Minua todellakinkiinnostaisi saada tähän vastaus
ja ymmärtää tätä helvetin raukkamiasta ja
sikamaista käytöstä, jolla loukataan kauheimmalla
tavalla omaa rakastaan, vai osaavatko nämä
ihmiset rakastaa?? ovatko he vain luonteeltaansa
likaisia huoria, joille on sama ketä nussii??
onko rakkaudella mitään merkitystä heille, onko
parisuhde vain sitä varten, että ei tarvisi olla
yksin? saatan kuullostaa todella vanhoolliselta
tekopyhältä teidän korvissanne.
itse en ole koskaan pettänyt. mielestäni
pettämistä ei tarvi missään tilanteessa hyväksyä.
minulle rakkaus on tärkeintä koko elämässä. ja
pettäminenhän aina myrkyttää rakkauden, vai
voitteko väittää, että se ei muuta mitään?? sehän
pilaa koko suhteen ja uskottomuudessa eläminen on
helvettuä. ainakin tämän kuvan olen saanut, kun
olen seurannut vierestä tällaisten "huorien"
elämää.
rakastan seksiä, ja se on elämän suola, ja kun
parisuhdetta hoidetaa, niin haluttomuutta ei
synny. onnelliseen suhteeseen kuuluu seksi,
vieraisiin hyppääminen ei ole ratakaisu. on vain
opeteltava haluamaan vuosienkin jälkeen. onneksi
olen saanut kumppainikseni ihmisen, jolla on
samat elämänarvot kuin minulla. kertokaa minulle
toimintanne syyt, jotta voisin edes jotenkin
teitä ymmärtää??
ja ymmärtää tätä helvetin raukkamiasta ja
sikamaista käytöstä, jolla loukataan kauheimmalla
tavalla omaa rakastaan, vai osaavatko nämä
ihmiset rakastaa?? ovatko he vain luonteeltaansa
likaisia huoria, joille on sama ketä nussii??
onko rakkaudella mitään merkitystä heille, onko
parisuhde vain sitä varten, että ei tarvisi olla
yksin? saatan kuullostaa todella vanhoolliselta
tekopyhältä teidän korvissanne.
itse en ole koskaan pettänyt. mielestäni
pettämistä ei tarvi missään tilanteessa hyväksyä.
minulle rakkaus on tärkeintä koko elämässä. ja
pettäminenhän aina myrkyttää rakkauden, vai
voitteko väittää, että se ei muuta mitään?? sehän
pilaa koko suhteen ja uskottomuudessa eläminen on
helvettuä. ainakin tämän kuvan olen saanut, kun
olen seurannut vierestä tällaisten "huorien"
elämää.
rakastan seksiä, ja se on elämän suola, ja kun
parisuhdetta hoidetaa, niin haluttomuutta ei
synny. onnelliseen suhteeseen kuuluu seksi,
vieraisiin hyppääminen ei ole ratakaisu. on vain
opeteltava haluamaan vuosienkin jälkeen. onneksi
olen saanut kumppainikseni ihmisen, jolla on
samat elämänarvot kuin minulla. kertokaa minulle
toimintanne syyt, jotta voisin edes jotenkin
teitä ymmärtää??
Vastaukset 56
Vanhimmat
varmaan selailla näitä juttuja taaksepäin, on
siellä vaikka minkälaista selittelyä. Mutta kai
se tärkein syy on että ihmiset on paskoja.
Yleinen lista on vissiin jotain: kokemuksia,
elämyksiä, jännitystä, kumppanin syytä kaikki,
eletään vaan kerran, se on vaan seksiä jne.
Kaikki ne iänikuiset kliseet jotka ei kuitenkaan
muuta mitään. Itse olin tosi paskamainen kunnes
tulin järkiini. Ihminen nimittäin on yksiavioinen
eläin. Kaikki ei välttämättä halua olla vain
yhden partnerin kanssa. Silloin ei vaan pidä
avioitua.
Viittasitko kommentillasi "ovatko he vain
luonteeltaansa likaisia huoria, joille on sama
ketä nussii??" siihen, että kaikki pettäjät ovat
naisia, sillä aktiinhan tarvitaan kaksi
(heterosuhteessa mies ja nainen). Älä siis
vieritä syytä yksin sen "toisen naisen"
niskoille, paskoja ne miehetkin on pettäessään
(eivätpä ne kaikki miehet vaan kerro sänkyyn
mennessään olevansa naimisissa, kun nykyään ei
kaikilla ole aina edes sormusta).
