Olen nelikymppinen mies, luonteeltani sisäänpäin kääntynyt ja sulkeutunut, syrjäänvetäytyvä, hiljainen ja yksinäinen, kaveriton ja surumielinenkin.
Onko muutos mahdollinen .. Muutos toisenlaiseksi ihmiseksi joka olisi aktiivinen ja seurallinen, keskusteluihin osaa ottava sekä kanssaihmiset nauramaan saava vitsiniekka?
Ajatukseni on muuttaa elämäni suuntaa täysin niin työn kuin asuinpaikankin suhteen .. muuttaa suureen kaupunkiin, alkaa elää aktiivista ja sosiaalista elämää, lopettaa asioiden murehtiminen ja saavuttaa sisäinen hyvä olo ja harmonia.
Onko muutos mahdollinen .. Muutos toisenlaiseksi ihmiseksi joka olisi aktiivinen ja seurallinen, keskusteluihin osaa ottava sekä kanssaihmiset nauramaan saava vitsiniekka?
Ajatukseni on muuttaa elämäni suuntaa täysin niin työn kuin asuinpaikankin suhteen .. muuttaa suureen kaupunkiin, alkaa elää aktiivista ja sosiaalista elämää, lopettaa asioiden murehtiminen ja saavuttaa sisäinen hyvä olo ja harmonia.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Voit ehkä muuttua, mutta se vaatii suuremman työn kuin ehkä uskoisit. Itsellä oli sama homma ja nyt muutostyöt olleet jo 6k käynnissä. Muutin suuremmalle paikkakunnalle ja menin töihin missä on myös naisia. Alku meni hyvin sitten tuli taas vähän takapakkia ja taas on nousu menossa. Alkaa naisille puhuminen luonnistua jo, mutta jos olen ihastunut niin sen henkilön kans tekee vähän vaikeeta vielä. Mut kun saan harjoitella noidenkin tunteiden käsittelyä niin alan olla hyvällä mallilla.
Vitsiniekan maineessa tuskin olen, mutta muutaman kerran olen saanut ihmiset jopa nauramaan joillekkin jutuistani.
On toki viel päiviä, etä muiden seura saa ahdistumaan, mutta yhä harvemmin koko ajan.
Ei se välttämättä ole myöhäistä. Mutta se tulee olemaan hyvin, hyvin tuskallista. En tiedä voiko ihminen edes muuttua aidosti introvertista extrovertiksi mutta voit aluksi ainakin esittää. Aluksi tommonen sosiaalisuuden esittäminen imee susta voimat totaalisesti, sun pitää vaan kestää, sen jälkeen sä turrut siihen tunteeseen niin paljon että jaksat olla sosiaalisempi enemmän. Ennenkuin lähet paikkaa vaihtamaan niin harjottele paljon, muuten jos jäät uudessa paikassa sosiaalisista piireistä pois niin sun tilantees vain vaikeutuu.
Sinuna tavoittelisin ensin tuota hyvää oloa ja harmoniaa ja sitten katsoa vasta uudestaan mitä elämältä haluaa.
Riippuu synnynnäisestä temperamentistasi. Olitko jo lapsena syrjäänvetäytyvä, vai onko joku syy miksi olet vetäytynyt syrjään?
Jos synnynnäinen temperamenttisi on epäsosiaalinen, siis ettet tarvitse ihmisten seuraa, et voi sitä muuttaa. Voit toki harjoitella sosiaalisia taitoja, ja opetella viihtymään paremmin ihmisten seurassa. Kuitenkaan ei kannata alkaa vetämään sosiaalista roolia, se rasittaa sinua enemmän kuin saat hyötyä.
Itse nuorempana yritin väkisin esittää sosiaalista ja seurauksena oli totaalinen romahdus kun rooli kävi liian raskaaksi. Nyt sosiaalinen elämäni rajoittuu oikeastaan kumppaniin sekä perheeseeni, enkä oikeastaan muuta kaipaakaan.
"Itse nuorempana yritin väkisin esittää sosiaalista ja seurauksena oli totaalinen romahdus kun rooli kävi liian raskaaksi. Nyt sosiaalinen elämäni rajoittuu oikeastaan kumppaniin sekä perheeseeni, enkä oikeastaan muuta kaipaakaan."
Millainen romahdus oli?
On se mahdollista.
Tee alkuun elämänmuutos. Ala urheilla ja katso mitä syöt.
Käy lääkärissä ja kerro sosiaalisten tilanteiden pelostasi. Venlat on hyviä lääkkeitä siihen. Ystävä sai eräästä kurjasta asiasta lauenneen sosiaalisen ahdistuksen sillä kolmessa kuukaudessa pois, eikä syönyt lääkettä enää. Pidemmällä aikavälillähän ne kun saattavat vaurioittaakin aivoja... Ystävästä tuli oma sosiaalinen itsensä tämän jälkeen.
