Mitä on sveitsin saksa?

ulalla täysin

Olen lukenut saksaa, mutta en ymmärrä yhtään mitään.

25

470

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Siellä käynyt

      Sveitsinsaksa on kirjoitettuna aivan samaa saksaa kuin Saksassakin (hyvin vähäisin poikkeuksin), mutta sveitsiläiset puhuvat keskenään murretta tai murteita, joiden ymmärtäminen tekee ulkopuoliselle tiukkaa.

      Kun sveitsiläinen sitten joutuu tekemisiin ulkomaalaisen kanssa, kaivaa hän esiin saksan kirjakielen, jota hän kutsuu nimellä ”Hochdeutsch”. Se on ihan ymmärrettävää kelpo saksaa, ainakin kun puhujana on ”kouluja käynyt” sveitsiläinen.

      Yksi näkyvimmistä kirjallisista poikkeuksista on, ettei Sveitsissä kirjoitettavassa saksan kielessä käytetä kirjainmerkkiä ß vaan se korvataan yhdistelmällä ss.

      • >> Yksi näkyvimmistä kirjallisista poikkeuksista on, ettei Sveitsissä kirjoitettavassa saksan kielessä käytetä kirjainmerkkiä ß vaan se korvataan yhdistelmällä ss.


      • Siellä käynyt
        Hakro kirjoitti:

        >> Yksi näkyvimmistä kirjallisista poikkeuksista on, ettei Sveitsissä kirjoitettavassa saksan kielessä käytetä kirjainmerkkiä ß vaan se korvataan yhdistelmällä ss.

        >Niin Saksan saksassakin nykyisin.

        Mistä lähtien? En ole seurannut Saksan oikeinkirjoitusjuttuja mitenkään läheltä. Käsitykseni mukaan viime uudistuksessa parikymmentä vuotta sitten ß-kirjaimen käyttöä vähennettiin, mutta ei lopetettu kokonaan.

        Ennen mm. suomen että-konjunktion vastine kirjoitettiin Saksan saksassa ”daß”, mutta nykysääntöjen mukaan ”dass” (kriteeri: edeltävä vokaali ääntyy lyhyenä). Sen sijaan vaikkapa sanoissa ”außer” (= ilman, paitsi) ja ”Fuß” (= jalka) käytetään edelleen kirjainta ß, koska sitä edeltää diftongi tai pitkänä ääntyvä vokaali.

        Voin olla väärässäkin – kuten totesin, en ole mikään Duden-asiantuntija.

        Linkki ”Saksan Kotus-sivustoon” voisi johdattaa lähemmäs varmaa tietoa:

        http://www.duden.de/hilfe/rechtschreibung



        Voin olla väär


      • Siellä käynyt kirjoitti:

        >Niin Saksan saksassakin nykyisin.

        Mistä lähtien? En ole seurannut Saksan oikeinkirjoitusjuttuja mitenkään läheltä. Käsitykseni mukaan viime uudistuksessa parikymmentä vuotta sitten ß-kirjaimen käyttöä vähennettiin, mutta ei lopetettu kokonaan.

        Ennen mm. suomen että-konjunktion vastine kirjoitettiin Saksan saksassa ”daß”, mutta nykysääntöjen mukaan ”dass” (kriteeri: edeltävä vokaali ääntyy lyhyenä). Sen sijaan vaikkapa sanoissa ”außer” (= ilman, paitsi) ja ”Fuß” (= jalka) käytetään edelleen kirjainta ß, koska sitä edeltää diftongi tai pitkänä ääntyvä vokaali.

        Voin olla väärässäkin – kuten totesin, en ole mikään Duden-asiantuntija.

        Linkki ”Saksan Kotus-sivustoon” voisi johdattaa lähemmäs varmaa tietoa:

        http://www.duden.de/hilfe/rechtschreibung



        Voin olla väär

        Suomensin melkoisen määrän saksalaisia tekstejä 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa enkä kertaakaan nähnyt ß-kirjainta.


