Jos ykseys kaatuu, kaatuu koko universumi muotoineen. Siispä ykseys ei varmaankaan kaadu ihan heti.
Ykseys sisältää sen idean, että on yksi ja eriytyneet ovat tuon saman substanssin ego-tiivistymiä.
Ihan kuin joku eläinten joukkosieluidea. Miten ihmiset eroaa eläimistä? No siten ainakin, että ihmisten "joukkosielu" näyttää olevan vähän hienovireisemmässä ulottuvuudessa.
Eläimillä se on mentaalitasolla (4. dhyana), kun taas ihmisillä se on turijassa, joka on tämä ykseysmieli (buddhinen taso).
Huomasin tämmöisen asian
juputtaja
26
147
Vastaukset
- samainen
Tämmöisen laittaisin vielä, kun luette jonkun omia totuuksia. Vaikka minun tuomia juttuja.
Krishnamurti: "Kunpa te käsittäisitte, ettei ole mitään varmuutta; että ainoa, mitä tarvitaan, on ymmärtäminen, silloin eivät sanat, aatteet, kirjat tai entisten jumalien muistot kahlitse teitä."
Ei ole mitään varmuutta todellakaan, mutta voimme silti ymmärtää sen minkä ymmärrämme. Ymmärryskin saattaa muuttua ajan mittaan. Mutta meillä ei ole kuitenkaan mitään muuta olemassa kuin järki ja ymmärryksemme.
Järjen ja ymmärryksen varassa ihminen kehittyy. Vanhoista tarinoista ei ole paljon mittään hyötyä, muuta kuin että voimme itse koettaa tutkia samoja asioita ja katsoa, mihin päädymme itse nyt. - .jöpöttäjä.
JAA VAI NIIN
Minä huomasin tällaisen asian että kun lumeen kusee niin reikä tulee.- Jepppp
Huomasin, että huomasit näitä vipraatioita. Vipraatiot sanoo, että ihmiselämässä
OMPI
MONTA ASIAA
JA MONTA PUOLTA
- huiputtaja
Hei, juputtaja..."Jos ykseys kaatuu, kaatuu koko universumi muotoineen." Niin, vai onko ykseyskin lopulta "vain" kokemus, vaihe tietoisuudessa...joka koetaan täällä muotojen maailmassa..? "Ykseys sisältää sen idean, että on yksi ja eriytyneet ovat tuon saman substanssin ego-tiivistymiä." Tämän ymmärrän niin, että silloin kun Henki "nukahti" eli kuvitteli eroavansa Jumalasta, syntyi ego (itse) ja tietoisuus. Ns. väärä mieli. Egomieli ja tietoisuus liittyvät siis kiinteästi toisiinsa ja tietoisuus on yksi ja sama. Se väärä mielen osa nyt kuitenkin uinuu ja kokee todelliseksi näkemänsä, itse keksimänsä maailman. Kun alkaa heräilemään, voi kokemustensa kautta mm. ymmärtää, että mielet ovat yhteydessä toisiinsa, liittyvät toisiinsa... Ja egomielikin oli siis alun perin yksi. Sittemmin se jakautui ja jakautui ja jakautui...ja sai kuvitelmissaan aina eri hahmon, muodon, kehon. Näin jotenkin minä siis ymmärrän :)
Eläimiltä ihminen voisi oppia ainakin läsnäoloa ja tarkkailuakin tavallaan ja sanoisin, että pyyteetöntä rakkautta joissakin tapauksissa. Ja jos ja kun tietoisuus on yksi, niin silloinhan tietoisuus sisältää kaiken, eläimetkin :)- juputtaja
Egolle yhteys on yksi kokemus yhtenä päivänä, toisena päivänä se kokee samaa uudelleen hetken verran. Kun ego hetkeksi kokemuksessa katoaa, koetaan aluksi yhteys, myöhemmin jopa ykseys syvimmässä samaistumisessa. Vain hetki egon kannalta. Yhteys on silloin samaistumisen kohteen ja samaistujan välinen.
Yhteys ei ole siis kaikkien kanssa, koska kaikkeen ei voi samaistua yhdellä kertaa.
Voi kokea yhteyttä ja jopa ykseyttä mm. kahvikupin kanssa, hyvin rajatusti, tarkkailemalla sitä ja häviämällä siihen keskittymisen huippukohdassa.
Tietty jos voi olla koko ajan ilman ajatuksia, voi olla yhteydessä kaikkeen havaittuun ja jopa ykseydessä, kenties. Yhteys ja ykseys on yhteydessä siihen, kuinka paljon sulla on ajatuksia päässä sillä hetkellä.