"rakastan seksiä, ja se on elämän suola, ja kun
parisuhdetta hoidetaa, niin haluttomuutta ei
synny. " Äläpä yleistä. Parisuhdetta ei voi
hoitaa yksipuolisesti. Jos toinen sulkee itsensä
parisuhteen kulmaan (näin voi käydä monesta
syystä) hiukan ikäänkuin etäälle toisesta ja
vähän tavoittamattomiin, ei sitä muuria voi
väkisin ylittää edes
parisuhteenhoitamistarkoituksessa.
- - täysin tähän kommenttiin.
On varmasti vaikea tajuta hyvässä ja toimivassa
parisuhteen auvossa eläessään pettämisen
logiikkaa. Kaiketi pettäminen vaikuttaa
onnellisessa suhteessa elävälle niin ylettömän
itsekkäältä, aivottomalta touhulta, että on
vaikea nähdä siinä mitään järkeä.
Itse en ole perinteisessä mielessä pettänyt eli
toisin sanoen painunut toisen miehen kanssa
pehkuihin. En edes pystyisi tuolla tavalla
pettämään, mutten voi väittää, etteikö se joskus
pahimman yksinäisyyden ja seksuaalisten
turhautumien aikaan olisi tullut mieleeni.
Varmasti pettämiseen sortuminen on helpompaa
silloin, kun kokee tehneensä kovasti töitä
parisuhteen eteen ilman vastavuoroisuutta. Naiset
pettänevät toisinaan paetakseen pahaa oloaan,
päästäkseen hylätyksitulemisen tunteesta ja
tunteakseen vieläkin olevansa viehätysvoimaisia.
Jotkut saattavat pettää herätelläkseen (avo-)
puolisoaan, jotkut kostaakseen sen, että oma mies
on alkanut pitää itsestäänselvyytenä. Enkä
varmasti uskottele aivan väärin, jos väitän, että
miehet pettävät (avo-)vaimojaan aivan
samankaltaisten syiden takia. Ja tietysti on
olemassa koko joukko muitakin syitä ja motiiveja
pettää, olkoon ne sitten vaikka uskoton luonne,
ankarat himot, halu tulla vietellyksi tai mitä
hyvänsä.
Mutta woman on top, kertoisitko, mitä tarkalleen
ottaen tarkoitat pettämisellä. Sitä ihan
perinteistä vieraissa juoksemistako vai kenties
muunlaistakin uskottomuutta?
EIKÖ KAIKKI SE, MITÄ JOUTUU SALAAMAAN OLE
PETTÄMISTÄ =)
Mielestäsi siis KAIKESTA pitäisi kertoa
seurustelukumppanilleen, ellei halua saada
pettäjän leimaa?!
Eikö seurustelusuhde pikemminkin perustu
luottamukseen niin, ettei toiselle tarvitse
kertoa AIVAN kaikkea, olennaisimmat asiat vain?
(Tottakai seksi suhteen ulkopuolella on hyvinkin
olennainen asia, sen aavistavat kaikki.) Suhde
sinänsä voi perustua vain luottamukseen siitä,
ettei toinen tietenkään tee mitään tavatonta ja
ettei itsekään moiseen sorru. Kaiken ei tarvitse
olla avointa.
Useimmilla uskoisin olevan joitakin sellaisia
ajatuksia tai muistoja, jotka pitäisi mieluiten
omina salaisuuksinaan. Käsite pettämisestä on
suunnattoman laaja, jos siihen sotketaan kaikki
se, mistä ei voi tai mitä ei halua kumppanilleen
kertoa.
Valehtelu on eri asia, mutta aina voi jättää
jotain pientä kertomatta toista säästääkseen.
Eiväthän salaiset, toisiin miehiin/naisiin
kohdistuvat eroottiset ajatuksetkaan ole aina
sellaisia, että niistä tarvitsisi tehdä suuri
numero kertomalla ne kumppanilleen. Niiden
kertominen voisi vain vain pahoittaa poika-/
tyttöystävän mielen, sillä eiväthän ajatukset
läheskään aina ole mitään muuta kuin ajatuksia.
Tällä en - tietenkään - halua puolustaa
pettämistä tai pettäjiä, haluan vain osoittaa,
että määritelmäsi on aivan liian väljä, sori vaan.
eli tarkoitin kumpiakin tällä sanalla =)
ei tietenkään kaikkea tarvi kertoa...joo..oli
vähän huonosti sanottu.. tuosta saa väärän kuvan
mitä tarkoitin....