En tiedä onko myöhäistä muuttua. Itse olen valehdellut palstalla ikäni 26-vuotiaaksi, oikeasti se on 28 vuotta. Olen elänyt koko elämäni siinä uskossa, että munani on liian pieni ja sen takia naisia ei kannata edes lähestyä. Tätä uskoa on jatkunut nyt 15 vuotta.
Sen takia en ole ikinä yrittänyt lähestyä naisia ja muutenkaan tehdä mitään, koska olen vakuuttanut, ettei siitä ole mitään hyötyä pienen munan takia. En ole ollut päivääkään töissä, vaan elellyt työmarkkinatuella ja ylläpitokorvauksella, joka on tosin tähän asti riittänyt mainiosti kaikkeen haluamaani.
En ole mielestäni sosiaalista rajoittunut, vaan saan porukat usein nauramaan - ja etenkin naiset, mikä ei tosin ole suuri saavutus. Itse asiassa vaikuttaa siltä, että on helpompaa saada naiset nauramaan, siinä missä miehet ovat vaativampia repeämisen suhteen. Toki tässäkin vaikuttaa sukupuolierot; toiselle miehelle on mahdoton vittuilla samaan tyyliin kuin naiselle. Viimeisen parin vuoden aikana olen huomannut, että toisen naisen kanssa puhuessa ja säätäessä poistuu tietyt rajat ja ehdot, mikä tekee vuorovaikutuksesta syvempää ja kiinnostavampaa. Naisen kanssa on parhaimmillaan huomattavasti hauskempaa kuin miespuolisen kaverin kanssa.
Kuitenkin takaisin aiheeseen. En ole pitänyt huolta itsestäni, koska en usko sen olevan vaivan arvoista. Ylipainoa on reilusti ja viinaa maistuu entistä enemmän, siinä määrin, että olen varmaan juopon rajamailla. Tässäkin tullaan siihen, etten usko muutoksen olevan vaivan arvoista. Siitä huolimatta, että olen ollut viimeisen parin vuoden aikana ollut tekemisessä useamman itseäni reilusti itseäni nuoremman naisen kanssa, eikä näitä naisia seurani olekaan ainakaan haitannut. Se vaikutti melkeimpä kelpaavan paremmin kuin monien muiden miesten seura.
En kuitenkaan uskalla lähestyä ja tuskin ikinä uskallankaan. Siihen liittyy monia syitä, kuten liian pieni muna, kokemattomuus, lihavuus ja se, etten ole ollut päivääkään töissä, mikä tuntuu olevalle monelle naiselle jostain syystä suuri este. Tällä iällä (28v) ei ole juuri toivoa asioiden korjaantumisesta, joten voin yhtä hyvin juoda lisää viinaa ja odotella koska maksa poksahtaa.
Haluun muuttua täysin ja muuttaa kaiken (つ .•́ _ʖ •̀.)つ
Aivan varmasti muutos on mahdollinen, jos olet siihen itse motivoitunut. Vaihtaisin kyllä siinä tapauksessa maisemaa, muuttaisin vieraaseen kaupunkiin, jossa kukaan ei tunne. Ulkomailla asuminen voi auttaa myös ravistelemaan omaa identiteettiään. Pistä itsesi likoon, voita pelkosi, uskalla myös välillä epäonnistua. Koskaan ei ole liian myöhäistä uudistua!
Ihmisen persoona on suhteellisen muuttumaton, tosin introvertit voivat humalassa muuttua ekstroverteiksi, joten kännissäkö meinasit olla.
No sivusta näen, että olet nähnyt itsessäsi jotain epäkohtia, mitkä vaikeuttaa elämääsi, näet myös niiden korjaamiseen ainoastaan tehdä päinvastoin, mutta luulen, että se ei ole sinua itseäsi, vaan se on sinun kokema näennäis-sinuus...
Oman oikean minuuden etsiminen ei ole sitä, että pakottaa itsensä siihen mitä haluaisi olla olevansa. Oikea minuus etsii mukavuusalueensa ja mahdollisimman hyvin hyväksyy sen. Entisistä heikkouden tuntemuksista löytääkin vahvuutensa ja mikä ennen tuntui pakkopullalta, onkin juuri siyä mitä haluaa, on sitä oikeasti ja se näkyy naamassa. 😊
Paremmin en osaa jeesiä...
Jos tuntuu kaukaiselle...suosittelen hakemaan apuja. Näytä vsikka tämä viestiketju terapeutille.
Miksi sinun ap pitäisi muuttua? Eivät kaikki ihmiset ole samanlaisia, eikä tarvitsekaan olla. Ei kaikkien tule olla sosiaalisia ja nauravaisia. Yhtälailla voit olla hiljainen ja vetäytyvämpi. Olet silti arvokas niillä ominaisuuksilla ja tärkeä on löytää kumppani, joka arvostaa niitä tai on jopa itse samanmoinen.