- Tuolla buddhapalstalla joku guru, olevinaan, väen väkisin kielsi ykseyden mutta kuitenkin pääsi egooni. Hän näki sitä hiukan matkan satojen kilometrien päästä, ketjusta sen voi kelata, mutta kuitenkin kaikki ykseys on kielletty hänen mukaansa. Sellaista ei ole. Väärä sana, koska se on kuulemma new age- sana. Outoa.
Jotkut sanat vain ovat joillekin new agea eikä niiitä saa silloin käyttää. Vaikka tuo toinen itse tajuaa ainakin yhteyttä, joka on ykseyden lievempi muoto. Yhteys on matkalla ykseyteen. Yhteys on ykseyden lievempi aste, ei täysi hiljaisuus.
EGO - TIETOISUUS - ITSE
Tässä on se, miten itse tajuan reitin ykseyteen. Ego häviää kun tarkkaavaisuus tiivistyy, joloin on superego, jota nimitän tietoisuudeksi. Tämä on se joka voi skannata toista egoa tai tietoisuutta matkojenkin päästä. Mutta se ei pääse käsiksi sisäiseen Itseen, jota ei voi skannata tietoisuudella.
Onneksi, sillä silloin ei toinen tietoisuus pääse toisen sisimpään olemukseen mitenkään toiminnallisesti.
Voimme kyllä olettaa, että tuo sama hiljaisuus on meissä kaikissa. Käytän sanaa olettaa, sillä viime aikoina aina kun olen sanonut asian varmana, on syntynyt raju vastarektio keskustelukumppanilta. Ainakin buddhapalstalla. Voi olla, että kun todella kosketamme totuuden häivää, syntyy rankkaa vastustusreaktiota.
Käsitän alustavasti, että tuo lopullinen ykseys, joka on hiljaisuus, olisi mahdollisesti toiminnallinenkin hiljaisuus, kun kehitymme. Jos nimittäin kosketus sisäiseen Itseen kasvaa meissä. Nyt ehkäpä vain voimme olla hiljaisuudessa, tekemättä mitään.
Eläimillä olen ollut havaitsevinani toisenkin eron ihmisiin: eläimilläkin on tietoisuus mutta se on heikompi. Eläimin voi ihmisen tietoisuudella vaikuttaa, jopa ohjaten. Tätä kokemusta on Elisabeth Haichin kirjassa lisää. He ohjasivat leijonia tietoisuudellaan. - jup
" Ja jos ja kun tietoisuus on yksi, niin silloinhan tietoisuus sisältää kaiken, eläimetkin :) "
Samalla suunnalla olet tässä havainnossa. Eläimet ovat ihmisen ns. auran sisällä kun ovat läheisyydessämme. Elämet sisältyvät silloin ihmisen kokemukseen. Jos nimittäin ihminen on avoin, ja kykenee aistimaan.
Eläimet kehittyvät ihmisten seurassa kohti ihmistietoisuutta. Eläimen tajunta on näkökulmastani katsottuna hämärä tietoisuus kuin sammio, missä on tyyntä mutta sameaa vettä.
Delfiinit erikseen, heidän tietoisuutensa on kirkas. Delfiinit ovat lähes ihmisiä, he ovat kuin ihmisiä. Mitä olen nähnyt kuvista ja samaistunut, delfiinit ovat kehittynein löytämäni eläinlaji, jopa ihmisiksi heitä voi melkein sanoa. Hevoset ovat toinen hyvin laji, jolla ihmisenkaltaista ymmärrystä.
Jotkut kokeneet koirat ja kissat lähentelevät myös ihmistä.
Kun eläin valaistuu, siitä tulee ihminen.
Kun kasvi valaistuu, sitä tulee eläin.
Kun kivi valaistuu, siitä tulee kasvi. - bliss
juputtaja kirjoitti:
Egolle yhteys on yksi kokemus yhtenä päivänä, toisena päivänä se kokee samaa uudelleen hetken verran. Kun ego hetkeksi kokemuksessa katoaa, koetaan aluksi yhteys, myöhemmin jopa ykseys syvimmässä samaistumisessa. Vain hetki egon kannalta. Yhteys on silloin samaistumisen kohteen ja samaistujan välinen.
Yhteys ei ole siis kaikkien kanssa, koska kaikkeen ei voi samaistua yhdellä kertaa.
Voi kokea yhteyttä ja jopa ykseyttä mm. kahvikupin kanssa, hyvin rajatusti, tarkkailemalla sitä ja häviämällä siihen keskittymisen huippukohdassa.