      • saksaa osaava
        Hakro kirjoitti:

        Suomensin melkoisen määrän saksalaisia tekstejä 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa enkä kertaakaan nähnyt ß-kirjainta.

        Olet todennäköisesti suomentanut tietokoneella kirjoitettua tekstiä. Tuolloin ß-kirjaista ei voitu käyttää teknisistä syistä. Oliko teksteissä ü-, ä- ja ö-kirjaimia?

        Saksan oikeinkirjoitusta tosin uudistettiin 1990-luvulla, jolloin ß-kirjaimen käyttö rajoitettiin käytettäväksi vain diftongien ja pitkänä ääntyvien vokaalien jälkeen.

        Käypä huviksesi lukemassa vaikka Das Spiegelin nettiartikkeleita, niin huomaat, että ß-kirjainta käytetään vieläkin.


      • saksaa osaava
        saksaa osaava kirjoitti:

        Olet todennäköisesti suomentanut tietokoneella kirjoitettua tekstiä. Tuolloin ß-kirjaista ei voitu käyttää teknisistä syistä. Oliko teksteissä ü-, ä- ja ö-kirjaimia?

        Saksan oikeinkirjoitusta tosin uudistettiin 1990-luvulla, jolloin ß-kirjaimen käyttö rajoitettiin käytettäväksi vain diftongien ja pitkänä ääntyvien vokaalien jälkeen.

        Käypä huviksesi lukemassa vaikka Das Spiegelin nettiartikkeleita, niin huomaat, että ß-kirjainta käytetään vieläkin.

        Korjaus: Der Spiegel


      • Siellä käynyt

        >Sveitsinsaksa on kirjoitettuna aivan samaa saksaa
        >kuin Saksassakin (hyvin vähäisin poikkeuksin), ...

        Olin omalta vähäiseltä osaltani mukana saksankielisiin maihin suuntautuvassa vientikaupassa 1980-luvulla. Yksi keskeinen sana kaupankäynnissä on ”tarjous”. Minulle oli selviävinään, että tuo sana on:

        – saksansaksaksi ”das Angebot” (verbistä ”anbieten”)
        – sveitsinsaksaksi ”die Offerte” (verbistä ”offerieren”)
        – itävallansaksaksi ”das Offert” ( — " —)

        Offerieren-johdannaisia saattaa esiintyä Saksassakin.

        Saksanmielisillä saksankielisillä on ollut tapana suosia saksalaisperäisiä ilmauksia lainasanojen kustannuksella. Anglismiin vivahtava globaali terminologia kuitenkin jyrää myös saksankielisessä maailmassa – kuten tälläkin palstalla on monesti todettu – ja saksansaksalaisen sanaston puolustajat näyttävät jäävän sana sanalta alakynteen. Trendi ei ole aivan vieras meilläkään.


      • saksaa osaava kirjoitti:

        Olet todennäköisesti suomentanut tietokoneella kirjoitettua tekstiä. Tuolloin ß-kirjaista ei voitu käyttää teknisistä syistä. Oliko teksteissä ü-, ä- ja ö-kirjaimia?

        Saksan oikeinkirjoitusta tosin uudistettiin 1990-luvulla, jolloin ß-kirjaimen käyttö rajoitettiin käytettäväksi vain diftongien ja pitkänä ääntyvien vokaalien jälkeen.

        Käypä huviksesi lukemassa vaikka Das Spiegelin nettiartikkeleita, niin huomaat, että ß-kirjainta käytetään vieläkin.

        Kyse ei liene niinkään siitä, että teknisistä syistä ei voitu käyttää ß:ää, vaan siitä, että sitä ei osattu tai ei viitsitty käyttää. Tavallisessa saksalaisessa näppäimistössä ei vieläkään liene suoraa tapaa kirjoittaa ß, vaan se pitäisi hakea merkkipaletista tai kirjoittaa numerokoodilla tai muulla hankalalla tavalla. Tosin Saksassa on DIN-standardi näppäimistömäärittelylle, joka sisältää ß:n ja paljon muita lisämerkkejä, mutta se on sekava ja epäkäytännöllinen eikä liene juurikaan tullut käyttöön.

