Mikä ei ole loukkaavaa ja miten on kaikista tahdikkainta kertoa olevansa varattu, jos huomaa että toinen tulee juttelemaan muussa kuin kaverimielessä?
Yleensä ihan arkitilanteissa harrastukset, opiskelu yms. juttelen kyllä tietysti normaalisti ja kohteliaasti, tutustun miehiin ja naisiin. Monesti sormus huomataan ja huomaan että mies jää kaveri-tasolle, tai sitten jättää tutustumisen siihen. Mutta aina sitä sormusta ei todellakaan huomata ja joitain kertoja on tullut kahville pyytämisiä ja numeron kysymistä.
Baareissa käyn melko harvoin, mutta joskus kun tulee lähdettyä ja mies lähtee esim. käymään vessassa tai ei ole mukana, niin joku mies tulee istumaan samaan pöytään ja esittäytymään. Juttelen tietenkin ihan normaalisti, jos on ihan kohtelias ja ei kovin humalassa oleva tapaus. Yritän pitää esim. juomalasia joskus niin että sormus näkyy mutta monesti se jää huomaamatta. Jos joku yrittää tarjota juomista, niin tietysti kieltäydyn.
Jos käy niin että joku ei kerta kaikkiaan sitä sormusta huomaa ja pyytää esim. puhelinnumeroa (jos se on oletettavasti muussa kuin kaverimielessä) niin miten sanoa tahdikkaasti olevansa varattu, ja missä vaiheessa?
Jos joku pyytää kahville tai numeroa, niin onko neuroottista sanoa olevansa varattu? Jos se mies ei ole ajatellutkaan tutustua kuin kaverimielessä, niin teenkö siitä sitten miehelle nolon tilanteen?
Yleensä ihan arkitilanteissa harrastukset, opiskelu yms. juttelen kyllä tietysti normaalisti ja kohteliaasti, tutustun miehiin ja naisiin. Monesti sormus huomataan ja huomaan että mies jää kaveri-tasolle, tai sitten jättää tutustumisen siihen. Mutta aina sitä sormusta ei todellakaan huomata ja joitain kertoja on tullut kahville pyytämisiä ja numeron kysymistä.
Baareissa käyn melko harvoin, mutta joskus kun tulee lähdettyä ja mies lähtee esim. käymään vessassa tai ei ole mukana, niin joku mies tulee istumaan samaan pöytään ja esittäytymään. Juttelen tietenkin ihan normaalisti, jos on ihan kohtelias ja ei kovin humalassa oleva tapaus. Yritän pitää esim. juomalasia joskus niin että sormus näkyy mutta monesti se jää huomaamatta. Jos joku yrittää tarjota juomista, niin tietysti kieltäydyn.
Jos käy niin että joku ei kerta kaikkiaan sitä sormusta huomaa ja pyytää esim. puhelinnumeroa (jos se on oletettavasti muussa kuin kaverimielessä) niin miten sanoa tahdikkaasti olevansa varattu, ja missä vaiheessa?
Jos joku pyytää kahville tai numeroa, niin onko neuroottista sanoa olevansa varattu? Jos se mies ei ole ajatellutkaan tutustua kuin kaverimielessä, niin teenkö siitä sitten miehelle nolon tilanteen?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mun mielestä naiset voisivat jo ihan oletuksena pitää faktatiedon että miehet ei halua naisista kavereita, jos mies on aktiivinen sun suhteen millään lailla niin hän on ei-kaverimielessä.
Kiinnostavaa, kun mulla on 4 hyvää läheistä mieskaveria, joista vain 1 on mitään muuta ehdotellut. :)
1 uskalsi, 2 kärkkyy tilaisuutta ja 1 on piilohomo.
Kaveruudet varmaan alkoivat jossain muualla kuin baarissa? Baarissa spontaanisti lähestyvä mies on aina jahtaamassa häntää tai potentiaalista kumppania.
So? Hyvin ovat silti viihtyneet kavereina. :)
Ah, armaseni, et ehkä tajunnit sitä että he eivät halua olla *vain* kavereitaisi, tyyliin koskaan... koska naiset harvemmin ovat puokiksikaan niin hauskoja kuin tylsin mies, joten voit olla varma että he unelmoivat vain pääsystä pikkuhousunsuojasi takaiseen kosteean maailmaan...
Suomeksi: Ei he *viihdy* kavereinasi, mutta sinnittelevät SEN toivossa... niin se on aina, 99% miesten tapauksissa, eikä sille voi mitään.... sorry, sister...
Mulla on kymmeniä miespuolisia kavereita, joista vain muutama on ehdotellut. En ymmärrä tätä "miehet ja naiset ei voi olla kavereita juttua". Yhtä lailla mä puhun esim. kiipeilystä, salitreenistä tai jostain poliittisesta ilmiöstä miehen kuin naisen kanssa. Ihme asenne sulla on.
Voi sanoa ihan suoraan: Olen varattu.
Poista se facebookista ja blokkaa samalla. Niin minulle kävi.
Viimeistään rakastelun jälkeen aamulla olisi syytä kertoa, jos tuntuu liian pelottavalta sanoa suoraan, että: "Olen kylläkin varattu."
