Onko joku kokeillut ruokapäiväkirjan pitämistä? Onko siitä jotain apua? Olen pari kertaa pitänyt, mutta se tyssää aina siihen kun on nälkäisenä vetänyt pussin lakuja, neljä leipää ja viinerin eikä kehtaa edes kirjoittaa ylös mitä on syönyt.. Entä onko jollain jotain neuvoja miten saisin taas motivaatiosta kiinni.. Tuntuu aika toivottomalta!
RUOKAPÄIVÄKIRJA
anni
131754
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
mulla on painon pudotus tosi vaikeaa.en vain jaksa sellasata-tervettä ja hyvää-vauhtia eli 0,5 -kilo viikossa vauhtia vaan aloitan esim.nutrufastilla jolla lähtee 2 viikossa yli 8 kiloa tai ainakin 5 viikossa 10 kiloa,siitä saan lisä pontta laihiksen aloittamiselle kun heti näkyy tuloksia.netissä on myös ohjeita erillaisiin dietteihin kuten lentoemäntä dietti 4 päivää ja 4 kiloa.on helppo ja halpa
5 viikossa 10 kiloa? Tuolla menetelmällä tulee varmaan saman verran ellei enemmänkin painoa takaisin sitten hetkessä... toki sitä laihtuu ties millä dieeteillä (enenmmän tai vähemmän epäterveellisillä), mutta siinä painossa pysyminen onkin sitten toinen juttu.
En ole henk.koht ikinä ymmärtänyt tätä ihmisten jojo-laihduttamista, eli ensin laihdutaan jollain ihmedieetillä ja sitten kun dietti loppuu (mitään tuskin voi noudattaa koko elämäänsä), ja aletaan syödä normaaliin tapaan, painoa tuleekin usein tuplamäärä lisää. Sitten kohta taas laihdutetaan ja sen loputtua lihotaan. Vähemmästäkin turhautuu.
Eikö olisi järkevämpää laihtua heti suosiolla turvallisesti ja terveellisesti omaksumalla uudet ruokailutottumukset, siten pysyy painossaan suht helposti.
Sanoisin alkuperäiselle kirjoittajalle, että kirjaa vain raa'asti ylös kaikki syömisesi, vaikka sitten söisit lakuja, viinereitä jne. Saatat pelätä lopputulosta, mutta sehän on vain totuus syömisistäsi. Siitä päiväkirjasta näet ihan varmasti konkreettisesti, mitä tulee syötyä. Jo se saattaa havahduttaa terveellisempiin tapoihin ja sitä kautta myös lähes automaattisesti laihtumiseenkin.
.. ja haluaisinpa vielä lisätä tuohon Mannan kirjoitukseen, että jos paino putoaa noin nopeasti, sopii miettiä, mikä osuus siitä on rasvaa, mikä lihasta. Kun menetetään kovasti lihasmassaa (joka on siis aktiivista ja kuluttaa levossakin energiaa toisin kuin läski), aineenvaihdunta hidastuu entisestään ja takaisin lihoo helpommin, usein vielä parin extrakilon kera!
mä olenkin laihtunu 13 kiloo täyttä iloo ja niistä 12.6 kiloa on ollu täyttä läskiä :D ilman päiväkirjoja ilman ressiä ;)
Millähän -tun menetelmällä sinä mittaat kehosi koostumusta niin tarkasti, että voit huoletta mainostaa täällä laihtuneesi 13 kg josta 12,6 on läskiä?! Salli mun nauraa! Vai oletko mahdollisesti käynyt johdattamassa sähköä kehosi läpi labrassa, tänä päivänä se kun on ainut keino mitata tarkasti rasvan ohuutta ihmiskehossa! Pihtimittaukset ja esim. rasva%:n osoittavat vaa'at ovat tosi epätarkkoja. Joten eiköhän sinunkin kadonneista kiloistasi ole useampi lihasta!
Et myöskään kertonut, kauanko on mennyt aikaa. Turha huudella, jos ei asioista tiedä.