Mitäs sanot siitä, kun seurusteleva törmää
sattumalta jossakin aivan arkisessa tilanteessa
vieraaseen ihmiseen. He tutustuvat ja huomaavat,
että heillä synkkaa loistavasti.
Näillä kahdella on ylettömän hauskaa keskenään,
he jakavat kokemuksia ja virittelevät antoisia
keskusteluja. Vähitellen tunne syvenee
ihastumiseksi.
Mitään fyysistä näiden kahden välillä ei ole, ja
toisen kumppanille on kerrottu tästä "ystävyys-
suhteesta". Sitä hän ei kuitenkaan osaa lukea
rivien välistä (vaikka sitä miltei rautalangalla
hänelle väännetäänkin), että oma, rakas
seurustelukumppani on päätäpahkaa ihastumassa
tuohon toiseen, että tunne on syvenemässä
"pelkästä" ystävyydestä joksikin muuksi.
Määritelmäsi mukaan tämä ei siis ole pettämistä,
eihän seurustelukumppanilta ole missään vaiheessa
salattu mitään. Kaiken lisäksi kyseessä ei ole
uskottomuus perinteisessä mielessä, eihän noiden
kahden välillä ole mitään muuta kuin henkinen
yhteys - ja ehkä ajatuksia, unelmia, haaveita.
Kun kerran seurusteleva on kertonut kaikki faktat
omalle kumppanilleen, hän ei liene uskoton?
Niinkö?
Ei ihan niinkään...
"huonolle miehelle suljetaan molemmat silmät,
hyvälle miehelle vai toinen silmä"
Muuten olen kylläkin täydellisesti samaa mieltä
kanssasi, mutta sananlaskusta vielä...Onko
pettämistä siis "syntiset" ajatukset omassa
mielessä, koska niitä ei tietenkään kerrota.
Esim. Jos vastaan kadulla tulee komea mies ja
ajattelet" Vitsi minkä näkönen, ei olis ollenkan
hassumpaa tollasen kanssa vähän nusasta" :) Siis
vain esimerkki, mutta todellinen ja sellainen
jota en varmasti sano vierellä kulkevalle
kumppanilleni:)
tähän ole yksi vastaus jo sekin että kokisitko
häiritseväksi jos tietäisit kumppanisi
ajattelevan samalla lailla vastaantulevista
naisista. Jos voit vastata rehellisesti että ei,
niin sitten voi alkaa miettimään että onko
kumppani kenties herkempi tai jotain. Ja sitten
huomata että ajatuksilleen ei paljon mitään voi.
Mutta niitä kannattaa tarkkailla ja miettiä,
yrittävätkö ne kenties kertoa jotain suhteen
toimivuudesta.
puhutko omakohtaisista kokemuksista??
siltä vaikuttaa...pettämistähän se on jos kerran
on tunteet mukana..eiköhän se "rakas kumppani"
ymmärrä jo sille kertoo, että on rakastumassa
toiseen...mutta aika sokealta tämä kaveri
vaikuttaa....
Noin kävi. Arvaat varmaan, että kannoin tilanteen
takia suunnattoman huonoa omaatuntoa, koinhan
pettäväni miestäni - siitäkin huolimatta, että
hän tiesi tästä toisesta tyypistä ja tuntui
sallivan ystävyytemme.
Koska moinen (sisäinen) kaksoiselämä oli tehdä
minut hulluksi, päätin luopua tästä
"sielunveljestäni" ja sydänystävästäni ja tehdä
jatkossa entistäkin hurjemmin, kaksinverroin,
töitä parisuhteeni eteen.
Jotain sentään opin: vastedes en helpolla tipu
moiseen ansaan.
että en ole ennen tuollaista tarinaa kuullutkaan,
usein siinä käy niin, että oma kulta
jää..toivottavasti oot oikeesti onnellinen, mutta
eiköhän se niin ole, että ei se mies aina
vaihtamalla parane. ihastuin itsekkin edellisessä
parisuhteessani toiseen, kun meillä meni
huonosti, en pettänyt, mutta ero tuli, eikä se
liittynyt millään tavalla tähän
ihastukseeni..tämä mun ex jätti mut silloin, en
kyllä osaa sanoa, että jos me oltais jatkettu
pidempään tän exän kans, niin olisinko lopulta
tullut jättämään hänet mun ihastuksen
takia..mutta sua mä todellakin ihailen, pystyit
vastustamaan yhden parisuhteen pahimmista
koettelemuksista, olet todella viisas nainen!
