missä menee teidän mielestä?
mun mielestä suuteleminen on pettämistä, pusut
ei. jos pusut olisi, niin olisin pettänyt 1000 ja
sata kertaa, olisin myös lesbo=) pusuja kun tulee
muiskautettua kavereiden poskille kun nähdään=)
niin poikien kuin joskus tyttöjenkin=) ja myös
mieheni pettäsi minua, silmieni edessä. hän ei
pussaile poikia=)
mun mielestä suuteleminen on pettämistä, pusut
ei. jos pusut olisi, niin olisin pettänyt 1000 ja
sata kertaa, olisin myös lesbo=) pusuja kun tulee
muiskautettua kavereiden poskille kun nähdään=)
niin poikien kuin joskus tyttöjenkin=) ja myös
mieheni pettäsi minua, silmieni edessä. hän ei
pussaile poikia=)
Vastaukset 9
Vanhimmat
olen kanssasi. Pusu ei ole, samoista syistä kuin sinullakin, mutta suutelu on.
Mutta eikös tämäkin ole ihan pari kohtaista? Pettämiseksi tulisi kai laskea se, mitä ei kerro partnerilleen,ja mistä pelkää jäävänsä kiinni, ja mistä tulee huono omatunto? Jos on miehensä kanssa sopinut että esim. lesboilee, niin se ei ole pettämistä? Mutta jos tietää ettei mies hyväksyisi hitaitten tanssimista, niin se olisi jo pettämistä?
Näin minä asian käsitän.
Oon kanssas samaa, mieltä et pettämisen raja
kulkee pitkälti kertomisen rajalla. Eli jos,
jostain tuntee syyllisyyttä, että ei voi kertoa
tai jos pari kysyy niin pitää valehdella, niin se
on jo jonkin tasoista pettämistä.
Mutta mielestäni kunnon limainen intohimoinen
kielari on kyl pettämistä... Tää on aika hankala
määritellä!
Lainaan ja hiemaan muokkaan tässä ikivanhaa,
kultaista sääntöä: Älä tee toiselle sitä, mitä et
haluaisi itsellesikään tehtävän.
Eli jos molemmat on sitä mieltä, että pusut on
ok, mutta esim. suutelu ei, niin hommahan on
selvä. Jos toisen mielestä saa pussata, mutta ei
esim. tanssia, niin on vaan löydettävä molempia
miellyttävä vaihtoehto. Parikohtaista siis. Itse
voin antaa pusuja kavereilleni, ja ns.
hyvänpäivän tutuille poskipusuja ilman, että
mieheni kimpaantuu, mutta jos ravintolassa
tanssisin hidasta jonkun toisen miehen kanssa,
raivostuisi oma kultani varmasti. Ja niin tekisin
minäkin! Esim. hitaiden tanssiminen on kuitenkin
niin paljon intiimimpää. Joten pelisäännöt
selville heti aluksi! :)
Joskus oikein kauhistelen, miten ahdasmielisiä
nuoret toisaalta ovat (oletan että sinäkin olet
vielä jossakin 20:n korvissa - tämä viesti on
kyllä tarkoitettu muillekin, joten älä suotta
hyppää silmille). Luodaan tiukkoja sääntöjä ja
vaaditaan itseltä ja toiselta ehdottomuutta, ikään
kuin elämä olisi aivan mustavalkoista eikä mitään
toivoa olisi inhimilliselle olennolle, joka
erehtyy joskus. Eikö kannattaisi vähän höllätä,
ennen kuin ajaudutaan tosi kriiseihin. Eikö olisi
myös syytä miettiä elämää vähän enemmän
kokonaisuutena kuin jonkun suudelman tai hitaitten
merkitystä hyvälle parisuhteelle. Tarkoitushan on,
että suhde kestää myös silloin, kun tulee
ongelmia, vastoinkäymisiä, riitaa.
En voi todellakaan ymmärtää, että hitaitten
tanssimista joku pitäisi pettämisenä!! Tanssiminen
kuuluu meidän tapakulttuuriimme, se voi toki olla
vaikka miten eroottista, mutta se ei ole sitä
pelkästään. Se on seurustelua, siinä on lupa
koskettaa toista, tuntea toinen lähellä ilman,
että kyse on jostakin vakavammasta. Se on
hyväksyttyä, julkista, sosiaalista. Eri asia on
sitten tanssia kieli toisen korvassa ja kiihottua
asiasta tieten tahtoen. Siihen ei tanssiakaan
tarvita.
Hellittäkää nyt vähän, ihmiset. Älkää nähkö
mörköjä siellä missä niitä ei ole - tai sitten
voitte tarkkailla niitä kaikkialla. Pettämisen
raja riippuu kunkin omantunnon venymisestä. Jos et
voi kertoa tapahtunutta parillesi, kyse ei ehkä
ole aina siitä, että jäisit kiinni jostain. Kyse
voi olla myös siitä, että pari ei todellakaan voi
tietää ja ymmärtää tilannetta kaikkineen ja
pahoittaisi vain turhaan mielensä. Jos taas
omatuntosi venyy niin paljon, että pettää saa
minkä ehtii, kunhan ei jää kiinni, niin silloin
voit kyllä epäillä moraaliasi.
on sellaiset miten itse kukin ne määrittelee.
Esimerkiksi pystyn vaimoni kanssa harrastamaan
parinvaihtoa ilman mustasukkaisuutta ja muita
lieveilmiöitä, kunhan se vaan tapahtuu yhtäaikaa,
eikä lähdetä kulli suorana itsekseen baanalle.
Jos suuteleminen on pettämistä, niin olen
melkoinen huoripukki.
Niin no, no niin..
Ehkä olen täysin epänormaali, vainoharhainen,
mustasukkainen, omistushaluinen sekopää, mutta
AIVAN VARMASTI pistäisin pahakseni, jos vaikka
ilmaantuisin samaan ravintolaan, jossa mieheni
tanssittaisi toista naista.. Hitaasti keinuen,
toista syvälle silmiin katsoen ja tiukasti
sylissä pitäen. On TÄYSIN ERI ASIA, jos
tanssitaan ns. valssiotteella, jossa tanssi on
tanssia, eikä kehon kielellä kerrottuna: "Haluan
sinua." Tämä on toki vain minun mielipiteeni,
eikä tarkoitus ole "hyppiä silmille". Olen vain
sitä mieltä, että hidas tanssiminen niin, kun
minä sen käsitän, on ainakin esiaste jonkin sorin
pettämiselle. Vaikka sitten henkisellä tasolla!
Samaan aikaan olen sitä mieltä, että mieheni saa
käydä kahvilla naistuttujensa ja entistensä
kanssa, kunhan minä olen asiasta tietoinen. Ja
olen myöskin sitä mieltä, että ravintolassa hän
saa mielin määrin tanssittaa naisia, mikäli tyyli
ei muutu seisovaksi, keinuvaksi rakasteluksi.
pitkästä aikaa joku kirjoitti tänne jotain
viisasta.Kiitos.
Kun kumppaninsa tuntee, niin silloin tietää. mikä
häntä loukkaa. Myös oma ajattelu auttaa
asettamaan oikeat puitteet asíaan. se mikä
sinusta tuntuisi pahalta, älä tee niin myöskään
muille. Eli omasta korvien välistä vastaus löytyy.