Oon huomannut, että meikeläisellä on kysyntää tuolla yh-äitien piireissä ja muuten ei sitten oikein ollenkaan. Olen 26v eikä oikein kunnollista pitempää suhdetta saanut oikein mitenkään aikasiks niin tässä ruvennut miettimään et onko tommonen yh-äippä paha asia? Siis ulkonäöllisestihän noita esim treffien puolella nuo on melkein kaikki paremman näkösiä kun nää lapsettomat. Niille riittää kun ei ryyppää useesti, eikä polta ja vähän liikkuu. Kun taas näille lapsettomille pitää olla Ronnie Colemanin vartalo ilman ettei salilla käy kun 2 kertaa viikossa ja sillonkin vain tunnin sen lisäks pitäs olla DI.n/KTM.n tutkinto 50.000e vuosi tulot, oma asunto ja tuliterä bemari.
Sitten tuleekin se mutta eli se lapsi. Joo olen varmasti ihan ok isi ainesta kun siihen annetaan se 9kk sulattelu aika. Hyvä kun just ja just pärjää edes ittensä kanssa niin sit kun yht´äkkiä tulee se Miro 3v elämään niin hitto sitä on ihan hukassa. Kun ei se kuitenkaan tule toimimaan niin, että äiti hoitaa lapsen kaikki asiat. Toisaalta ite haluis jo vähän rauhottua enkä haluis sellasta naista joka huitelee illat missä sattuu ja viikonloppusin rymyää baareista.
Tässä on mennyt 4 vuotta kun rupesin aktiivisesti ettimään emäntää itelle. Kohta seo toinen 4v ja mietin edelleenkin tätä asiaa jos en rupee tekee ratkasuita. Täs nyt pikkuhiljaa ruvennut illat ahistamaan yksin kotona...
Ei täällä ole mitään kokemuksia?
Sitten tuleekin se mutta eli se lapsi. Joo olen varmasti ihan ok isi ainesta kun siihen annetaan se 9kk sulattelu aika. Hyvä kun just ja just pärjää edes ittensä kanssa niin sit kun yht´äkkiä tulee se Miro 3v elämään niin hitto sitä on ihan hukassa. Kun ei se kuitenkaan tule toimimaan niin, että äiti hoitaa lapsen kaikki asiat. Toisaalta ite haluis jo vähän rauhottua enkä haluis sellasta naista joka huitelee illat missä sattuu ja viikonloppusin rymyää baareista.
Tässä on mennyt 4 vuotta kun rupesin aktiivisesti ettimään emäntää itelle. Kohta seo toinen 4v ja mietin edelleenkin tätä asiaa jos en rupee tekee ratkasuita. Täs nyt pikkuhiljaa ruvennut illat ahistamaan yksin kotona...
Ei täällä ole mitään kokemuksia?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Voi poika, sinun olisi jo aika kasvaa ja kehittyä!
Ei onni hampaat irvessä ja verenmaku suussa etsimällä löydy, usko huviksesi.
Mutta aiheeseen:
Miksi yksinhuoltaja, oli hän sitten nainen tai mies olisi huono vakavampaan suhteeseen?
Uskoisin että asia on päin vastoin, on omia kokemuksia.
Mutta sinulta poika-26, se vaatii rohkeutta, ennakkoluulottomuutta, avoimuutta, venymiskykyä ja oikenlaista asennetta "lapselliseen" naiseen.
Yh-perheessä aina kaikki ei suju niin kuin strömsöössä...
Mutta ennenkaikkea, jos yh-vanhemmasta ajattelet kumppania, niin siinä olisi kyllä pieni kasvun paikka sinulle...
Mutta mutta, jokatapauksessa, onnea valitsemallesi tielle, mikä se sitten onkaan...
Jos YH:n kanssa menee kimppaan, samassa paketissa tulee lapsi. Kaikessa toiminnassa, lomissa, vapaa-ajassa (jota ei ole!), yöunessa (jota ei ole!) jne lapsi määrää tahdin. Sitoumus on otettava vakavasti. Lapsi ehkä kiintyy sinuun, joten et voi noin vain kadota.
Lähde mukaan vain, jos uskot voivasi parantaa lapsen elintasoa rahoittamalla hänen elämäänsä ja helpottamalla arjen stressiä. Jos etsit vain omaa onneasi, pysyttele erossa YH-äideistä.
Varmuuden vuoksi ehkä parempi pysytellä erossa.
Älä vaan niille Mirojen äideille mölötä noita ite hoidat muksusi juttuja. Annat vaan idiootin kuvan itsestäsi kun et ymmärrä että mennyt elämä muistoineen kuuluu pakettiin. Se toukka pitää ottaa ja adoptoida omaksi ihan samoin kuin biologinen vaikka kuinka ois kusipäinen tapaus....
Yritä päästä eroon noista Coleman/DI/Ktm/50 donaa harhoista. Ne on sun omassa päässäsi tai kalastelet ihan väärillä vesillä. Pitää ymmärtää että ne baarin komeimmat naiset elää ihan samaa harhaa kuin sinäkin....
Niin, tuo on monimutkainen juttu ja loppujen lopuksi yksilö kohtaista.
Oma ajatukseni on kuitenkin se että, haluan lähteä parisuhteeseen ns.puhtaalta pöydältä.Tutustua toiseen rauhassa antaen toisillemme aikaa silloin kun se on mahdollista ja molemmat haluaa. Kyseistä ajatusta lapsi puolestaan sotkisi eikä siitä toisaalta voi syytää lapsen äitiäkään; Lapsi tarvitsee silloin kun se tarvitsee äitiään ja menee ehdottomasti miehen edelle.
Sen jälkeen jos hommasta tulisi syvempää ja muutetaan yhteen niin herää kysymyksesi, mikä on minun roolini miehenä äidin ja lapsen elämässä. Ikäväkseni olen lukenut paljon juttuja täältäkin missä, yh-äidit tekevät selväksi että lapsi on heidän ja he kasvattavat itse lapsensa.
Ja tämä on se mielestäni suurin "mutta" ; Mitenkä homma voi ylipäätään toimia jos,lapsi on todellakin vain ja ainoastaan äidin kasvatuksen "alaisuudessa"?Mikä yhteisenelämän muoto on "äiti ja lapsi mies"?Mielestäni ei kuullosta kauhean fiksulta miehen osalta;Olla mukana olevinaan jossain , missä ei kuitenkaan ole.
Jotta, hommassa olisi jotain järkeä, pitäisi äidin ottaa oikeasti mies oman ja lapsenelämään mukaan, alkaa siis elämään pienenä perheenä, missä jaetaan vastuutpuoliksi, niin rahalliset kuin kasvatuksellisetkin.
Kaiken kaikkiaan siis kun asiaa olen miettinyt, olen päätynyt ajatukseen että, ihan ykkösvaihtoehtona en pidä yh-äitiä. Jos jostain syystä elämässä kävisi niin eteen tupsahtaisi kyseinen tapaus joka natsaisi, oli edessä ihan ensimäisenä syvällinen kekustelu tuosta kuviosta. Itse haluan siis parisuhteen joka oikeasti eletään yhdessä.On se sitten lapsilla maustettuna tai ei.