vielä pettänyt...mutta mies lähti exän matkaan.
se kovetti ja satutti. nyt eräs toinen mies on
minua alkanut iskeä, rahan voimin. mahollisuus
asua hienossa talossa ja ajaa uutta autoa
houkuttaa. se minulla olisi melkein seuraavan
vuoden ajan, kun tämä mies intissä on, siitä
eteenpäinkin tietysti... ja häntä tulisin
pettämään, tiedän sen, josain vaiheessa tunteet
veisivät, koska tätä miestä en rakasta.
säkin oot dorka. Jos et satu tietämään niin
kaltaisiasi monet kutsuvat huoriksi. Sähän sanot
aika suoraan että myyt itses rahasta. Jokainen
saa tietty tehdä just niin ku tykkää.. Laita
muuten myös ilmotus lehteen kahviseurasta, niin
saat vielä enemmän rahaa.. Itse en ainakaan
huolisi tyttöä, joka on myynyt itsensä jollekin,
mutta kyllä niitäkin löytyy..
tosirakkautta on, ehkä ei. itse en ole löytänyt.
surullista, mutta totta. yli puolet avioliitoista
päättyy eroon.kaikki pettävät, tilaisuus tekee
varkaan.
koska tiedän, etten todellista rakkautta tule
löytämään, otan rahaa ja ystävyyssuhteen.
nimittäköön kuka tahansa minua miksi tahansa
Valitettavasti teet itsestäsi tuolla tavalla
huoran. "Kaikki pettävät", "todellista rakkautta
ei ole"..eikö tuo ole aika typerää selittelyä,
yleistämistä joka palvelee vain omaa
itsekeskeisyyttä? Ilmeisesti sitten parin vuoden
kuluttua alat puhumaan "nuoruuden erehdyksistä"
jne.. Mieti mitä teet, sillä olet sitä mitä teet
ja sitä ei saa tekemättömäksi.
sä nyt varmasti sama tyyppi joka tolla
nimimerkillä on ennen kirjotellut?
ja täydellisen sama henkilö. olen kyllästynyt
pettämiseen, olen nähnyt sitä liikaa, jutellut
liikaa pettävien ihmisten, petettyjen, kolmansien
osapuolten kanssa.
olen kyllästynyt myöskin tähän tyyliin, jolla
maailma etenee, rahaa arvostetaan enemmän, kuin
ihmistä.joka puolelta vain nousee seinä, olen
yrittänyt tehdä oikein. mutta kun se ei enää
tunnu missään. kukaan ei arvosta sitä, jos joku
ýrittää elää oikein, paskaa niskaansa tuntuu
saavan joka tapauksessa. olen kyllästynyt myöskin
valehteluun. niin kyllästynyt ja turtunut, etten
enää tajua itsekään, mikä on oikein, mikä väärin.
kaikki täällä ajattelevat vain itseään, kukas
kissan hännän nostaa...?
joten jos rakkautta ei todellakaan ole, vain
avioeroja, juomista, pettämistä,
hakkaamista....no, tyydyn rahaan....
huora ole nainen, joka itseään myy eri miehille
kadulla ja siitä rahaa ottaa? aika kärjistetyksi
pistit mielipiteesi.
selittelyni palvelee omaa itsekeskeisyyttäni.
juuri nyt olen väsynyt, en jaksa ajatella muita,
kuin itseäni. ja yleistykset.....kun kokemuksieni
mukaan ne ainakin 90% miehistä koskevat.
mitään tekemisiäni en kadu, en ole tähän
mennessä katunut. olen tehnyt valintani, uskon
että ne valinnat minut on tarkoitettu tekemään,
minun on turha katua.
Mitäs vikaa huorissa nyt on. Kaikki me myymme
itseämme rahasta mitä erilaisimmilla tavoilla.
Missä kulkee raha huoran ja ei-huoran välillä,
kysyn vaan.
Se on kummallista, että aina tarjotaan huoran
määritelmäksi vain prostituoitua; ts. seksiä
rahasta. Asia ei todellakaan ole näin, vaikka
tälläiset..henkilöt mielellään haluaisivat näin
ajatella, varsinkin itsestään. Huora on myös
petollinen, kavala tai muuten luottamusta
ansaitsematon. On myöskin aika turhaa selittelyä
uskotella itselleen, että "valinnat" ovat
jotenkin tarkoitettu tehtäväksi. Kukaan ei pakota
sinua naimaan kenenkään kanssa, ellet itse halua
asua hienossa talossa ja ajaa hienoa autoa.