Tietty jos voi olla koko ajan ilman ajatuksia, voi olla yhteydessä kaikkeen havaittuun ja jopa ykseydessä, kenties. Yhteys ja ykseys on yhteydessä siihen, kuinka paljon sulla on ajatuksia päässä sillä hetkellä.
- Tuolla buddhapalstalla joku guru, olevinaan, väen väkisin kielsi ykseyden mutta kuitenkin pääsi egooni. Hän näki sitä hiukan matkan satojen kilometrien päästä, ketjusta sen voi kelata, mutta kuitenkin kaikki ykseys on kielletty hänen mukaansa. Sellaista ei ole. Väärä sana, koska se on kuulemma new age- sana. Outoa.
Jotkut sanat vain ovat joillekin new agea eikä niiitä saa silloin käyttää. Vaikka tuo toinen itse tajuaa ainakin yhteyttä, joka on ykseyden lievempi muoto. Yhteys on matkalla ykseyteen. Yhteys on ykseyden lievempi aste, ei täysi hiljaisuus.
EGO - TIETOISUUS - ITSE
Tässä on se, miten itse tajuan reitin ykseyteen. Ego häviää kun tarkkaavaisuus tiivistyy, joloin on superego, jota nimitän tietoisuudeksi. Tämä on se joka voi skannata toista egoa tai tietoisuutta matkojenkin päästä. Mutta se ei pääse käsiksi sisäiseen Itseen, jota ei voi skannata tietoisuudella.
Onneksi, sillä silloin ei toinen tietoisuus pääse toisen sisimpään olemukseen mitenkään toiminnallisesti.
Voimme kyllä olettaa, että tuo sama hiljaisuus on meissä kaikissa. Käytän sanaa olettaa, sillä viime aikoina aina kun olen sanonut asian varmana, on syntynyt raju vastarektio keskustelukumppanilta. Ainakin buddhapalstalla. Voi olla, että kun todella kosketamme totuuden häivää, syntyy rankkaa vastustusreaktiota.
Käsitän alustavasti, että tuo lopullinen ykseys, joka on hiljaisuus, olisi mahdollisesti toiminnallinenkin hiljaisuus, kun kehitymme. Jos nimittäin kosketus sisäiseen Itseen kasvaa meissä. Nyt ehkäpä vain voimme olla hiljaisuudessa, tekemättä mitään.
Eläimillä olen ollut havaitsevinani toisenkin eron ihmisiin: eläimilläkin on tietoisuus mutta se on heikompi. Eläimin voi ihmisen tietoisuudella vaikuttaa, jopa ohjaten. Tätä kokemusta on Elisabeth Haichin kirjassa lisää. He ohjasivat leijonia tietoisuudellaan."viime aikoina aina kun olen sanonut asian varmana, on syntynyt raju vastarektio keskustelukumppanilta. Ainakin buddhapalstalla."
Ei kai tuo mikään yllätys ole, että puhe ykseydestä jonakin perimmäisenä atmanina saa buddhalaisella palstalla nuivan vastaanoton. Aihe sopisi paremmin hindupalstalle. Yksi perustavanlaatuinen ero kun näiden kahden uskonnon välillä on juuri siinä, että Buddha kielsi eternalistisen näkemyksen jostakin perimmäisestä atmanista. - jup
bliss kirjoitti:
"viime aikoina aina kun olen sanonut asian varmana, on syntynyt raju vastarektio keskustelukumppanilta. Ainakin buddhapalstalla."
Ei kai tuo mikään yllätys ole, että puhe ykseydestä jonakin perimmäisenä atmanina saa buddhalaisella palstalla nuivan vastaanoton. Aihe sopisi paremmin hindupalstalle. Yksi perustavanlaatuinen ero kun näiden kahden uskonnon välillä on juuri siinä, että Buddha kielsi eternalistisen näkemyksen jostakin perimmäisestä atmanista.Ahaa. Nyt luulen tajunneeni tämän vastustamisen takana olevan idean. Eternalismi, ajatellaan jotain jonain ikuisena muuttumattomana.
Samasta puhuu Krishnamurti käsittääkseni, en tiedä varmasti. "Kunpa te käsittäisitte, ettei ole mitään varmuutta", sanoi. Ei ole mitään varmaa staattista, joka kestäisi, on tässä eternalismin vastustamisessa ideana.
Yhteys ja ykseys perustuu kokemuksiin samadhista, joten on näillä jotain todellisuuspohjaa. Ykseys ja lievempi muoto yhteys eivät ole kuitenkaan mitään varman staattisia, vaan muuttuvia kokemuksia.
Eläviä kokemuksia. - jup
bliss kirjoitti:
"viime aikoina aina kun olen sanonut asian varmana, on syntynyt raju vastarektio keskustelukumppanilta. Ainakin buddhapalstalla."
