Töissä on kivaa!

Ei varmaan saisi sanoa, että nauttii työstään. Vähentävät vielä palkasta…

Ei vaan oikeasti - olen yläkoulun opettaja ja en kyllä hetkeäkään ole katunut uravalintaani. Varmasti minunlainen älykäs ja ahkera nuori mies olisi päässyt paremmin palkattuihinkin hommiin, mutta onneksi en lähtenyt edes moista yrittämään.

Nykyisessä työssäni parasta on työyhteisö. Olen kesätöissä yms. ollut monenlaisessa paikassa töissä, mutta ei tällaista yhteishenkeä ja toisien tukemista ole muualla ollut. Aina tietää, että apua saa jos tarvii, eikä tarvi yhtään arastella kysyä niitä tyhmiäkään kysymyksiä. Myös tunnin-parin sijaistukset onnistuvat käytännössä aina. Jos pitää vaikka lääkäriin mennä, niin senkun kahvihuoneessa suunsa avaa asiasta, niin heti joku ilmoittaa, että hänellä olisi siinä hyppytunti ja voi hyvin pitää tunnin.

Myös työ itsessään on kaikesta julkisuudessa olleesta negatiivisesta vouhkauksesta huolimatta ihan palkitsevaa. Vastoin yleistä oletusta, nykynuorista kuitenkin valtaosa on ihan fiksua ja asiallista porukkaa. Sitten joka ryhmään mahtuu muutama hankala tapaus, jotka ovat hyviä haasteita opettajalle; Kuinka saada heidätkin motivoitua mukaan opiskeluun? Ja kyllä minulla ainkin jää aina ikävä 9-luokkalaisia, kun he viimeisenä keväänä pois lähtevät.

Ja se palkkaus… Paljon parempi, kuin mitä luulin. Ei montaa ylituntia tarvitse olla sen 21 viikko-opetustunnin päälle, niin ollaan jo yli suomalaisten keskipalkan (olikos se jotain 3200 tällä hetkellä tilastokeskuksen mukaan). Ja sitä samaa palkkaa saa sitten myös esim. koko VAPAAN kesän…

Nyt vielä kun minunkin hommastani tehtäisiin virka ja saisin varmuuden tulevasta, niin eipä sitä oikein parempaa elämää olisi osannut silloin aikanaan olisi osannut toivoa, kun opiskelupaikkavalintoja aikanaan teki.