Nainen on tällöin huora, eli lienee aika selvää
mikä sinä olet; valinta on sinun.
daa, kun jäi tuo sivistyssanakirja kotiin...
ja kyllä, valinta todelakin on minun
...että aattelet noin fiksusti! Kysymyksees en
osaa vastata mutta omalla kohdallani voisin
kääntää kysymyksen toisinpäin! Miksi en ikinä
maailmassa voisi pettää vaimoani! Johtunee siitä
että mua on petetty niin kerran elämässäni niin
pahasti että jos loukkaukseen voisi kuolla oisin
varmasti mullan alla! Pettäminen joka mua kohtaan
tapahtui oli "vittumaisuudessaan" sitä luokkaa
että jos mä ikinä elämässäni tekisin edes
osankaan siitä Rakkaalleni mitä itse koin olen
varma että en kykenisi naamaani peilistä ikinä
katsomaan! Taitais olla parempi vetää
ittensä "jojoon" siinä vaiheessa! Pointtini on
siis se että kun on oma kohtasesti kokenu miten
henkisesti musertavaa on tulla niin loukatuksi
tietää ainakin että kun toista ihmistä tosissaan
rakastaa ei halua ikinä hänelle samanlaista
tuskaa aiheuttaa! Eihän kosto ikinä ole hyvä asia
mutta silti tavallaan toivon että jos joskus
tapahtuisi ihme että nämä "pettäjät" tosissaan
rakastuisivat johonkuhun he saisivat "maistaa
omaa lääkettään" ja kokea miten pahalta
pettäminen toisesta tuntuu! Anteeksi että
hairahdin aiheesta mutta kutkutti kirjoittaa oma
mielipide :)
Minua petettiin muutama vuotta takaperin, ja eipä
ole itsetuntoni sen koommin kohentunut. Elän
edelleenkin varmuudessa, etten ole kellekään
tarpeeksi hyvä. Mikään teko, tapahtuma tai
kenenkään sanat eivät ole saaneet minua uskomaan
olevani kenellekään minkään arvoinen. Elän päivä
kerrallaan parisuhteessa, jossa epäilen
tyttöystäväni pettävän minua yhtenään. Kun katson
itseäni peiliin, näen kuvan joka ei miellytä,
vaikka rakkaani kovin vakuuttelee, ettei
komeampaa tunne...
Voiko pettämiselle olla syy?
No, jos nyt käydään selittämään minkä takia mä
olen joskus pettäny, ni näin se meni...
Luulin mun ja kundikaverini 2 kk kestäneen
suhteen olevan puhdas seksi suhde. Ainakin mua
vaan käytiin painamassa ja sitte hän lähti pois.
Ei hellyyttä, ei kauniita sanoja, vain seksiä.
No, tämä kenen kanssa sitten "tein elämäni
suurimman virheen" valehteli mulle pokilla
kaikkea paskaa mitä vaan sylki suuhun toi... Se
oli menoa sitte. Jotenki kai yritin saada
ittelleni "parempaa mieltä" tai kostaa jollain
tavalla kundikaverilleni, että hän "kohteli minua
väärin"...
Selityksiä, selityksiä... Tiedän tehneeni väärin,
joten ei tarvitse kenenkään enää mulle sitä
kertoa. Olen mielestäni jo rangaistuksen kärsiny
ja kärsin edelleen... Otinpahan opikseni, en
luota enää keneenkään... Kai se on tälläselle
petturille oikein...
...juttu on kuitenkin niin, että nämä kahden
kuukauden poikaystävät tulevat ja menevät eikä
silloin ole kyse mistään parisuhteesta. Se on
seurustelua, ihmiset on käytännössä vapailla
markkinoilla, kukaan ei ole sitoutunut mihinkään.
Tietysti on kohteliasta ja kaunista olla
uskollinen silloinkin, mutta mitään tekemistä
näillä jutuilla ei ole todellisen parisuhteen
kanssa. Eläkää vähän enemmän ennen kuin otatte
liikaa pultteja näistä asioista!
Ja mitähän toi "eläkäähän vähän enemmän... "
tarkoitti... Musta ainakin tuntui asia tosi
pahalta ja mun oli pakko kertoo mitä on käyny...