Ei kai tuo mikään yllätys ole, että puhe ykseydestä jonakin perimmäisenä atmanina saa buddhalaisella palstalla nuivan vastaanoton. Aihe sopisi paremmin hindupalstalle. Yksi perustavanlaatuinen ero kun näiden kahden uskonnon välillä on juuri siinä, että Buddha kielsi eternalistisen näkemyksen jostakin perimmäisestä atmanista.Ja lisäisin vielä, että on erittäin haastavaa päästä tuohon muutoksen jatkuvaan virtaan, niin ettei pysähdy mihinkään ja takerru hetkeäkään, sekunninkaan vertaa mihinkään.
Takertumattoman muutoksen virta nytkähtää eteenpäin hetkittäin. Ollaan niinsanotusti jyvällä.
Skandhat, takertumat ovat niitä jotka pysäyttävät ajoittain tuon muutoksen virran. Ihmisestä tulee vähitellen kuin juokseva öljy, kaadettaessa astiasta astiaan. Elävä. - huiputtaja
jup kirjoitti:
" Ja jos ja kun tietoisuus on yksi, niin silloinhan tietoisuus sisältää kaiken, eläimetkin :) "
Samalla suunnalla olet tässä havainnossa. Eläimet ovat ihmisen ns. auran sisällä kun ovat läheisyydessämme. Elämet sisältyvät silloin ihmisen kokemukseen. Jos nimittäin ihminen on avoin, ja kykenee aistimaan.
Eläimet kehittyvät ihmisten seurassa kohti ihmistietoisuutta. Eläimen tajunta on näkökulmastani katsottuna hämärä tietoisuus kuin sammio, missä on tyyntä mutta sameaa vettä.
Delfiinit erikseen, heidän tietoisuutensa on kirkas. Delfiinit ovat lähes ihmisiä, he ovat kuin ihmisiä. Mitä olen nähnyt kuvista ja samaistunut, delfiinit ovat kehittynein löytämäni eläinlaji, jopa ihmisiksi heitä voi melkein sanoa. Hevoset ovat toinen hyvin laji, jolla ihmisenkaltaista ymmärrystä.
Jotkut kokeneet koirat ja kissat lähentelevät myös ihmistä.
Kun eläin valaistuu, siitä tulee ihminen.
Kun kasvi valaistuu, sitä tulee eläin.
Kun kivi valaistuu, siitä tulee kasvi."Eläimet ovat ihmisen ns. auran sisällä kun ovat läheisyydessämme. Elämet sisältyvät silloin ihmisen kokemukseen. Jos nimittäin ihminen on avoin, ja kykenee aistimaan." Auroista puheen ollen (en itse näe niitä), voisiko tässä yksinkertaisesti ajatella, että ei ole olemassakaan kuin tietoisuus ja energia ja juuri energia siis havaitaan tai aistitaan eri muodoissaan ikään kuin ulkopuolella? Toiset ovat ihmisinä "herkempiä" kuin toiset. Mutta tämä siis tapahtuu kuitenkin vain unimaailmassa.
"Eläimin voi ihmisen tietoisuudella vaikuttaa, jopa ohjaten." En tunne E. Haichin tekstejä, mutta kyllä joo, eläimiin voi vaikuttaa minustakin jossain määrin mielen tasolla ja omasta kokemuksesta sanoisin, että ainakin luonnonvaraiset eläimet lähestyvät herkemmin, kun mieli on hiljaa. Mulla on nyt ollut reilu pari vuotta villikissan jälkeläinen, jonka elämään olen saanut myös läheltä tutustua. En ole ennen törmännyt niin valppaaseen ja tarkkaavaiseen kissaan, jolla on edelleen kaikki kissamaiset vaistot ja piirteet tallella (eli tekee muutakin kuin syö ja nukkuu). Muistaakseni Tolle on joskus puhunut kissan yhteydessä zen-mestarista, melkein voisin olla samaa mieltä :) Meillä on kyllä selvästi jonkinlainen yhteys olemassa kissani kanssa ;)
"Kun eläin valaistuu, siitä tulee ihminen.
Kun kasvi valaistuu, sitä tulee eläin.
