Onko se tosiaan niin, että ns."kunnon miehet ja naiset" jäävät yksin?
Tuntuu että ensimmäiseksi vakiintuvat kaikkein tyhmimmät ja teennäisimmät pölypäät, kateellisen panettelua kyllä, mutta näin se vaan näyttäisi menevän.
Itsenäiseen ajatteluun kykenevä järkevä ja luonnollinen jalat maassa-tyyppi ei kiinnosta enää nykyään ketään.
Itse olen kaikkia ihmisiä kunnioittava, kaikkien kanssa toimeen tuleva kiltti ja iloinen 26v naisimmeinen, kauniiksikin haukuttu.
Työpaikallani on monikin mies minusta kiinnostunut, varattuja kaikki.
Baareissa äijät toki pörräävät kimpussa, mutta ei koskaan kunnollinen suomalainen nuorimies, vaan yleensä ikääntyneet tummaihoiset, joilla on vain yksi asia mielessä.
Missä ovat suomalaiset nuoret miehet? VAPAAT siis, vai eikö sellaisia ole?
Vika ei voi olla siinä että minulla olisi rima korkealla, sillä olen jo niin epätoivoinen että olen sen laskenut todella alas: kuka tahansa suomalainen VAPAA ja nuori mies.
Liikaa vaadittu?
Työpaikallani on tasan 2 vapaata miestä, eikä mikään ihme ettei heitä ole kukaan huolinut, molemmat kun ovat irstailevia mulkvisteja, jotka vain haistattelevat kaikille.
Tuntuu että kunnon miehen voi saada vain ottamalla varatun äijän, mutta tällainen kunnollinen nainenhan ei sellaistakaan tee!
Eli yksin on kai sitten vaan oltava.
Tuntuu vaan tosi omituiselta, että nätti parhaassa iässä oleva naikkonen joutuu elämään ilman miehen lämpöä..=(((
Tuntuu että ensimmäiseksi vakiintuvat kaikkein tyhmimmät ja teennäisimmät pölypäät, kateellisen panettelua kyllä, mutta näin se vaan näyttäisi menevän.
Itsenäiseen ajatteluun kykenevä järkevä ja luonnollinen jalat maassa-tyyppi ei kiinnosta enää nykyään ketään.
Itse olen kaikkia ihmisiä kunnioittava, kaikkien kanssa toimeen tuleva kiltti ja iloinen 26v naisimmeinen, kauniiksikin haukuttu.
Työpaikallani on monikin mies minusta kiinnostunut, varattuja kaikki.
Baareissa äijät toki pörräävät kimpussa, mutta ei koskaan kunnollinen suomalainen nuorimies, vaan yleensä ikääntyneet tummaihoiset, joilla on vain yksi asia mielessä.
Missä ovat suomalaiset nuoret miehet? VAPAAT siis, vai eikö sellaisia ole?
Vika ei voi olla siinä että minulla olisi rima korkealla, sillä olen jo niin epätoivoinen että olen sen laskenut todella alas: kuka tahansa suomalainen VAPAA ja nuori mies.
Liikaa vaadittu?
Työpaikallani on tasan 2 vapaata miestä, eikä mikään ihme ettei heitä ole kukaan huolinut, molemmat kun ovat irstailevia mulkvisteja, jotka vain haistattelevat kaikille.
Tuntuu että kunnon miehen voi saada vain ottamalla varatun äijän, mutta tällainen kunnollinen nainenhan ei sellaistakaan tee!
Eli yksin on kai sitten vaan oltava.
Tuntuu vaan tosi omituiselta, että nätti parhaassa iässä oleva naikkonen joutuu elämään ilman miehen lämpöä..=(((
Vastaukset 24
Vanhimmat
Näin se vaan on. Me kunnolliset ihmiset jäädään sinkuiks.
Ei mitään toivoa...
Uskomatonta ...todella uskomatonta!!!