Nyt meillä on jo pidempi taival takana ja välillä
kyllä on vieläki vaikee kattoo omaa rakasta
silmiin, vaikka sen jälkeen ei olekaan mitään
tapahtunu...
vaan kahdesta ihmisestä, joihin olen ollut
oikeasti rakastunut. olen aivan samaa mieltä
kanssasi siina, että ei nuita parin kuukauden
kumppaneita voi elämänkuppanikseen todellakaan
väittää, ja taitaa se uskollisuus silloin
todellakin olla kohteliaisuus
Ihmiseen joka käytti sua panokoneena,
mielenkiintoista.. vai rakastuitko vaan seksiin?
Tää kuka "käytti mua panokoneena" osoittautui
aivan erilaiseksi kun mitä mä olin luullu. Se
sanoi mulle ensin rakastavansa mua ja mä huomasin
että mun tunteet ei ollukaa mitää hömppää...
Siksi päätin kertoa, koska musta oli reilua että
hän tiesi mitä on tapahtunu...
...vanhenemista, nuoruuden loppumista ja sitä
ettei kukaan mies enää kato mun perään, että musta
tulee vanha ja ruma ja lihava naps vaan yhdessä
yössä, että kersalauma huutaa jaloissa ja koko
elämä pyörii niitten ympärillä. siksi petän, en
tosin sängyssä, mutta suudellen. minä paska
pinnallinen olen iloinen kun joku sanoo kauniiksi
ja tahtoo enemmänkin, muttei saa. alhainen
itsetuntoni kohoaa monta pykälää! sitten kipitän
kotiin rakastelemaan omaa miestäni varmana siitä
että viehätysvoimani ja seksikkyyteni on vielä
toistaiseksi tallessa.
...oman tarinani. Olen aina vastustanut pettämistä
ja vastustan vieläkin. Itse olen kuitenkin tälle
pettäjän tielle kerran hairahtunut. Rakas
avomieheni, yli neljän vuoden seurustelun jälkeen
kun unohti minut täysin. Yksinäisiä iltoja,
unettomia öitä, missä hän milloinkin juoksi.
Viihteellä, töissä, opiskelua, koulun pippaloita,
kavereitten juhlia ja ties mitä. Minä jäin yksin.
Sitä aikani katseltuani alkoi kysely: Enkö kelpaa,
missä vika, olenko ruma, mistä kiikastaa??? No
niistähän mieheni hermostui ja pikkuhiljaa välimme
alkoivat kiristyä, koin olevani entistä enemmän
unohdettu ja niin toivottoman yksin. Alkoi vuoden
verran kestänyt riitely- ja tappelukierre, joka
sitten huipentui eräänä iltana siihen, että
mieheni haukkui minut rumaksi, läskiksi ja päälle
päätteeksi vielä löi minua. Sanoi, ettei haluaisi
minua enää silmissään nähdäkään ja minä siltä
seisomalta pakenin ystävättäreni luokse. Samana
iltana laittauduimme viihteelle ja iskin miehen.
Vietin hänen kanssaan kiihkeän yön, enkä katunut
pätkääkään. Päinvastoin. Koin saaneeni vihdoinkin
oikeutetun kostoni. Lisäksi tunsin olevani kaunis
ja haluttu. Itsetuntoni kohosi roimasti. En
palannut mieheni luokse, en soittanut, en mitään.
Olin viileä ja minulla oli voimaa siihen. Sen se
pettäminen antoi! Lopulta mieheni itkien soitti
haluavansa minut takaisin ja tässä sitä ollaan.
Suhteemme parani kertaheitolla, kun hän huomasi,
etten ollutkaan itsestäänselvyys tai kohdeltavissa
miten vain.
Tällä hetkellä olen onnellinen mieheni kanssa,
mutta nyt ja vasta nyt se tekoni on alkanut
kaivelemaan. Myönnän olleeni heikko, kun kerta
itsetuntoa ja varmuutta piti vieraasta pedistä
asti hakea, mutta sinä hetkenä se oli ainoa
ratkaisu, jolla sain voimaa itselleni. Olen
pettäjä ja sitä taakkaa kannan mukanani ikuisesti.
