Tulin tänään jätetyksi, ja on pitkästä aikaa ihanan vapautunut ja iloinen mieli. Oikein säteilen onnellisuutta.
Toiveeni suhteen päättymisestä toteutui, niin ettei itseni tarvinnut tehdä mitään muuta kuin rakastaa loppuun asti. Mies ei todellakaan ollut minulle se oikea, ja suhdekin oli tosi surkea, mutta jättäjänä en halunnut olla, kun en halua pahoittaa kenenkään mieltä tarkoituksellisesti. Rakastin miestä suhteemme aikana ja rakastan häntä vieläkin, mutta yhdessä en enää silti haluaisi olla.
Näköjään on helpompi olla jätettynä, kuin jättäjänä. Onko muilla vastaavanlaisia kokemuksia, että jätettynä oleminen tuntuu jopa tosi hyvältä?
Toiveeni suhteen päättymisestä toteutui, niin ettei itseni tarvinnut tehdä mitään muuta kuin rakastaa loppuun asti. Mies ei todellakaan ollut minulle se oikea, ja suhdekin oli tosi surkea, mutta jättäjänä en halunnut olla, kun en halua pahoittaa kenenkään mieltä tarkoituksellisesti. Rakastin miestä suhteemme aikana ja rakastan häntä vieläkin, mutta yhdessä en enää silti haluaisi olla.
Näköjään on helpompi olla jätettynä, kuin jättäjänä. Onko muilla vastaavanlaisia kokemuksia, että jätettynä oleminen tuntuu jopa tosi hyvältä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
aika outo käsitys Rakkaudesta, olisitte toki menneet naimisiinkin vitsillä :D
Rakkaus onkin eri asia, kuin yhteinen elämä. Moni on voinut kokea sen, että vaikka toista rakastaakin, yhteiselämä ei vain ota sujuakseen, ja on parempi erota.
Mutta vielä sinä silti käyt monet kerran mielessäsi läpi suhdettanne, ei se ole vielä ohi.
Olen kyllä huvittuneena joitakin kertoja ajatellut, miten olen edes alkanut niin säälittävään suhteeseen. Suhde on onneksi niin ohi kun olla vain voi, ja elämäni on yhtä iloa ja hymyä jälleen!