Taidat olla oikein kultajyvänen:)
En tiedä. Ensimmäiseksi tulee kuitenkin mieleen ajatus siitä, ettei nämä asiat ole tekemisissä järjen kanssa???
Kyllä sitä paskempikin tyyppi jää yksin. T: allekirjoittanut.
Sedällä se vaan jaksaa tuo itseironia kukkia syksyisinkin! :D
itsekin kunnon tyyppi eikä ihme kyllä kiinnosta ketään, tulenko koskaan kiinnostamaankaan?
Perustele ensin, mikä ja millainen on kunnollinen ja kysy sitten..
Ei hyvin ole asiat, jos ihmiset eivät enää edes tiedä mitä on olla kunnollinen.
Ilmankos jos sitten joku on kunnollinen, häntä pidetään friikkinä.
Jos nyt omalla kohdallani ajattelen olevani kunnollinen kun käyn töissä joka päivä (ei mitään hohdokasta vaan ihan duunarihommia) ja maksan pienistä tileistäni yksin kaikki laskut, asuntolainan ja autolainan, en ryypiskele ylettömästi, en ole luonteeltani hankala ja omaan käytöstavat, olen rehellinen, avulias..
Tosin sellaistakin kommenttia olen kuullut, että on kysytty mitä vikaa minussa on kun olen edelleen yksin..
Se on kai vähän sama juttu kuin siinä että työtön ei saa töitä niin helposti kuin jo töissä käyvä.
Baarissa on todella vaikea löytää kunnollisia ihmisiä, olen huomannut. Kannattaa ehkä etsiä harrastuksista, koulusta tai töistä. Tosin sinun tapauksessa ehkä tuo työ ei ole hyvä vaihtoehto. Kun oikein katselee ympärilleen voi löytää jonkun, itsellänikin on kiikarissa yksi ei baari-ihminen. Täytyy vain katsoa tällä kertaa kortit loppuun asti, eihän sitä koskaan tiedä.
Itse olen kanssa huomannut että kunnoliset jäävät sivuun ja jalkoihin nopeammin kuin vakiintuvat ja tyhmät.Itse olen myös muita ihmisiä kunniottava,mut se näyttäisi vain ajavan ihmisiä pois tai jotain.
Katsoitko ihan itse sanakirjasta mitä toisten kunnioittaminen tarkoittaa, vai puhuiko joku tv-toimittaja tästä trendi-ilmiöstä sinulle ja sanat kuulostivat niin hienoilta että päätit kirjoittaa ne oikein tänne Internettiin?
nii,i sanos muuta! ja sit toi et ku laskee montako panoa vuodessa jää panematta, niin kyllä sen takaisn kuromisessa tulevan naisystävän alapää hehkuu ku ahjo pitkän aikaa!
paitsi jos ei oo ees tulossa naista!! niinku.
Ainaski minä. Jo 30 vuotta jääny, vaikka kenenkään mielestä minussa ei mitään vikaa ole vaan olen oikein kunnollisen miehen perikuva. Tasan ei käy onnen lahjat.
samaa olen myös ihmetellyt.
olen kaikinpuolin kiltti , kunnollinen ja mukava. tulen kaikken kanssa yleensä hyvin toimeen, mutta tyttöjä/naisia ei vain tunnu kiinnostavan.
kai minussa vaan on joku oikein perustavaa laatua oleva vika. ;)
olen kyllä aika ujo naisten suhteen, joten aloitteenkin melkein pitäisi tulla naisen puolelta.
Pörrääjät pörräävät satunnaisine suhteineen.. heillä on edes ne..
Kunnolliset tulee varatuksi hyvin pian.
Suuri osa näistä kunnollisista tulee vapautetuksi myöhemmin, mutta siitä toivuttuaan he ovat liian vanhoja sinulle.
Sinulla on yksinäisyydelle käytännössä oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa: tyydy ikäiseesi mulkvistiin tai sitten reippaasti itseäsi vanhempaan eronneeseen mieheen.