        Näppärin tapa kirjoittaa saksaa (oikein) on käyttää tavallista suomalaista näppäimistöä ja siinä nykyisen SFS-standardin mukaista näppäimistöasettelua (jossa AltGr S tuottaa ß:n).

        (Vastaavanlainen ilmiö on, että ranskan oikeinkirjoitukseen kuuluvaa oe-kirjainta œ:tä ei voi suoraan kirjoittaa ranskalaisella näppäimistöllä, mutta kylläkin SFS-standardin mukaisella näppäimistöasettelulla. Paljolti tämän takia œ:n käyttö ranskan kielessä on suhteellisen harvinaista silloin, kun kyse ei ole painotekstistä.)

        Suomessa elää sitkeänä huhu siitä, että ß:stä olisi luovuttu. Todellisuudessahan uudistus teki sen käytöstä järjestelmällistä. Huhuun ehkä halutaan uskoa siksi, että ß:ää ei Suomessa ole juuri käytetty edes saksan kielen opetuksessa, oppimateriaalissa ja sanakirjoissa.

        Jopa ihan fiksut ihmiset tosissaan sanovat – sveitsinsaksan käytäntöön vedoten! –, että suomessa olisi oikein korvata ß ss:llä saksalaisissa nimissä, vaikka muutoin tietävät ja hyväksyvät sen, että suomen kielen normien mukaan vieraissa nimissä säilytetään sekä tarkkeet (á, ê, ç jne.) että latinalaisen kirjaimiston suomelle vieraat kirjaimet (ß, œ, þ jne.).

        (Tunnustan, että eräässä matematiikkaa käsittelevässä kirjassani kirjoitan ”Gauss”, koska nimi on matematiikan alalla niin laajasti tunnettu tässä kirjoitusasussa – vähän liioitellen voisi sanoa, että Gauß on puolijumalan asemassa eikä aiheetta. Sen sijaan kyllä kirjoitan normien mukaisesti esimerkiksi Weirstraßista. – Erisnimissä ß:n käyttö poikkeaa saksan yleisistä normeista: henkilönnimissä säilytetään vakiintuneet asut, joten esiintyy rinnakkain Strausseja ja Straußeja. Mutta saksan kielessä nimiasu Carl Friedrich Gauß on vakiintunut.)


      • saksaa osaava
        Yucca kirjoitti:

        Kyse ei liene niinkään siitä, että teknisistä syistä ei voitu käyttää ß:ää, vaan siitä, että sitä ei osattu tai ei viitsitty käyttää. Tavallisessa saksalaisessa näppäimistössä ei vieläkään liene suoraa tapaa kirjoittaa ß, vaan se pitäisi hakea merkkipaletista tai kirjoittaa numerokoodilla tai muulla hankalalla tavalla. Tosin Saksassa on DIN-standardi näppäimistömäärittelylle, joka sisältää ß:n ja paljon muita lisämerkkejä, mutta se on sekava ja epäkäytännöllinen eikä liene juurikaan tullut käyttöön.

        Näppärin tapa kirjoittaa saksaa (oikein) on käyttää tavallista suomalaista näppäimistöä ja siinä nykyisen SFS-standardin mukaista näppäimistöasettelua (jossa AltGr S tuottaa ß:n).

        (Vastaavanlainen ilmiö on, että ranskan oikeinkirjoitukseen kuuluvaa oe-kirjainta œ:tä ei voi suoraan kirjoittaa ranskalaisella näppäimistöllä, mutta kylläkin SFS-standardin mukaisella näppäimistöasettelulla. Paljolti tämän takia œ:n käyttö ranskan kielessä on suhteellisen harvinaista silloin, kun kyse ei ole painotekstistä.)

        Suomessa elää sitkeänä huhu siitä, että ß:stä olisi luovuttu. Todellisuudessahan uudistus teki sen käytöstä järjestelmällistä. Huhuun ehkä halutaan uskoa siksi, että ß:ää ei Suomessa ole juuri käytetty edes saksan kielen opetuksessa, oppimateriaalissa ja sanakirjoissa.