Mitäpä, jos lykkäisit sitä "laihdutuskuurin" (kirosana mun mielestä.. pikemminkin uusien elämäntapojen opettelua...) vielä parilla viikolla, siihen ei maailma kaadu. Sen sijaan, älä edes ajattele olevasi millään dieetillä tai haluavasi painoa pois. Syö ihan kuten ennenkin ja kirjoita kaikki ylös sen enempiä ajattelematta. Näin teet parisen viikkoa ja sitten istut rauhassa tuijottamaan niitä syömisiä.
Monelle on varsin yllätys, mitä kaikkea sitä suuhunsa ahtaa. Ruokapäiväkirjaanhan on tarkoitus kirjoittaa myös kaikki sellainen, mitä ei miellä oikeasti syöneensä: ne kaksi makkaraa, jotka söit ruoan valmistumista odotellessa jne.
Suosittelen kirjoittamaan ylös myös kellonajan ja fiiliksen.
Tämän tarkastelun pohjalta näet ne kompastuskivesi. Aloitko syömään kiljuvan nälän vallassa vai turhautuessasi? TV:n edessä? Yksin ollessa? Mitä söit? Miksi söit niin paljon? Siiät on hyvä lähteä karsimaan.
Uskalla vaan katsoa totuutta silmiin, sinä itse saat sitten kerätä voiton hedelmätkin! Tsemppiä!
Aloitin itse laihduttamisen niin, että laskin päivittäisen kalorinsaantimääräni, määrittelin todellisen kaloritarpeeni ja asetin tavoitteen, paljonko haluan laihtua ja laskin, missä ajassa ja millä kaloriarvoilla tavoitteeseeni pääsen.
Aloin pitää ruokapäiväkirjaa, johon merkitsin ihan kaiken. Niin pystyin hahmottamaan, mitä olin syönyt, paljonko kaloreita saanut ja paljonko päivässä oli vielä käytettävänä. Mitään tiukkaa dieettiä en pitänyt, jos kalorit ylittyivät, niin so what, seuraavana päivänä mietin sitten vähän tarkemmin, mitä söin.
Päiväkirjan pidosta oli todella apua ja hyötyä, sen myötä poistuivat huono omatunto mässäilypäivistä, sillä päiväkirjan perusteella huomasin konkreettisesti, että niillä ei ollut kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä. Tarvittaessa pystyin ko. menetelmällä myös tiivistämään tavoitteeni saavuttamisen aikataulua, jos tuntui menevän hyvin.
Sain ruokien ravintoarvoihin hyvän tuntuman, samoin määriin, joita söin, ja näinollen saavutetun tavoitteen (-15 kg neljässä kuukaudessa ihan mielekkäällä ravinnolla, paino on pysynyt tavoitteessa) pitäminen on ollut huomattavasti helpompaa.
Millekään tomaatti päivässä -kuurille en olisi voinut ryhtyä, vaan minulle kävi loistavasti tämä, jossa sain syödä mitä tahansa, mutta katselin vain määriä. Aika nopeasti asiasta tuli ikäänkuin harrastus, ja valintoja alkoi automaattisesti tekemään sen perusteella, missä tuotteissa kaloriarvot olivat matalampia. Myös liikunta lisääntyi, sillä sen myötä saattoi "ostaa" lisää ruokaa, tai vastaavasti kompensoida jotain herkuttelupäivää.
Suosittelen lämpimästi jokaiselle "näpertelijälle", jota jaksaa innostaa päiväkirjan pitäminen. Laihdutus tulee näin jotenkin konkreettisemmaksi, koska siihen voi niin merkittävän paljon vaikuttaa. Itselläni oli käytössäni paksu vihko, johon mahtui kuukausien merkinnät - tilanteen kehittymisen seuraaminenkin siis oli mahdollista, samoin painonkehitys.
Tärkeintä on katsoa kokonaisuuksia ja pitkää aikaväliä eikä häkeltyä mokista, joita muka tekee. Tiukasti kaikki vain muistiin ja laskukone käteen. Tottuminen vie vähän aikaa, mutta lopputulos voi olla sitäkin palkitsevampi.