Oli se kannattavaa tai ei, ainakin minun elämääni
se vaikutti myönteisesti.
vaikutti myönteisesti ku miehes on joku
selkärangaton vätys. Ensin lyö, paha. Sitten
pyytää itkien takas, ei enää mies. Ei ehkä
kannata kuitenkaan pettämisestä mitään
patenttiratkaisua tehdä. (Et kyllä sitä
sanonutkaan)
No, rakastan häntä kuitenkin ja olen antanut
anteeksi. Pitkät keskustelut on asiasta käyty ja
nyt on paremmin. Ei pettäminen ole ratkaisu
ongelmiin. Sillä niitä lisätään, mutta kun syitä
kysyttiin, niin kerroin. En koe toimineeni oikein,
muttei hänkään, joten jos minä hänelle anteeksi
annoin, saa hänkin antaa minulle, vaikken
milloinkaan asiasta aio hänelle edes mainita.
Ja kyllä mieskin saa itkeä, jos siltä tuntuu.
Ihmisiä nekin ovat. Itseasiassa se on
inhimillisyyden merkki.
sitä takas pyytämistä. Mies saa itkeä kun kukaan
ei näe eikä kuule. Mutta ei nyt naisen edessä
eikä varsinkaan takia. Naisille se itkeminen on
luontevampaa ja sitä käyttävätkin harkiten.
No, jollei hän olisi minua takaisin pyytänyt, emme
tässä olisi... Ja mies muuten saa itkeä myös
naisen nähden. Miksi ihmeessä meille naisille
pitäisi uskotella, että miehet ovat tunteettomia?
Tunteethan ovat inhimillisiä ja myös miehet ovat
oikeutettuja niihin. Itseasiassa mies, joka
uskaltaa aidot tunteensa näyttää ja kertoa, on
minun mielestäni mies rohkeimmasta päästä!
Sitä samaa minäkin ihmettelen , miks ihmiset
pettäätoisiaan, itse en tykkää tuollaisesta
ollenkaan ja olen kanssasi samaa mieltä mitä
kirjoitit rakkaudesta ja seksistä, voihan se olla
et jotkut ihmiset haluavat jännitystä elämään
siks pettävät tai sit ovat "puutteessa"...
Jos halusit ymmärtää, voi olla vaikeata saada
avoimesti tilanteestaan kertovia vastauksia
melkoisen tyrmäävän tekstisi jälkeen. Kuka
haluaisi edustaa sadattelemaasi näkökulmaa asiaan?
Taisit vain laukoa tuomiosi ja lukita keskustelun
niille sijoilleen. Eikös?
Tekstisi oli siis mielipide, eikä varsinainen
ymmärtämishalun ilmaus (avoimena erilaisille
vastauksille).
Ja mielipiteitä uskollisuudestahan täällä on
nähty, mikä kuulunee asiaan. Puolesta ja vastaan.
Hienoa, että ajattelet tuolla tavoin. Minusta on
naurettavaa puolustella pettämistä sillä, että
ihminen on viettiensä ohjaama olento..plaah,
plaah! Kyllä sille omalle rakkaalle täytyy olla
uskollinen, muuten suhteessa ei ole mitään
mieltä. Toista pitää kunnioittaa ja rakastaa,
pettämistä ei tapahdu, jos kunnioittaa ja
rakastaa kumppaniaan tarpeeksi.
pitäähän sitä miehenkin pettää naistaan tasa-
arvon takia
Tää on tilastollinen tosiasia! (Lähde
Suomen Gallup) Miehistä n. 50% pettää ja naisista
n 30%!!! Että keiden tässä nyt pitäis alkaa
pettään, ihan vaan tasa-arvon takia!
tutkimus ei pidä paikkaansa ja kaikki tietää sen.
Naiset 30%? Älkää viitsikö. Se luku on jo
vähintään sama kuin miehillä. 30% ??????? Ei
vittu, et kai säkään tota tosissas heittäny?
Kyllä heitin! En mä tosiasioille mitään mahda! Se
on Suomen Gallupin tekemä tutkimus ja faktat voit
tarkistaa koska vaan! Jos 5 miestä kymmenestä
pettää ja naisista vain 3, niin ei se mun vika oo!
Kannattais katsoa peiliin jokaikisen pettäjän!
enemmän Suomen Gallupista ja heidän tutkimustensa
pettämisestä kuin mistään todellisesta. Jotain
voi selittää se että naiset valehtelevat alaspäin
ja miehet ylöspäin, vaikka eivätköhän naisetkin
nykyisin pidä sitä pelkästään meriittinä.
