Sanotaan, että musiikkimaun kehittymisestä pystyy määrittämään vanhenemisen merkkejä. Valitettavasti minulle on käymässä juuri näin. Nykyään soittimessa pyrkii kaikenlaiset proget ja folkit, mutta energistä siantappoa tulee yhä harvemmin kuunneltua.
Tämä on huolestuttava esiaskel vanhenemisessa. Seuraava askel on kuulemma se, että kuuntelee niitä samoja bändejä ja biisejä joita kuunteli 15-20 vuotta sitten, mutta onneksi näin pitkälle en ole vielä päässyt. Musiikkimaku sentään kehittyy yhä, vaikkakin koko ajan löysempään suuntaan.
Näköjään se ei ole paskpuhetta, että 30 vuotta lähestyessä alkaa kaiken aikaa ilmenemään lisää vanhenemisen merkkejä - ja koko ajan kiihtyvällä vauhdilla.
Tämä on huolestuttava esiaskel vanhenemisessa. Seuraava askel on kuulemma se, että kuuntelee niitä samoja bändejä ja biisejä joita kuunteli 15-20 vuotta sitten, mutta onneksi näin pitkälle en ole vielä päässyt. Musiikkimaku sentään kehittyy yhä, vaikkakin koko ajan löysempään suuntaan.
Näköjään se ei ole paskpuhetta, että 30 vuotta lähestyessä alkaa kaiken aikaa ilmenemään lisää vanhenemisen merkkejä - ja koko ajan kiihtyvällä vauhdilla.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Yli-ikäinen hevisetä on hassu ilmestys.
Itse lopetin hevin kuuntelun lähes kokonaan ja siirryin bluesiin ja outlaw-countryyn. Se sopii papalle paremmin.
28v.
Ei pitäisi olla yli-ikäinen eikä ainakaan setä-ikää. Merkit ovat kuitenkin huolestuttavia.
Elä saakeli.
Älä tuo niitä vanhoja bändejä tänne. Radio ja netti pursuu uusia lahjakkaita tekijöitä. Kuunnellaan niitä ja tutustutaan niihin.
ps. kuka kaipaa sianvingutusta? Se on eläinrääkkäystä, elä ja anna elää "sanoi hippi".
Eikä se raakilemusiikki voi mitenkään riittä koko matkalle jos ihminen itse kasvaa. Tarvitaan vaihtelua ja taitoa.
Ai niin ja piti lisätä, että pitkä tukka on kyl edelleen jees.
Ja jos se karkaa, niin sitten se karkaa....
Huolestuttavampaa on hiusrajan vetäytyminen ja hiusten oheneminen.
Jep, kyllä hiusten oheneminen on varma merkki siitä, että parhaat nuoruusvuodet ovat kaukana takanapäin.
Hiustenlähtöä voi estää fina-tableteilla ja plastiikkakirurgilla voi käydä hiustensiirrossa, jos tukkaa on ehtinyt lähteä jo enemmän.
Eikä ole, koska hiustenlähtöä voi olla jo parikymppisillä tai vaikka nuoremmillakin. Joten pitäisikö heidän kohdalla myös nuoruuden sanoa olevan takana päin, jos ikää olisikin vaikka vasta parikymmentä?
Kyllä näin voi sanoa. Kaljuuntuva parikymppinen on väistämättä joutunut jättämään nuoruuden taakseen ja aloittanut kypsän miehuuden ikätovereitaan aikaisemmin.
Nuoruus takana, kouluammuskelut edessä. Näin se näyttää menevän, kun katselee poikien (RIP) hiusrajoja kuvista.
Musa maku löystyy samaa tahtia kuin erektiokäyrä laskee. Nuorena ja himokkaana ja kovakyrpäisenä kuunnellaan raskasta ja lyhytjännitteistä musiikkia. Vanhana löysäkullina fiilistellään leppoisan musiikin tahdissa.
Hiustenlähdöllä - ei ole itselläni lähtemässä vielä - ei nyt ole mitään tekemistä koko ajan löysempään suuntaan menevän musiikkimaun kanssa, jota pidetään etenkin hevipiireissä vanhenemisen varmana merkkinä - ja siihen on kyllä hyvät perusteet. Ei tarvitse kuin kuunnella monia bändejä, joissa vaikuttaa pappautuneet siantappobändien ex-jäsenet ja käy varsin selväksi, ettei papat enää jaksa samaa energistä siantappoa, vaan mukaan tulee reilusti lisää keskitempoa, suvantoja, tunnelmointia ym.
Se ei ole sinällänsä huono asia, mutta jos siihen liittyy vahvasti vanheneminen, silloin se on huono asia.
Kyllä se monilla bändeillä liittyy ihan soittotaidon parantumiseen aikaa myöden. Eivät olisi nuorempina kyenneet parempaan.
Myöntävät kyllä kulisseissa tämän asian itsekin.
