Miten erota narsisti miehestä

No kokemusta moisesta ei ole, mutta voisin kuvitella, että jos pelkäisin ko. ihmistä ja pelkäisin eroamisesta tulevia seuraamuksia, niin pyytäisi apua lähipiiristä esim. vanhemmilta ja sisaruksilta... porukalla hakisin kamat pois ja muuttaisin pois. Sitten vaan ei enää vastaisi toisen yhteydenottoihin mitenkään.

Jos ei ole vaarallinen ihminen, niin sitten vaan sanoisin miten asiat on, pakkaisin kamppeeni ja lähtisin, sulkisin korvani mahdollisilta sanomisilta ja vaan lähtisin...

Ystäväni seurusteli narsistin kanssa. Henkinen väkivalta oli äärimmäistä. Miehen mukaan tuli tehdä kaikki ja kaikki asiat tuli hyväksyttää miehellä. Aivan pienetkin. Mies oli mustasukkainen, vaikka itse petti. Mies rajoitti ystäväni elämää, että tämä ei lopulta käynyt enää kuin kaupassa, mitään ylimääräistä ei enää hänen elämäänsä "mahtunut". Ystäväni "piti siitä, että mies on pää talossa ja hänellä perinteinen naisen rooli". Kuitenkin ulkomuoto näytti toista mitä hän puhui. Hän oli väsynyt ja vanhentui silmissä. Kerran otin yhteyttä hänen kanssaan narsistien uhrien tukiryhmään, "vastentahtoa" tietysti. Siellä hänen silmänsä aukesivat.
Ehkä sinunkin pitäisi ottaa yhteyttä sinne? Saat varmasti paljon käytännön neuvoja ja tukea sieltä. http://www.narsistienuhrientuki.info/

-muutto 400km päähän
-lähestymiskielto
-salainen osoite
-salainen uusi puhelinnumero
-uusi työpaikka ja urasuuntaus
-helvetin iso vahtikoira.

Näillä pääsee alkuun, paskaa tosin jauhaa edelleen entisellä asuinpaikkakunnallani mutta ei haukku haavaa tee ja itsestään toi äijä vaan pellen tekee.

en usko et mieheni tulisi hakemaan jos muutan tarpeeksi kauas
kerron hieman millasta mulla on täällä mieheni on sellainen et sille ei kestä sanoa mitään niin suuttuu heti ajaa pois sitten kun ollaan ikään kuin erottu niin se selvittää sen suvulle et se oli minun vika et ero tuli jne

no mies haukkuu aina kun vain löytääkin aihetta kaikki pitää onnistua täydellisesti ja ekalla kerrralla , haukkumasanat : sairas, vammanen , kusipää ja huora
tuntuu kuin olisin vain jokin kodinkone sille minä sille kaikki laitan se saa jopa ruuan lämpimänä nenänsä eteen ja silti se aina motkottaa ja jos ei ole laittamassa sille ruokaa nenänsä eteen johan alakaa valitus

se ei koskaan ole tajunnut sitä et mie töiden lisäksi joudun palvelemaan sitä niin sitten kun olen oikeasti väsyny niin haukkuu ja sitten kun satun itkemään niin se
et tyhyjää sä siinä märiset ja sit alakaa haukkuun sairaaksi kun itken


mies mollaa aina kun tulee tilaisuus en oikein enään tunne et rakastaisin sitä se vain tuntuu et olen jokin palvelija sille

Kyllä kokemusta on. Yli 30 v naimisissa ennenkuin sain tarpeeksi rohkeutta erota.
Jouduin kyllä muuttamaan toiselle puolelle Suomea ja kestämään kiusantekoa pari vuotta eron jälkeenkin. Lopulta eropäätös kypsyi kun lapsi oli muuttanut pois kotoa.
Itselleni sain selväksi mikä elämässä on tärkeintä ja mistä onni rakentuu. Totesin että vaikka jouduin paljosta luopumaan, koti, mökki, auto jne. olen onnellisempi kun vihdoinkin voin elää omaa elämääni. Kaikki nuo menneet vuodet olivat miehen elämää, hänen tahtonsa mukaan elettyä. Ehkä olisi pitänyt tehdä päätös jo aikaisemmin.

En kerro-

Elin 20 vuotta narsistisen mieheni kanssa... Se alistaminen ja kyykyttäminen mitä hän harrasti henkisesti oli kuluttavaa.. Jouduin tekemään erittäin ralikaali päätöksen ja sen tekemiseen meni vuosi ennen kuin uskalsin tehdä ratkaisun mutta se kannatti... Yritin keskustelemallaa todeta että ei tästä meidän suhteesta tule mitää ..Mutta hän puhu aina minut aina ympäri.. Mutta sitten mulle tuli lopullinen niitti ja hankin hänen seläntakan itselle asunnon ja kuljetin osaa omia vaatteita ystävättären luokse.. Ja yks aamu kun olin lähdössä töihin ilmoitin oven raosta että en enään tuu tähän huushollii.. Hän järkyttyi ihan kauheesti.. Pulivuotta kesti kun hän viestitteli ,soitteli ja seuras ja yritti puhua minua takasin ..Mutta pidin pääni en enään uskonut sitä mitä hän lupasi.. Se oli kuluttavaa mutta pikku hiljalleen aloin saada elämän iloani takasin ja henkinen jaksaminenkin alkoi voimistua.. Aloin elää .. Ja onneks hän löysi uuden hmm "uhrin" ja jätti munut rauhaa... Ja onneksi hän muutti monen sadan kilometrin päähän tämän naisystävän luo... Nyt elänyt jo 5 vuotta ja nauttinut elämästäni.. Jouduin kyllä jättää kaiken entisen taakseni riitelimme osituksista mutta onneksis oikeulaitos auttoi ja teki oikeenlaiset päätökset .. Maksu mieheksi joltakin osain jouduin mutta onneksi en nyt hirveesti.. Mies eli kuin viimestäpäivää rahaa ei ollut mutta leveesti piti elää ...Onneks sai oman talouteni tasapainoo vuokrat ja omat menoni ovat ok.., Kun itse päätän mihin rahanilaitan laskujen jälkeen..

Nyt todellakin 5 vuotta tuli täyteen ja nyt yritän opetelle nauttii uudesta suhteesta varauksellinen ja varovainen olen... mutta toivon että aurinko paistaa risukasaan ,...