Mieheni ei jostain syystä ole kovinkaan usein
innostunut rakastelusta kanssani. Epäilen, että
sillä on rakastajatar, mutta kiinni en ole
saanut. Pitkiä työpäiviä sillä on. Jossain
vaiheessa sitten tiuskaisin, että hankin
rakastajan, ja kun mies ei sanonut siihen mitään,
ajattelin, että vaikeneminen on myöntymisen
merkki. Rakastajiltani saan ihanaa seksiä ja
paikkausta itsetunnolleni, mieheni kanssa haluan
elää, tulemme hyvin toimeen keskenään, meillä on
hauskaa kaikkialla paitsi vuoteessa. Ja se joka
on jo tuomitsemassa tätä tapaa, niin voin kertoa,
että olen asian takia surkeat itkuni itkenyt ja
raskasta syyllisyyden taakkaa kantanut. Nyt saa
minun puolestani olla surut ja omantunnontuskat!
ei voi kyllä muuta sanoa....
vastaamaan, koska en ole ikinä pettänyt.
Korkeintaan itseäni.
Ihmiset pettää aina rakkaitaan, en kyllä ymmärrä
miksi. Oma suhteeni on aivan kuolemaisillaan, kun
pettäminen on ollut kuvioissa. Ehkä vain on
parasta kysyä, kenen kanssa haluat olla ja kenen
kanssa naida..?? Suoraan kysymykseen suora
vastaus, elämä jatkuu tai joillakin ei...!!!
Ainoastaan kostaakseni
Asiahan on niin että ihmiset ovat aina sitä
mieltä, missä tilanteessa itse ovat. Eli jos minä
petän, minulla on siihen syyni kyllä, joita taas
minä2 ei voi ymmärtää, koska ei ole vielä tullut
syytä pettää... Ymmärsittekö? Eli tällä hetkellä
olen tasan sitä mieltä, että pettäminen on
maailman rumin teko ja vihaan tällaisia
pinnallisia ihmisiä MUTTA, suhteeni on kestänyt
nyt 4 vuotta. Kaikki ok! Entäpä kun toinen neljä
on kulunut. Paljon mahtuu siihen aikaa niin
hyvää, kuin pahaakin. En voi taata mitkä ovat
tunteeni avopuolisoani kohtaan silloin. Nythän on
helppo sanoa että jees jees myötä ja
vastoinkäymisissä...mutta kun sitä ei koskaan voi
mennä varmalla sanomaan. Kuten tiedätte "Älä
koskaan sano, ei koskaan"
olet oikeassa. Aika kuluu..tuntee viilenee.
Tilanteet muuttuvat. Nyt kun lempi leiskuu ja
suhde on uusi ei käy edes ajatuksissa pettäminen.
Mutta! Never say never!
katsot että tulevaisuudessa saatat olla valmis
mihin tahansa jos vain tilanne sattuu olemaan
sellainen? Kyseessä on aina valinta. Vai eikö
sinulle tosiaan tule mitään sellaista mieleen
mitä et missään tapauksessa tekisi? Jos näin on
niin aika pelottava tapaus. Kyllä on asioita
joita "ei koskaan". Se, kuuluuko pettäminen
niihin on oma valinta. Korostan, valinta.
...että eihän me, jotka eivät ole koskaan
pettäneet, voida ymmärtää heitä jotka taasen
ovat. Tarkoitin myös sitä, että tällä hetkellä en
voisi mistään hinnasta pettää, mutta mistä sen
tietää mitä tulee kohdalle. Todennäköisesti moni
näistäkin pettäjistä on vannonut ikuiseen
rakkauteen ja rehellisyyteen, mutta muutama vuosi
on kulunut ja nimenomaan tilanteet ovat
muuttuneet.Tuskin pettäjätkään viisi vuotta
sitten oikein suunnittelivat että "viiden vuoden
kuluttua siihen ja siihen aikaan taidankin muuten
pettää silloista puolisoani..." Ei. Mua
raivostuttaa muutenkin tuo sinun kärjistäminen.
Sanoinko että olen valmis pettämään? En! Sanoinko
että "haa, heti tilaisuuden tullen kyllä otan ja
petän"? En! Kyllä niitä tilaisuuksia on ollut
jotka olen alkuunsa jättänyt selkäni taakse.
Tarkoitukseni vain oli sanoa, että sä et voi
koskaan, et koskaan olla varma mitä seuraavan
kymmenenkin vuoden aikana tapahtuu. Turha mennä
sanomaan mitään mistään, kun kaikki saattaa
kääntyä päälaelleen.
Fiksua! *myhäilee*
olet ramin kanssa samaa mieltä ko/kö?