ensisilmäyksellä, vatsaperhosten täyteiset tapaamiset heti seuraavien päivien aikana sekä ihastumisen tunteen syveneminen seuraavien viikkojen kuluessa.
Nykyään olemme parisuhteessa. Nimet löytyvät jopa samasta ovesta. Olemme edenneet melko nopeaa tahtia - ihastumisen huumassa kaikki on tuntunut hyvältä. Nopeassa ajassa arki on myös muuttunut arjeksi - vieressä olevaa henkilöä pitää itsestään selvyytenä, kodin sisustuksena. Samalla olemme suunnitelleet ja toteuttaneet paljon asioita yhdessä. Näihin tapahtumiin on sisältynyt paljon väittelyä, kiistelyä - jopa riitelyä. Nopean etenemisemme aikana toisemme tunteminen ei ole ehtinyt kehittyä samaa tahtia. Kumppanissa on vielä paljon tutustuttavaa joiden selvittämisen jälkeen erimielisyyksistä ei koituisi riitelyä nykyisellä tavalla.
Riitelyn aiheet ovat voineet olla hyvinkin mitättömiä. Riitely on luonut ilmaan negatiivisuutta sekä kumppanini puolelta kysymyksiä suhteemme kestävyydestä. Olemme riitojen jälkeen keskustelleet hänen aloitteestaan suhteen jatkamisesta eri osoitteissa. Viimeiseksi häneltä on noussut ilmaan ajatus, voiko kuvitella minua tulevaisuuteensa - hän haluaa elää nykyhetkessä ilman suuria yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia. Tämän kuuleminen on satuttanut.
Ihastuneena, toista ihmistä itselleen täydellisenä palasena pitävänä - kuitenkaan samaa osoitusta saamatta, tulee tehtyä epätoivoisiakin tekoja. Kumppanin muuttunut suhtautuminen saa epäilemään. Tilaisuuden koittaessa myös tilaisuus tekee varkaan. Kumppanin tekstiviestien lukemisesta voi saada tarvitsemiaan selityksiä. Miksi yhteiset tulevaisuuden suunnitelmat ovatkin muuttuneet epäröinniksi ja etäisyydeksi.
Epätoivoisena, ihastuneena, "rakastan sinua" -lausahduksen käyttämisen kieltämisen jälkeen kumppanin tekstiviestit ovat selittäneet tapahtumille loogisuutta. Kumppanini on ollut aiemmin on/off -suhteessa, josta on jäänyt tunteita, selvittämättömiä asioita. Nyt on/off -suhteen toinen osapuoli on viestien välityksellä ilmaissut kiinnostuksensa kumppaniini. Riitojemme keskellä kumppanini on osoittanut kiinnostuksestaan entistä kumppaniaan kohtaan.
Epätietoisuudessa eläminen on vaikeaa, asioiden muuttuminen suhteessa ilman selityksiä on vielä vaikeampaa. Vaikeinta on kuitenkin tunne, jossa edelleen onnellisuuden tunteita kokeva ja sinulle välittämistään osoittava henkilö vie luottamuksen salailulla.
Nyt ruoka ei maistu, työt hädin tuskin etenevät, yöt ovat unettomia. Hammasta purren, asiasta hiljentyen, ahdistuksen tunnetta jatkuvasti potien olen päättänyt kuitenkin osoittaa hänelle olevani yhteisen tulevaisuuden arvoinen. Uskon, että olen ainutlaatuinen ja hyväksyttävä.
http://www.youtube.com/watch?v=VVgixOjGhVU
Nykyään olemme parisuhteessa. Nimet löytyvät jopa samasta ovesta. Olemme edenneet melko nopeaa tahtia - ihastumisen huumassa kaikki on tuntunut hyvältä. Nopeassa ajassa arki on myös muuttunut arjeksi - vieressä olevaa henkilöä pitää itsestään selvyytenä, kodin sisustuksena. Samalla olemme suunnitelleet ja toteuttaneet paljon asioita yhdessä. Näihin tapahtumiin on sisältynyt paljon väittelyä, kiistelyä - jopa riitelyä. Nopean etenemisemme aikana toisemme tunteminen ei ole ehtinyt kehittyä samaa tahtia. Kumppanissa on vielä paljon tutustuttavaa joiden selvittämisen jälkeen erimielisyyksistä ei koituisi riitelyä nykyisellä tavalla.
Riitelyn aiheet ovat voineet olla hyvinkin mitättömiä. Riitely on luonut ilmaan negatiivisuutta sekä kumppanini puolelta kysymyksiä suhteemme kestävyydestä. Olemme riitojen jälkeen keskustelleet hänen aloitteestaan suhteen jatkamisesta eri osoitteissa. Viimeiseksi häneltä on noussut ilmaan ajatus, voiko kuvitella minua tulevaisuuteensa - hän haluaa elää nykyhetkessä ilman suuria yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia. Tämän kuuleminen on satuttanut.
Ihastuneena, toista ihmistä itselleen täydellisenä palasena pitävänä - kuitenkaan samaa osoitusta saamatta, tulee tehtyä epätoivoisiakin tekoja. Kumppanin muuttunut suhtautuminen saa epäilemään. Tilaisuuden koittaessa myös tilaisuus tekee varkaan. Kumppanin tekstiviestien lukemisesta voi saada tarvitsemiaan selityksiä. Miksi yhteiset tulevaisuuden suunnitelmat ovatkin muuttuneet epäröinniksi ja etäisyydeksi.
Epätoivoisena, ihastuneena, "rakastan sinua" -lausahduksen käyttämisen kieltämisen jälkeen kumppanin tekstiviestit ovat selittäneet tapahtumille loogisuutta. Kumppanini on ollut aiemmin on/off -suhteessa, josta on jäänyt tunteita, selvittämättömiä asioita. Nyt on/off -suhteen toinen osapuoli on viestien välityksellä ilmaissut kiinnostuksensa kumppaniini. Riitojemme keskellä kumppanini on osoittanut kiinnostuksestaan entistä kumppaniaan kohtaan.
Epätietoisuudessa eläminen on vaikeaa, asioiden muuttuminen suhteessa ilman selityksiä on vielä vaikeampaa. Vaikeinta on kuitenkin tunne, jossa edelleen onnellisuuden tunteita kokeva ja sinulle välittämistään osoittava henkilö vie luottamuksen salailulla.
Nyt ruoka ei maistu, työt hädin tuskin etenevät, yöt ovat unettomia. Hammasta purren, asiasta hiljentyen, ahdistuksen tunnetta jatkuvasti potien olen päättänyt kuitenkin osoittaa hänelle olevani yhteisen tulevaisuuden arvoinen. Uskon, että olen ainutlaatuinen ja hyväksyttävä.
http://www.youtube.com/watch?v=VVgixOjGhVU
Vastaukset 1
Vanhimmat
Puhu hänen kanssaan! Nyt eikä myöhemmin. Muuta keinoa ei ole. Asiat vääristyvät.