Onnea matkaan!
haluaa tehdä tuon laskemisen, niin painonvartijoissa lasketaan myös päivittäiset pisteet ruokapäiväkirjaan, jokainen ruoka-aine on helposti pisteytetty.
Itsellä ei ollut intoa eikä halua lähteä laskemaan pelkkiä kaloreita (inhoan matikkaa!), mutta noiden pistetaulukoiden avulla sisäisti nopeasti helposti mikä ruoka-aine on mitenkäkin paljon pisteissä. Siitä tuli ihan elämäntapa, lähes kaiken tärkeimmän mitä suuhunsa laittaa tietää nykyään automaattisesti pisteinä.
Mutta todellakin, totuudenmukaisesti pitää merkitä syömiset ruokapäiväkirjaan, muuten siitä ei ole mitään hyötyä.
Itse en halunnut painonvartijoiden systeemiin, sillä opiskelijana minulla ei yksinkertaisesti ollut siihen rahaa. Halusin myös laskea ihan täsmälliset tavoitteet ja laihtumismäärät tietyssä ajassa, se onnistui ainakin näin, painonvartijoiden systeemistä en tiedä sen tarkemmin.
Koin laihdutuksen hyvin henkilökohtaisena projektina, ja koska nykyisin useimmissa elintarvikkeissa on ilmoitettu ravintoarvomäärät ja netistä löytyy erittäin hyvin tietoa ja arvoja eri ruoka-aineista ja valmiista ruuista (FINELIn tietokanta), niin tämä oli erinomainen ja täysin ilmainen tapa laihduttaa (no, elintarvike vaa'an ostin, maksoi vajaat 10 egeä...).
Kuten kirjoitinkin, niin homma sopii sellaiselle, joka tykkää näpertelystä. Itsekin inhoan matikkaa, mutta näiden kaloreiden laskeminen on hyvin yksinkertainen matematiikan ala, joten sopi myös minulle.
Kukin tyylillään, aiheen aloittaja kysyi ruokapäiväkirjan pitämisestä, ja minulla tämä toimi ihan itsenäisellä tasolla. Joku toinen ei voisi tällaista laihdutustapaa edes ajatella. Myös ystäväni laihduttaa tällä samaisella keinolla, ja on juuri saavuttanut tavoitteidensa mukaisesti ison välietappinsa.
Laihduttaminen on harvoille helppoa, ja tärkeintähän on löytää oma keinonsa onnistumiseen. Onnea matkaan kaikille, ottakaa rennosti asian suhteen, älkääkä stressatko. Rennolla ja hyväksyvällä suhtautumisella itseensä on paras mahdollisuus onnistua laihdutustavoitteissaan.
sen opppii viikossa mitä missäkin on ja kuinka paljon . Kaikki pannaan paperille , totuudenmukaisesti , se ohjaa syömistä . Tätä keinoa olen käyttänyt , joskus lipsahtnut , hyvin toimii silti , yli 2 leiviskää on hävinnyt .
Mutta nimen omaan tuo ei pisteversio. Tämä siksi, että pisteissä rasvaa kammotaan, eikä näin ollen ole tieteellinen, kuten kaloripohjainen.
hei, olen yrittänyt netissä täyttää ruokapäiväkirjaa esim. laihdutusklinikka.sivuilla. Ei onnista, vuosi on 2001-2002. Tietääkö joku osoitteen, että täytän netissä päiväkirjan ja liikunnan ja annan koneen hoitaa loput?
Hei! Oletko löytänyt netissä pidettävää ilmaista ruokapäiväkirjaa? Minä olen katsellut, mutta maksullisia ovat kaikki, mitä esim. Googlelta olen löytänyt. Liikuntalaskuri on kyllä netissä o.k, mutta minäkin kirjoittaisin mieluummin silleen, että saisin automaattisesti laskennan, olenko syönyt liikaa. Haluaisin pysytellä 1200 kcal:n puitteissa, mutta käsin merkkaaminen on niin tylsää....
kertokaa kaikki, jos olette löytäneet oikotien..