        Jopa ihan fiksut ihmiset tosissaan sanovat – sveitsinsaksan käytäntöön vedoten! –, että suomessa olisi oikein korvata ß ss:llä saksalaisissa nimissä, vaikka muutoin tietävät ja hyväksyvät sen, että suomen kielen normien mukaan vieraissa nimissä säilytetään sekä tarkkeet (á, ê, ç jne.) että latinalaisen kirjaimiston suomelle vieraat kirjaimet (ß, œ, þ jne.).

        (Tunnustan, että eräässä matematiikkaa käsittelevässä kirjassani kirjoitan ”Gauss”, koska nimi on matematiikan alalla niin laajasti tunnettu tässä kirjoitusasussa – vähän liioitellen voisi sanoa, että Gauß on puolijumalan asemassa eikä aiheetta. Sen sijaan kyllä kirjoitan normien mukaisesti esimerkiksi Weirstraßista. – Erisnimissä ß:n käyttö poikkeaa saksan yleisistä normeista: henkilönnimissä säilytetään vakiintuneet asut, joten esiintyy rinnakkain Strausseja ja Straußeja. Mutta saksan kielessä nimiasu Carl Friedrich Gauß on vakiintunut.)

        Saksalaisella näppäimistöllä voidaan tuottaa ß-kirjain sillä näppäimellä millä suomessa tuotetaan -merkki. Ks. http://www.terena.org/activities/multiling/ml-mua/test/kbd-maps.html#German


      • Kaksi ässää

        Voi miten hyvä, etteivät enää käytä tuota merkkiä, vaan kirjoittavat kaksi ässää. Inhosin koulussa tuota kahden ässän korvaavaa merkkiä. En edes tiedä, mistä sen tietokoneesta löytää


      • Itävallan saksa
        Hakro kirjoitti:

        >> Yksi näkyvimmistä kirjallisista poikkeuksista on, ettei Sveitsissä kirjoitettavassa saksan kielessä käytetä kirjainmerkkiä ß vaan se korvataan yhdistelmällä ss.

        Miten Itävallan saksassa?


      • Yucca kirjoitti:

        Kyse ei liene niinkään siitä, että teknisistä syistä ei voitu käyttää ß:ää, vaan siitä, että sitä ei osattu tai ei viitsitty käyttää. Tavallisessa saksalaisessa näppäimistössä ei vieläkään liene suoraa tapaa kirjoittaa ß, vaan se pitäisi hakea merkkipaletista tai kirjoittaa numerokoodilla tai muulla hankalalla tavalla. Tosin Saksassa on DIN-standardi näppäimistömäärittelylle, joka sisältää ß:n ja paljon muita lisämerkkejä, mutta se on sekava ja epäkäytännöllinen eikä liene juurikaan tullut käyttöön.

        Näppärin tapa kirjoittaa saksaa (oikein) on käyttää tavallista suomalaista näppäimistöä ja siinä nykyisen SFS-standardin mukaista näppäimistöasettelua (jossa AltGr S tuottaa ß:n).

        (Vastaavanlainen ilmiö on, että ranskan oikeinkirjoitukseen kuuluvaa oe-kirjainta œ:tä ei voi suoraan kirjoittaa ranskalaisella näppäimistöllä, mutta kylläkin SFS-standardin mukaisella näppäimistöasettelulla. Paljolti tämän takia œ:n käyttö ranskan kielessä on suhteellisen harvinaista silloin, kun kyse ei ole painotekstistä.)

        Suomessa elää sitkeänä huhu siitä, että ß:stä olisi luovuttu. Todellisuudessahan uudistus teki sen käytöstä järjestelmällistä. Huhuun ehkä halutaan uskoa siksi, että ß:ää ei Suomessa ole juuri käytetty edes saksan kielen opetuksessa, oppimateriaalissa ja sanakirjoissa.