Kun kivi valaistuu, siitä tulee kasvi." Hmmm... ymmärtääkseni ns. valaistumisen jälkeen kierto ei enää jatku, miksi se jatkuisi? Mikä tai kuka haluaa jatkuvuutta ja kehitystä? Ihminen ei ole myöskään se joka valaistuu, koska ihmistä ei todellisuudessa olekaan... ymmärrän valaistumisen tai pikemminkin heräämisen paluuna pysyvään ei-dualistiseen tietoisuuteen, jolloin ei oikeastaan ole mitään...harhojen aika on ohi... - jup
huiputtaja kirjoitti:
"Eläimet ovat ihmisen ns. auran sisällä kun ovat läheisyydessämme. Elämet sisältyvät silloin ihmisen kokemukseen. Jos nimittäin ihminen on avoin, ja kykenee aistimaan." Auroista puheen ollen (en itse näe niitä), voisiko tässä yksinkertaisesti ajatella, että ei ole olemassakaan kuin tietoisuus ja energia ja juuri energia siis havaitaan tai aistitaan eri muodoissaan ikään kuin ulkopuolella? Toiset ovat ihmisinä "herkempiä" kuin toiset. Mutta tämä siis tapahtuu kuitenkin vain unimaailmassa.
"Eläimin voi ihmisen tietoisuudella vaikuttaa, jopa ohjaten." En tunne E. Haichin tekstejä, mutta kyllä joo, eläimiin voi vaikuttaa minustakin jossain määrin mielen tasolla ja omasta kokemuksesta sanoisin, että ainakin luonnonvaraiset eläimet lähestyvät herkemmin, kun mieli on hiljaa. Mulla on nyt ollut reilu pari vuotta villikissan jälkeläinen, jonka elämään olen saanut myös läheltä tutustua. En ole ennen törmännyt niin valppaaseen ja tarkkaavaiseen kissaan, jolla on edelleen kaikki kissamaiset vaistot ja piirteet tallella (eli tekee muutakin kuin syö ja nukkuu). Muistaakseni Tolle on joskus puhunut kissan yhteydessä zen-mestarista, melkein voisin olla samaa mieltä :) Meillä on kyllä selvästi jonkinlainen yhteys olemassa kissani kanssa ;)
"Kun eläin valaistuu, siitä tulee ihminen.
Kun kasvi valaistuu, sitä tulee eläin.
Kun kivi valaistuu, siitä tulee kasvi." Hmmm... ymmärtääkseni ns. valaistumisen jälkeen kierto ei enää jatku, miksi se jatkuisi? Mikä tai kuka haluaa jatkuvuutta ja kehitystä? Ihminen ei ole myöskään se joka valaistuu, koska ihmistä ei todellisuudessa olekaan... ymmärrän valaistumisen tai pikemminkin heräämisen paluuna pysyvään ei-dualistiseen tietoisuuteen, jolloin ei oikeastaan ole mitään...harhojen aika on ohi...Energia ja tietoisuus. Ovatko ne eri asioita? Tuli tähän semmoinen idea, että mekaaninen mieli on energiaa juurikaan ilman tietoisuutta. Tietoisuus liikkuu sen sijaan ajatusten pinnalla, ei kuulu niinkään ajatusmaailmaan, ja on luova. Tietoisuus edustaa sellaista järjestynyttä energiaa, joka toimii yhteen hiileen, jolloin se koetaan yhtenäisenä.
Valaistumisen käsite on saanut uuden merkityksen. Valaistuminen tarkoittaa tässä metamorfoosia uuteen muotoon tai vaiheeseen. Käsittääkseni enkelitkin kiertää omassa taivaallisessa kierrossaan, niidenkään kierto ei ole lakannut. Zadkiel, uriel, chamuel, ym..
Kissa ja zen-mestari on muunnelma kahvikupista ja zen-mestarista. Zenin näkökulmasta kaikki on samaa puuroa, erottelukykyä ei paljolti arvosteta. Zen tuottaa bimboja. Erottelukykyä tarvitaan maailmassa toimimiseksi. Tuo kaiken näkeminen yhtenä jumaluutena on toki käsittääkseni edellytys täältä poispääsemiksi seuraavaan vaiheeseen.
Huomaat, että puen kaiken dualistiseen muotoon. Tietoinen valinta. - bliss
jup kirjoitti:
Ja lisäisin vielä, että on erittäin haastavaa päästä tuohon muutoksen jatkuvaan virtaan, niin ettei pysähdy mihinkään ja takerru hetkeäkään, sekunninkaan vertaa mihinkään.
Takertumattoman muutoksen virta nytkähtää eteenpäin hetkittäin. Ollaan niinsanotusti jyvällä.
Skandhat, takertumat ovat niitä jotka pysäyttävät ajoittain tuon muutoksen virran. Ihmisestä tulee vähitellen kuin juokseva öljy, kaadettaessa astiasta astiaan. Elävä.Niin, ainakin itselläni erilaisista ykseyden käsityksistä (joita buddhapalstallakin näkee) pistää usein silmään se, että moni tuntuu ottavan omat ykseyden kokemuksensa suorana viittauksena jostakin tosiolevasta, kaiken taustalla hiljaa valvovasta entiteetistä. Ymmärsin sinut ehkä väärin tämän suhteen.