Ihmeellistä venkoilua, miehen näkökulmasta kaikkein reiluinta on sanoa kohteliaasti, että olet parisuhteessa. En itse kiinnitä mitään huomiota kenenkään sormuksiin tai muihinkaan kiluttimiin.
"Jos se mies ei ole ajatellutkaan tutustua kuin kaverimielessä, niin teenkö siitä sitten miehelle nolon tilanteen?"
Mitä noloa tuossa on miehen kannalta.
Eli jos vaikka samassa opiskelupaikassa joku kenen kanssa olen jutellut sanoo "Lähtisitkö joku päivä kahville, vaikka lauantaina?" niin vastaan olevani varattu? Eikö kuulosta aika tyhmälle?
Eikö tuota voisi jotenkin pehmentää, sanomalla vaikka että "No miehen kanssa elelen, mutta tutustun uusiin ihmisiin kyllä ihan mielelläni kaverimielessä". Kuulostaa hieman tyhmälle kyllä tuokin.
Niin, jotenkin olisi hyvä siihen sisällyttää tuo että olet jo varattu, hienotunteisuus kuitenkin muistaen.
Sorry, että pistän lusikkani tähän soppaan. Kysyit neuvoa miehiltä, mutta koska olen itse ollut vastaavassa tilanteessa naisena niin tässä oma mielipiteeni:
Suoruus on aina hyvä, mutta jos et ole varma onko mies kiinnostunut pelkästään kaveruudesta, niin voit sanoa esim.: ”Kaveripohjalta lähden ihan mielelläni, mutta tiedäthän, että olen varattu?” (olettaen että kahville haluat kaveripohjalta lähteä).
Itse olen tuontapaisesti joitakin kertoja vastannut, ja kokemukseni mukaan se on soveltunut moniin erilaisiin miehiin.
Yksi miestyyppi vastaa: ”Joo, toki tiedän että olet varattu, ihan kaveripohjalta itsekin mietin” - ei tule noloa tilannetta kenellekään.
Toisenlainen miestyyppi täräyttää: ”No ei s-tana, pitihän se arvata. Ei millään pahalla, mutta kaveruus olisi pelkkää tuskaa.”
Kolmas miestyyppi tulee paikalle ja sanoo tyytyvänsä aluksi kaveruuteen, mutta voittavansa sinut itselleen enemmin tai myöhemmin.
Niin, ja on niitä tietenkin muitakin miestyyppejä (heh), mutta siis pointtina tässä että olet suora ja rehellinen, muttet kuitenkaan oleta liikoja tai nolaa miestä taikka itseäsi - se toimii kaikenlaisissa tilanteissa.
Jos vähääkään yli 5 min. luistaa juttu naisen kanssa. niin hyvin ne huomaa kertoa sitten että "niin, ja POIKAYSTÄVÄN kanssa ollaan tässä etsitty kämppää...." tms., eli sellainen huomaamaton referenssi miesystävään on aina toimiva vinkki että "ei kannata yrittää liikaa, poitsu...".
Vaikka sehän on sananlaskun mukaan vain hidaste eikä mikään este, tottakai...
Häh, siis onko miehet niin daijuja, etteivät huomaa jos naisella josta ovat kiinnostuneita on sormus nimettömässä? Silloin on kyllä melkein miehen oma moka jos erehtyy tarjoamaan naiselle kahvit eikä saakaan pillua, niin kuin oli kuvitellut.
Mutta asiaan palatakseni, tuo että jotenkin ohimennen mainitsee jotain kumppanistaan vaikuttaisi parhaalta tavalta toimia, oli sitten kumpaa sukupuolta tahansa.
Kympin naisen ohjeet hyviä, ei pidä olla kovin lepsu, koska aidot kahvitukset tulevat yleensä jonkin jo olemassaolevan 'rojektin' ja/tai yhteisyyden kautta. Yllätyksellisissä tilanteissa Sulla on lupa näyttää yllättyneeltä ja "..minkäs aiheen puitteissa olis tarkoitus...??" Jos siitä paikasta uskottavaa vastausta ei tule tai kysymys aiheuttaa kiemurtelua ja muuta liirum laarumia niin "olen kyllä varattu, että siltä pohjalta..." jne.
Kohtelias suoruus on paras.
No tässä muutamia repliikkejä, jos niitä on niin vaikea keksiä ja "Olen varattu." kuulostaa siltä kuin mies olisi ollut pyrkimässä kuselle, mikä ei välttämättä ole kovin kaukana totuudesta.
"Anteeksi mutta mieheni päättää tällaisista asioista."
"Olen naimisissa."
"Mieheni ei pitäisi siitä."
"En muista numeroani mutta mieheni tulee kohta takaisin, hän tietää numeroni."
"Toivottavasti pidät miehistä, sillä mieheni on biseksuaali."
"Kysy sitä uudestaan sitten kun olen eronnut."
"Luulen, että sinulla ja miehelläni on enemmän yhteistä kuin sinulla ja minulla. Luulen, että pitäisitte toisistanne. Hän tulee aivan kohta."
Fakta: Heterot miehet eivät koskaan lähesty ennalta tuntemattomia naisia kaverimielessä. Seurauksena voi olla kaveruus mutta pelkkä kaveruus ei ollut miehen mielessä lähestymisen tehdessään.