        Jopa ihan fiksut ihmiset tosissaan sanovat – sveitsinsaksan käytäntöön vedoten! –, että suomessa olisi oikein korvata ß ss:llä saksalaisissa nimissä, vaikka muutoin tietävät ja hyväksyvät sen, että suomen kielen normien mukaan vieraissa nimissä säilytetään sekä tarkkeet (á, ê, ç jne.) että latinalaisen kirjaimiston suomelle vieraat kirjaimet (ß, œ, þ jne.).

        (Tunnustan, että eräässä matematiikkaa käsittelevässä kirjassani kirjoitan ”Gauss”, koska nimi on matematiikan alalla niin laajasti tunnettu tässä kirjoitusasussa – vähän liioitellen voisi sanoa, että Gauß on puolijumalan asemassa eikä aiheetta. Sen sijaan kyllä kirjoitan normien mukaisesti esimerkiksi Weirstraßista. – Erisnimissä ß:n käyttö poikkeaa saksan yleisistä normeista: henkilönnimissä säilytetään vakiintuneet asut, joten esiintyy rinnakkain Strausseja ja Straußeja. Mutta saksan kielessä nimiasu Carl Friedrich Gauß on vakiintunut.)

        Olen jonkun verran eri mieltä. Minun on hankala kirjoitta saksalaisia tekstejä suomalaisella näppäimistöllä kun y, z, ja se kuuluisa ß eivät ole siinä suoraan lainkaan tai eri paikoissa. Jolloin kirjoitan molemmilla kielillä n.s. saksalaisella näppäimistöllä, hyvin yksinkertaista.

        Oikeinkirjoituksen tarkastuksen vaihdan tarpeen mukaan. Kuten huomatte, en nyt tehnyt sitä.


      • 1ulkomaalainen kirjoitti:

        Olen jonkun verran eri mieltä. Minun on hankala kirjoitta saksalaisia tekstejä suomalaisella näppäimistöllä kun y, z, ja se kuuluisa ß eivät ole siinä suoraan lainkaan tai eri paikoissa. Jolloin kirjoitan molemmilla kielillä n.s. saksalaisella näppäimistöllä, hyvin yksinkertaista.

        Oikeinkirjoituksen tarkastuksen vaihdan tarpeen mukaan. Kuten huomatte, en nyt tehnyt sitä.

        Lisäys: siis ß löytyy tässä näpäimistössä ylärivillä numeroiden oikealla puolella, samassa napissa kuin "?". Toinen "ongelma" on ü-kirjain, joka löytyy myös suoraan, hiukan sen alapuolella.


    • 6+15

      Se on vähän niin kuin Suomen ruotsi.

      • Riikinruotsi

        Riikinruotsalaiset tapaavat pilailumielessä matkia suomenruotsia, mutta en tiedä pystyvätkö suomenruotsalaiset pilailumielessä matkimaan riikinruotsia.


    • ....................

      Pääero ääntämyksessä on kai diftongien ääntyminen pitkähköinä vokaaleina. Tämä on pelkkää korvakuuloa, en ole saksan kielen ekspertti. Schweizerdeutsch --> "Schwiizerdüütsch. Ei ole olemassa yhtä Sveitsin saksaa, vaan murteita

      EI = I (Zeit --> Ziit)
      EU =Ü (neu --> nüü)
      AU = U, UI (Haus --> Huus, Huis)

      Ero on enemmän kuin skoonelaismurteiden ja muun ruotsin ero kuin suomenruotsin ja riikinruotsin.

      • Tukholman juna

        Finlandssvenskarna tycker att de-e jättekiva att bamla suomenruotsi.


      • Tukholman juna
        Tukholman juna kirjoitti:

        Finlandssvenskarna tycker att de-e jättekiva att bamla suomenruotsi.

        Förlåt: jättekiva o-bamla

        sv. "tre" = fsv "tri"


      • .........
        Tukholman juna kirjoitti:

        Finlandssvenskarna tycker att de-e jättekiva att bamla suomenruotsi.