En kuitenkaan tarkoita etteikö ykseyden tunteminen olisi todellista tai tietyt siihen liittyvät ilmiöt aitoja, mutta kyse on silti vain pelkästä hetkellisestä kokemuksesta tietoisuuden skandhassa. Hindut olettavat, että tietoisuus olisi lopullinen totuus ja atman. Buddha puolestaan väitti menneensä vielä askeleen pidemmälle ja kokeneensa nirvanan, jossa sammuu tietoisuudenkin liekki. En tiedä, mutta usein tosiaan tuntuu, että ihmiset tykästyvät ja takertuvat aika villeihinkin hindulaisuudesta muistuttaviin oletuksiin. - huiputtaja
juputtaja kirjoitti:
Egolle yhteys on yksi kokemus yhtenä päivänä, toisena päivänä se kokee samaa uudelleen hetken verran. Kun ego hetkeksi kokemuksessa katoaa, koetaan aluksi yhteys, myöhemmin jopa ykseys syvimmässä samaistumisessa. Vain hetki egon kannalta. Yhteys on silloin samaistumisen kohteen ja samaistujan välinen.
Yhteys ei ole siis kaikkien kanssa, koska kaikkeen ei voi samaistua yhdellä kertaa.
Voi kokea yhteyttä ja jopa ykseyttä mm. kahvikupin kanssa, hyvin rajatusti, tarkkailemalla sitä ja häviämällä siihen keskittymisen huippukohdassa.
Tietty jos voi olla koko ajan ilman ajatuksia, voi olla yhteydessä kaikkeen havaittuun ja jopa ykseydessä, kenties. Yhteys ja ykseys on yhteydessä siihen, kuinka paljon sulla on ajatuksia päässä sillä hetkellä.
- Tuolla buddhapalstalla joku guru, olevinaan, väen väkisin kielsi ykseyden mutta kuitenkin pääsi egooni. Hän näki sitä hiukan matkan satojen kilometrien päästä, ketjusta sen voi kelata, mutta kuitenkin kaikki ykseys on kielletty hänen mukaansa. Sellaista ei ole. Väärä sana, koska se on kuulemma new age- sana. Outoa.
Jotkut sanat vain ovat joillekin new agea eikä niiitä saa silloin käyttää. Vaikka tuo toinen itse tajuaa ainakin yhteyttä, joka on ykseyden lievempi muoto. Yhteys on matkalla ykseyteen. Yhteys on ykseyden lievempi aste, ei täysi hiljaisuus.
EGO - TIETOISUUS - ITSE
Tässä on se, miten itse tajuan reitin ykseyteen. Ego häviää kun tarkkaavaisuus tiivistyy, joloin on superego, jota nimitän tietoisuudeksi. Tämä on se joka voi skannata toista egoa tai tietoisuutta matkojenkin päästä. Mutta se ei pääse käsiksi sisäiseen Itseen, jota ei voi skannata tietoisuudella.
Onneksi, sillä silloin ei toinen tietoisuus pääse toisen sisimpään olemukseen mitenkään toiminnallisesti.
Voimme kyllä olettaa, että tuo sama hiljaisuus on meissä kaikissa. Käytän sanaa olettaa, sillä viime aikoina aina kun olen sanonut asian varmana, on syntynyt raju vastarektio keskustelukumppanilta. Ainakin buddhapalstalla. Voi olla, että kun todella kosketamme totuuden häivää, syntyy rankkaa vastustusreaktiota.
Käsitän alustavasti, että tuo lopullinen ykseys, joka on hiljaisuus, olisi mahdollisesti toiminnallinenkin hiljaisuus, kun kehitymme. Jos nimittäin kosketus sisäiseen Itseen kasvaa meissä. Nyt ehkäpä vain voimme olla hiljaisuudessa, tekemättä mitään.