Mitä ikääntymiseen tulee, niin enemmän olisin huolissani ihmisten pystyynkuolemisesta henkisesti.
Ei selitä millään tavalla sitä, miksi nykyään siantappo ei maistu entiseen tapaan ja kaikenlaiset löysät tunnelmoinnit uppoavat yhä paremmin. Mun soittotaitoa on ollut aina yhtä olematonta.
sittenkin jonkinlaisesta aikuistumisesta.
Aikuistuminen vaikuttaa oikeasti silti, että ihmiset keksivät kaikenlaisia tekosyitä vanhenemiselle, kun eivät halua myöntää, etteivät enää ole nuoria. Sitten pitää teeskennellä, että aikuisena on paljon hauskempaa jne., vaikka oikeasti ihminen vain rappeutuu fyysisesti ja myös hidastuu elintoimintojen hidastumisen myötä.
Sehän on todettu fakta, että 50v. ihmisten mielestä kaikki tapahtuu nopeammin 20v. ihmisen mielestä. Syy on siinä, että 50v. ihmisen aivotoiminta on hidastunut siinä määrin, että maailma vaikuttaa liikkuvan nopeammin kuin 20v. ihmisen mielestä. Toisien sanoen aivot pysy vauhdissa mukana yhtä hyvin kuin 20-vuotiaan aivot ja se luo vaikutelman, että aika kuluu nopeammin kuin nuorena.
Aivoihin liittyen mä uskon ainakin tähän ihmisen luonnolliseen oppimisikään. Eli että nuorempana sitä oppi kaikenlaisia asioita paljon nopeammin kuin nyt keski-ikäisenä. Nykyisin tuntuu ettei lukemastaan jää oikein mitään mieleen.
mutta mitä pahaa siinä vanhenemisessa on? Itse en kaipaa takas kaksikymppiseksi. Tosin oma musiikkimaku alkoi olla jo silloin aika lukkoon lyöty. Joten kai minä sitten vanhenin jo silloin.
Vanheneminen on jatkuvaa. Ei vanheneminen ala kolmekymppisenä. Kaksikymppinen on vanhentuneempi kuin yksikymppinen; lapsi on sitkeämpi ja terveempi kuin aikuinen ja palautuu ja selviää paremmin hengissä erilaisista vammoista. 22v on yhtä vanhentunut 18v:n rinnalla kuin 36v 32:v:n rinnalla. OIkeasti kyse on hyvin pitkistä ja tasaisista muutoksista.
Ei, kyllä yksikymppinen (10 v) on vielä lapsi eikä täysin kehittynyt. Eli ei vielä vanhene, vaan kasvaa ja kehittyy. Ne aivotkin. Vaheneminen kyllä kiihtyy eikä ole mitään tasista hommaa, 18-22 ei ole todellakaan sama asia kuin 32-36. Jotkut kasvavat vielä pituuttakin 18 vuotiaana.
Ja aivot kehittyvät uusimman tiedon mukaan 30-vuotiaaksi asti. Aiemminhan ajateltiin, että ne olisivat täysin kehittyneet 25-vuotiaalla.
Jännä sinänsä, että aivot jatkavat kehitystä kun keho on aloittanut jo hitaan vanhenemisen.
En nyt sanoisi, että se olisi mikään vanhenemisen merkki, jos musiikkimaku laajenee. Kuuntelen itse edelleen metallimusaa, vaikka kuuntelen kyllä paljon myös kaikkea muutakin, mutta en silti mitään kaupallista radiopoppia.
Hevin ja popin välinen ero on nykyään vain hyvin häilyä. Nykyään jonkun "Justin Bieber goes heavy" kriteeriksi riittää se, että musikkissa on hieman sähkökitaraa mukana.
No on joo, mutta itse kuuntelen aika paljon myös hieman tuntemattomampia bändejä.
Mitä pahaa on vanhenemisessa?
Liikunnan harrastajana olen aina tuntenut kipua- määrä ja laatu ei ole muuttunut.
Kyllä näillä vuosilla elämä tuntuu paljon selkeämmältä.
Varmempaa tää ei ole, siitä pitää maailman talous huolen.
Oppiminen:
se on tahtotila. Nuorempana mieli oli avoin, eikä siellä ollut niin paljon muistoja ja ennakkotietoa, joten oppiminen meni tilavaan tilaan. Aikuisen oppiminen hidastuu paljolti siksi, ettei se enää tahdo. Mieli ei ole iloinen, virkeä eikä avoin. Oppimistekniikka muuttuu. Lapsi oppi kaikesta näkemästään, vaikka ei ymmärtäisikään. Aikuinen suodattaa jo asenteellaan aika paljon - torjuu.
Toisilla oppiminen hidastuu varmaan siksikin että aivot on jo dokattu muusiksi.
Musamaku: tottakai se muuttu ja onneksi.