        Det tycker jag också fast jag inte är finlandssvensk. Men med finlandssvenska menar jag ett hyfsat språk utan provinsiella särdrag. De intresserar kanske mer sveduna själva, men jag förstår mig inte på dem.


      • 37 vuotta Skånessa
        ......... kirjoitti:

        Det tycker jag också fast jag inte är finlandssvensk. Men med finlandssvenska menar jag ett hyfsat språk utan provinsiella särdrag. De intresserar kanske mer sveduna själva, men jag förstår mig inte på dem.

        Ymmärrätkö skoonen murretta?


      • 37 vuotta Skånessa kirjoitti:

        Ymmärrätkö skoonen murretta?

        Paremmin tanska kuin skoone ja joitakin Norjan murteita lainkaan, toisia taas ihan vaivattomasti


      • 098+987
        1ulkomaalainen kirjoitti:

        Paremmin tanska kuin skoone ja joitakin Norjan murteita lainkaan, toisia taas ihan vaivattomasti

        Skoone, tanska ja hollanti ovat aivan kamalaa kuultavaa, samoin jotkin Brittein saarten murteet.


      • se sama
        098+987 kirjoitti:

        Skoone, tanska ja hollanti ovat aivan kamalaa kuultavaa, samoin jotkin Brittein saarten murteet.

        Kerropas heille tämän.

        Mutta totta puhuen, jokainen kieli on yhtä arvokas ja monen satojen sukupolvien kielen kehityksen tulos. Heidän kommentit suomenkielestä olisi mukaava kuulla.


      • Anonyymi
        37 vuotta Skånessa kirjoitti:

        Ymmärrätkö skoonen murretta?

        Totuin siihen nopeasti Malmössa asuessani; tosin olen kaksikielinen. Se on kuin ruotsin savoa.
        Tunnettu laulu "Kulkuri ja joutsen" (Lite grann från ovan) on muuten alkuperäiseltä sanoitukseltaan Skånen murretta: " Ja e en liten geusapeug från Skeune ..."


    • Anonyymi

      Kaikista rumimmat kielet ovat: hollanti, afrikaans, Tanska, flaami, Kiina, korea, Japani, sveitsinsaksa, Suomen ruotsi, Ranska, venäjä,
      Kaikista rumimpia murteita ovat: Ruotsin kielessä skoonen murre, Suomessa turun murre, Rauman murre ja ison Britannian murteista esim: Liverpoolissa puhuttava scouse murre.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Joskus mietin

      miten pienestä se olisi ollut kiinni, että et koskaan olisi tullut käymään elämässäni. Jos jokin asia olisi mennyt toisi
      Ikävä
      24
      4606
    2. Miten reagoisit

      Jos ikäväsi kohde ottaisi yhteyttä?
      Ikävä
      88
      3714
    3. Ryöstö hyrynsalmella!

      Ketkä ryösti kultasepänliikkeen hyryllä!? 😮 https://yle.fi/a/74-20159313
      Hyrynsalmi
      46
      3075
    4. Olisiko kaivattusi

      Sinulle uskollinen? Olisitko itse hänelle?
      Ikävä
      54
      2657
    5. Ihana nainen

      Suukotellaanko illalla?☺️ 🧔🏻🫶
      Ikävä
      51
      2589
    6. Mitä haluaisit sanoa

      Nyt kaivatullesi?
      Ikävä
      203
      2583
    7. Sukuvikaako ?

      Jälleen löytyi vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen kasvatettu iisalmelainen nuori mies: Nuori mies kuollut liikenne
      Iisalmi
      32
      2390
    8. Ootko koskaan miettinyt että

      miksi kaivatullasi ei ole puolisoa?
      Ikävä
      152
      2318
    9. Huomenta ihana

      Mussu ❤️.
      Ikävä
      31
      1945
    10. Avustettu itsemurha herättää vahvoja tunteita - Laillista Sveitsissä, ei Suomessa

      Hilkka Niemi sairastaa harvinaista PLS-sairautta. Hilkan on elettävä loppuelämänsä parantumattoman sairauden kanssa, jok
      Maailman menoa
      107
      1521
    Aihe