Eläimillä olen ollut havaitsevinani toisenkin eron ihmisiin: eläimilläkin on tietoisuus mutta se on heikompi. Eläimin voi ihmisen tietoisuudella vaikuttaa, jopa ohjaten. Tätä kokemusta on Elisabeth Haichin kirjassa lisää. He ohjasivat leijonia tietoisuudellaan."Yhteys on silloin samaistumisen kohteen ja samaistujan välinen." Niin...tästä vielä jotain. Tarvitaanko yhteyden avautumiseksi samaistumista vai läsnäoloa? Objekti-subjekti -ajattelun kyllä ymmärrän tässä kohtaa, mutta sanoisin, että ne ikään kuin sulautuvat toisiinsa, liittyvät siis yhteen, koska ovat osa samaa tietoisuutta. Tietoisuus ei ole tässä ihmisen yksilöllinen tietoisuus... Tämä toteutuu, kun egon ajattelu on sivuutettu ja mieli on hiljaa. Yhteys on ymmärtääkseni täysin luonnollista (en tiedä liittyykö se itsensäoivaltamiseen, vai ihmisen aikuisuuteen unessa, eheytymiseen vai mihin), minusta se kuitenkin viittaa rajattomuuteen, joka on Hengen ominaisuus. Ja myös kehojen ja muotojen sivuuttamiseen, mikä on tärkeä huomata. Mulle tipahtelee edelleen jonkun toisen hlön ajatuksia välillä, vaikka en kyseistä hlöä ajattelisikaan. Ennen tätä kokemusta mieli on siis hiljaa. Tämä mielten välinen yhteys oli muuten alunperin se juttu joka sai tutustumaan ns. henkisyyteen, halusin ymmärtää mistä ihmeestä on kyse. En taida olla paljoakaan viisaampi asian suhteen :)
"Käsitän alustavasti, että tuo lopullinen ykseys, joka on hiljaisuus, olisi mahdollisesti toiminnallinenkin hiljaisuus, kun kehitymme. Jos nimittäin kosketus sisäiseen Itseen kasvaa meissä. Nyt ehkäpä vain voimme olla hiljaisuudessa, tekemättä mitään." Voisiko tässä ajatella, että mainitsemasi "lopullinen ykseys", jota nimität myös hiljaisuudeksi, onkin puhdas tietoisuus? Viaton Henki ja sen yhteys Jumalaan? Tiedän, kaikki ei pidä Jumala-käsitteestä, mutta Jumala ei ole tässä mikään maailman luoja, vaan jotain muuta, joka tulee oivaltaa ja/tai kokea. Jumalan voi myös tietty kieltää, valinnan tekee kukin tahollaan... Joo, käsitteet on ongelmallisia, koska ne yleensä ohjaavat ajattelua automaattisesti ja sisältyvät ihmisen omiin ajatusrakennelmiin. Silti, käsitteellistä ajattelua tarvitaan, kunnes ei enää tarvitse ymmärtää mitään...
- omaa-ajateluani
"Eläimillä se on mentaalitasolla (4. dhyana), kun taas ihmisillä se on turijassa, joka on tämä ykseysmieli (buddhinen taso)."
aloittajalle:
Ja niin kauan kuin on erottelua Dhynda, budha, eläin, kasvi, on dualismia, harhaa, unta.... hyvä - - paha.
En ottaisi ykseys käsitettä minkään, kenenkään egon käyttöön? Vain selvyyden vuoksi. Ego kuuluu dualismiin - - ykseys Jumaluuteen. Jumaluudessa on kaikki, dualismissa erityinen, yksityinen.- jup
Tässä tuli mieleen mielestäni kaksoisominaisuus-parivaljakko:
yhdistymiskyky (samadhi) - erottelukyky
Ilman erottelukykyä olet tuuliajolla, sillä et osaisi erottaa hyvää ja pahasta, leivänpaahdinta autosta ja siten järkevä toimiminen unessa olisi mahdotonta. Ihmisten maailmassa pitää olla hyvä ja paha, ei se muuten olisi ihmisten maailma (mielipide). Hyvä ja paha on näennäistä toki.
Ilman ykseyskykyä et voisi ymmärtää ketään, sillä olisit eristetty kuin kiveksi toisten kivien joukkoon. Olisit maailmaa ymmärtämätön bimbo jumala nirvanassa. Nirvanan maailmassa ei ole hyvää eikä pahaa.
Meissä kasvaa nämä molemmat asteittain hissukseen. Erottelukyvyn on kasvettava ensin, se synnyttää kulttuurin ja erillisyyden. Sitä täydentävä ykseyskyky täydentää kulttuurin, aikaansaa ihmisten välistä ymmärrystä ja rakentaa kulttuurin kukoistukseen. Lopulta ykseyskyky poistaa kulttuurin tällaisena sen millaisen me sen nyt näemme.
Tällainen visio/näkemys tuli noista kahdesta toisiaan täydentävästä ideasta. Ideana ei ole olla yhtä, vaan kahta. Kaksoisominaisuuksia on muitakin. - jup
jup kirjoitti:
Tässä tuli mieleen mielestäni kaksoisominaisuus-parivaljakko:
yhdistymiskyky (samadhi) - erottelukyky
Ilman erottelukykyä olet tuuliajolla, sillä et osaisi erottaa hyvää ja pahasta, leivänpaahdinta autosta ja siten järkevä toimiminen unessa olisi mahdotonta. Ihmisten maailmassa pitää olla hyvä ja paha, ei se muuten olisi ihmisten maailma (mielipide). Hyvä ja paha on näennäistä toki.
