Olen deittaillut miestä joka vastaa aina jokaikiseen viestiin jonka laitan, useimmiten heti tai ainakin samana päivänä, lähtee tapaamaan minua aina jos pyydän, mutta ei juuri koskaan tee aloitetta.En yhtään tiedä miten tähän pitäisi suhtautua. Onko mies kiinnostunut vai ei? Ymmärrän ujoja ihmisiä jotka eivät uskalla tehdä aloitetta kun eivät tiedä onko vastapuoli kiinnostunut vai ei, mutta minä olen kyllä selkeästi ilmaissut kiinnostukseni. Ymmärtäisin myös jollei mies olisi kiinnostunut, mutta hän lähtee aina mukaan viestittelyyn ja tapaamiseen jos pyydän, ei keksi verukkeita tms. Mistähän tässä on kysymys..? Luin kyllä oinasmiehistä, että heillä tapana leikkiä kissa-hiiri-leikkiä. Pitäisikö minun vaan jatkaa piiritystä, vai jättää herran halttuun että ottaapa yhteyttä kun haluaa..?
kiinnostunut vai ei
impi
4523
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ainakin kannattaa lakata uskomasta horoskooppeihin toisen tuntemisen perusteena.
Riippuu varmaan kauanko olette deittailleet. Jos sulle on nyt jäänyt tuo aloitteellisemman rooli, niin hän varmaan tulkitsee totaalihiljaisuuden että olet kyllästynyt. Että joku on vialla, kun yht äkkiä muutatkin käytöstäsi.
Sitä en siis suosittele.
No, entäs joku toinen tapa. Flirttaileva tyyli, että vaikka lähettäkin viestin, että olet ajatellut, että hän saakin nyt ottaa ohjat ja pyytää treffeille. Siihen ehkä kannattaa laittaa hymiö, muuten saattaa mennä naputtamisen puolelle. Mutta että voisit vähän antaa vinkkiä siitä, että hänkin saisi olla aloitteellinen ja viedä sinut jonnekin. Lisäksi tietenkin jos olette enemmän tapailleet, voit ihan kysyä hänen tunteistaan, koska ei siinä mitään pahaa ole, kunhan ei ala marisemaan. Semmoinen marina ei ole kivaa kysymistä. Vaan niinkun normaalit ihmiset. Että oletko sä kuinka kiinnostunut tästä jutusta tai missä mennään tms. juttu, itse tiedät millä tyylillä te puhutte, niin tiedät miten kysyä.
Mutta sitten on tietty kysymys myös siitä, että jos kaipaat aloitteellista miestä, niin tuo se tuskin on, jos ei ala sitä kovinkaan pian olemaan. Eli ne horoskoopit voi heivata mäkeen ja tutustua ihmiseen, onko se mies jonka haluat vai ei. Koska nyt hän ainakin vaikuttaa kiinnostuneelta, mutta ihmiseltä, joka ei tee aloitteita. Lähtee kyllä mukaan jos joku pyytää, muttei itse vissiin keksi mitään.
Että älä sitten jatkossakaan odota, että hän on muuta kun on ja ala marisemaan siitä, ettei mun mies koskaan sitä ja tätä, kun hän ei alunalkaenkaan ole ollut sellainen ihminen.
Jos haluat hänet, niin tottakai jatkat piiristystä ja ilmaiset hänelle ihastuksesi ja kysyt hänen mielipidettä suhteestanne ja tunteeko hän samoin.
No niin kun itteeni vaan vaivaa tuo ns välinpitämättömyys yhteydenpitoa kohtaan. Tässä kuukausi sitten tutstuin häneen ja 5 kertaa ollaan tavattu, 4 kertaa minun aloitteesta, kerran hänen (sillon se oli humalassa että uskaltautuiko sillä kysymään). Viestittelykin tapahtuu 9 kertaa kymmenestä minun aloitteestani. Enkä siis viestitä joka päivä. Voin olla hiljaksiaan vaikka 3-4 päivää, mutta hänestä ei kuulu. Viikkojako sitä pitäisi odottaa toisen yhteydenottoa. Olisipa kiva kuulla miesten mielipiteitä kuinka usein haluavat kuulla naisesta, että onko pari kertaa viikossa liikaa? Niinkuin sanoi, ymmärtäisin ettei hän uskalla tehdä aloitetta jos pelkäisi ettei minua kiinnosta, mutta siitä nyt tuskin on kyse. Enemmin luulen ettei hän ole kiinnostunut ja vaikutan vain typerältä kun vaan viestitän, tai sitten hän haluaa esittää vaikeasti tavoiteltavaa ja sitä peliä en osaa oikein pelata.
Mulla on ihan sama ongelma ja haluaisin tosiaan kuulla miehiltä mielipiteitä! Mistä tuommoinen johtuu, onko toinen oikeasti kiinnostunut kun tuntuu ettei oikein ikinä soittele tai viesteile. Mut sit kun nähdään niin tuntuu taas että kyllä sitä jotain on. Luulis että mieskin haluaisi joskus pitää yhteyttä eikä olla monia päiviä peräkkäin kuulematta naisesta!
No just horoskoopit ja viestit.
Jotenkin vain tuntuu, että nuo turhat viestit sotkevat nuorilta koko mahdollisuuden oikeaan ja rehelliseen seurusteluun.
Ei tarvita mennä kovin kauas taaksepäin, kun ihmisillä ei ollut matkapuhelimia, ei nettejä, silloin kirjoitettiin kirjeitä, vaatii vähän enemmän kuin nuo tyhmät viestit.
Tapaamisia oli harvemmin, joten ehti välillä ajatellakin. Myöskään ei erottu näin paljon kuin nykyään, joten oli ehkä ehditty seurustella pitempään ja saada selvää toisesta paremmin.
Huomaan itsekin, kuinka helppoa on laittaa viesti, muutama sana, hölynpölyä tai sitten sähköposti, kylmiä juttuja, mutta kirjeessä kulkee koskes, silloin sen pitää olla omin käsin kirjoitettu ja yleensä se on pitempi kuin viestit koskaan.
Koettakaapa tätä tapaa seurusteluun ja tapaatte vain viikonloppuisin, viikolla voitte olla kavereiden kanssa, silloin selvenee paremmin, onko aika jatkaa sinkkuilua kavereiden kanssa, vai onko valmis yhteen seurustelukumppanin kanssa, sillä silloin pitää osata luopua tuosta kavereiden kanssa olevasta sinkkuelämästä, molempia ei voi pitää yllä, sillä se on se liitto joka kaatuu kyllä ihan varmasti jos niistä kavereista ei pääse eroon.