Ei kovin häävit vaihtoehdot, mutta siinä ne ovat.
Mitä tekee 41 vuotias toisella kierroksella oleva kunnollinen mies: tyytyy yksinäisyyteen tai treffailee jonkun ongelmakimpun kanssa. Ei häävit vaihtoehdot nekään :(
Mukavaa tietää viimein vastaus kysymykseen ; tuleeko elämä helpommaksi ajan myötä?
Tieto lisää tuskaa, eikös se niin mennyt?
Mikä on kunnollinen? Omasta mielestäni olen ihan kunnollinen tyttö. Opiskelen ja teen töitä, harrastan liikuntaa ja tykkään lukea kirjoja. Olen kyllä toisaalta aika avoin, suosittukin jonkin mittapuun mukaan, ja sählä, tykkään bilettää varsinkin viikonloppuisin ja kahvia kuluu viikollakin pannutolkulla. Olen miesten mielestä aika kaunis ilman meikkiäkin ja sen lisäksi kohtuullisen fiksu. Mallitoimisto ei kuitenkaan kelpuuttaisi minua listoille eikä mensakaan varmaan jäsenekseen. :D Miehiä on kuitenkin piisannut ja piisaa jos kiinnostaa, myös niitä kunnollisia ja kivoja suomalaisia miehiä. Sellaisten kanssa olen aina seurustellutkin. Luulisin, että kyse ei siis ole niinkään kunnollisuudesta, vaan avoimuuden puutteesta. Minulle on kuulemma helppo tulla juttelemaan, kun olen eläväinen ja puhelias, sen sijaan tiedän itsekin noita seinäruusuja, jotka vain odottavat, että jotain tapahtuu. Uutisia: ei tapahdu. Tapahtuminen pitää "järjestää" itse. :=)
Puhut paljon, mutta asiaa!
Olen jo yli kolmenkymmenen, kunnollinen mies, ja aikoinaan yksin jäänyt. Minulla on näkemys siitä, miksi juuri kaltaisesi vähän alle kolmekymppiset naiset jäävät yksin. Kun itse olin alle kolmikymppinen, kokemukseni ikäisistäni tai vähän nuoremmista, nimenomaan kunnollisista naisista oli kuvattavissa sanoilla kylmä, ylpeä. Heitä ei kunnollinen ja kiltti mies uskaltanut lähestyä, ja jos uskalsi, niin niiden suht kauniiden ja kunnollisten jäätä ei saanut sulamaan millään. Naisten vaatimukset miehen suhteen olivat kovia. Nyt, yli kolmekymppisenä täytän jo ne vaatimukset, mutta olen saanut arkipäiväni järjestykseen niin, että olen oppinut olemaan yksin. Kun naiset eivät aikanaan minua noteeranneet, he menettivät tilaisuutensa.
Olet neljän vuoden kuluttua 30. Kun kysyt, missä ne kunnolliset miehet ovat, vastaus on: Ne vietiin jo. He ovat onnellisia aviomiehiä ja perheenisiä.
Kerronpa omankin tilanteeni tässä, kun aiheesta kerran keskustellaan.
Olen 26-v miespuolinen sinkku, jolla on elämässä suuri osa ns. perusasioista hyvin, ellei jopa loistavasti. On koulutus, hyvä työpaikka, auto, oma talo maalla, hyvät välit kaikkien kanssa. Olen puhelias, huumorintajuinen, hellä, romanttinen, savuton enkä asu baareissa. Tykkään luonnosta ja liikunkin siellä paljon, koti-illoista, saunomisesta, eläimistä, lapsista. Ulkonäössäkään ei pitäisi olla mitään vikaa, sitäkin minussa on kehuttu. Olen siis niin perussuomalainen ja tavallinen kuin olla ja voi, vai siinäkö vika onkin, pitäisikö nykyään olla jotain ihan muuta tullakseen rakastetuksi?
Luulisi että olen onnellinen kaiken sen vuoksi mitä mulla on, mutta kun en ole. Miten sitä voisi olla kun puuttuu se kaikkein tärkein asia, eli se rakas kumppani rinnalta. Onhan niitä ollut ja mennyt muutamia kappaleita, mutta jos he eivät ole olleet vain huvin vuoksi kimpassa tai muille näyttääkseen, niin sitten he eivät ole tienneet mitä haluavat ja päätyvät sitten etsimään itseään ja elämäänsä vielä. On ollut yhtä lailla nuorempia kuin vanhempiakin kumppaneita, joten iässäkään syy ei voi olla.
Nettideitit on testattu, eikä toivottavaa tulosta ole syntynyt. Eikä liioin perinteiseltä tanssilavaltakaan, saati sitten baareista. Kertokaa hyvät ihmiset mistä sitä voisi löytää tavallisen suomalaisen naisen rinnalleen!!
Varsinkin näin syksyllä on ikävän kylmää herätä joka aamu yksin :(
Kunnollisuus lienee vain yksi valintaa rajoittava tekijä muiden joukossa. Olen pitänyt myös itseäni tähän kunnollisten miesten harmaaseen massaan lukeutuvana vaikka tarpeen tullen minulta onnistuvat myös vähemmän kunnolliset aktiviteetit =). Arkipuitteet ovat kunnossa eikä persoonani puoleensavetävyydessäkään ihmeempää huomautettavaa. Rakkauselämäkin on yleensä joten kuten kohdillaan, vaikkei vakavampaa suhdetta ole ollut vuosikausiin. Ikää minulla on jo yli kolmenkympin. Omalla kohdallanikin sinkkuuden syyt voinee tiivistää kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen. Riman laskemiseen en usko koskaan lankeavani, koska en usko sellaisesta seuraavan mitään hyvää. Ulkonäkö, henkiset kyvyt, koulutustausta, ammatti, yms. asettavat yksinkertaisesti raamit, joihin on tyydyttävä. Tässä iässä niidenkään raamien sisälle ei yhdestä kaupungista kovin montaa vapaata naisihmistä löydy. Seuraavaksi minäkin taidan panostaa toiselle kierrokselle eli eronneiden ja karanneiden metsästelyyn. Ikää on tosin siihen nähden vielä niukanlaisesti :)))
Lyhyt tilanneanalyysi :
Sinun käsityksesi Kunnon Ihmisestä on melko merkillinen. Olet rasisti, valikoiva egopöhöinen narsisti, ja kyyninen ihmsivihaaja. Sitten ihmettelet, että mikä on kun ei kunnon tyttö kelpaa.
Opetteleppa kunnioittamaan niitä tummaihoisia, vähän vanhempia, lihavampia ja irstaampiakin ihmisiä Ihmisinä, niin saatat keksiä jotain oleellisen tärkeää.
Vitun nipottajat.
Tiedän kyllä että tuo oli tarkoitettu vain ärsyttämiseksi, mutta sanonpa kuitenkin että rasisti en ole, enkä myöskään mikään kylmä jääpuikko.
Parisuhde on kuitenkin jo muutenkin vaikea asia saada onnistumaan, etten näe mitään syytä miksi pitäisi valita joku täysin erin kulttuurin ja ikäluokan omaava?
En ole sentään vielä niin "epätoivoinen", enkä siis edelleenkään ymmärrä miksen kelpaa suomalaiselle nuorelle miehelle?
Jos se tekee minusta valikoivan, kyynisen ihmisvihaaja egoistin, niin palaamme jälleen alkupisteeseen, siihen että missä on vika?
ovat sitten nämä kukasta kukkaan lentävät pelimiehet, joilla aina vientiä riittää. Jatkuvasti saa kuulla yhä enemmän ja enemmän kaiken maailman pettämisjuttuja. Nämäkö ovat sitten niitä, jotka oikeasti välittävät ja arvostavat? Ettei nyt vaan olis kateudesta kysymys, kun toisella elämä on tasapainossa.