Ilman ykseyskykyä et voisi ymmärtää ketään, sillä olisit eristetty kuin kiveksi toisten kivien joukkoon. Olisit maailmaa ymmärtämätön bimbo jumala nirvanassa. Nirvanan maailmassa ei ole hyvää eikä pahaa.
Meissä kasvaa nämä molemmat asteittain hissukseen. Erottelukyvyn on kasvettava ensin, se synnyttää kulttuurin ja erillisyyden. Sitä täydentävä ykseyskyky täydentää kulttuurin, aikaansaa ihmisten välistä ymmärrystä ja rakentaa kulttuurin kukoistukseen. Lopulta ykseyskyky poistaa kulttuurin tällaisena sen millaisen me sen nyt näemme.
Tällainen visio/näkemys tuli noista kahdesta toisiaan täydentävästä ideasta. Ideana ei ole olla yhtä, vaan kahta. Kaksoisominaisuuksia on muitakin.Korjaan tämän kohdan, näin sen pitää mennä:
- Jos sinulla olisi vain erottelukyky et voisi ymmärtää ketään, sillä olisit eristetty kiveksi toisten kivien joukkoon. Näkisit kaiken ulkopuolelta.
- Jos sinulla olisi vain ykseyskyky, olisit erillisyyden maailmaa ymmärtämätön bimbo jumala nirvanassa. Nirvanan maailmassa ei ole hyvää eikä pahaa. Näkisit kaiken itsenäsi. - jup
Miten tämän pukisi vielä ymmärrettävämmäksi?
Kaiken voi havaita samana puurona, mutta kun meillä on negatiivisuuden juuret olemassa, niin silloin voimme myös toimia maailmassa.
Negatiivisuus tarkoittaa tässä erillisyyttä ja passiivisuutta.
Positiivisuus tarkoittaa tässä yhteyttä ja aktiivisuutta. - huiputtaja
jup kirjoitti:
Miten tämän pukisi vielä ymmärrettävämmäksi?
Kaiken voi havaita samana puurona, mutta kun meillä on negatiivisuuden juuret olemassa, niin silloin voimme myös toimia maailmassa.
Negatiivisuus tarkoittaa tässä erillisyyttä ja passiivisuutta.
Positiivisuus tarkoittaa tässä yhteyttä ja aktiivisuutta.Sun pitäisi luopua tietyistä ajatusmalleista, jos sopii näin sanoa. Miksei maailmassa voisi toimia ilman egoa (negatiivisuus kumpuaa sieltä)? Mikä sen estäisi? Olen silloin maailmassa, mutta en maailmasta. En kiinnittyneenä maailmaan ja sen tapahtumiin, mielen tasolla. Ja joo, minustakaan varmuus ei oikein kuuluu muotojen maailmaan, millään muotoa... Muutos kuuluu, eteen voi tulla elämässä mitä vaan, mutta so what? Jos ja kun maailma ei ole todellinen... Siinä sulle positiivisuutta :)
- jup
huiputtaja kirjoitti:
Sun pitäisi luopua tietyistä ajatusmalleista, jos sopii näin sanoa. Miksei maailmassa voisi toimia ilman egoa (negatiivisuus kumpuaa sieltä)? Mikä sen estäisi? Olen silloin maailmassa, mutta en maailmasta. En kiinnittyneenä maailmaan ja sen tapahtumiin, mielen tasolla. Ja joo, minustakaan varmuus ei oikein kuuluu muotojen maailmaan, millään muotoa... Muutos kuuluu, eteen voi tulla elämässä mitä vaan, mutta so what? Jos ja kun maailma ei ole todellinen... Siinä sulle positiivisuutta :)
Täysin ilman mitään egoa, edes superegoa? Kenties mahdollista, en tiedä.
Käytännössä jos ihmiseltä poistettaisiin ego silmänräpäyksessä, häneltä menisi toimintakyky. Tarkkailisi lähinnä, istuisi.
Tällainen zombinkaltainen oli mm. Ramana Maharshi. Tila kyllä varmaankin oikea, mutta istui lähinnä.
Sen sijaan tuo Sri Yukteswar oli onnistunut tapaus. Olen hänen kannallaan. Hän säilyi täysin toimintakykyisenä, ei tullut istujaa. Täysin ilman egoa tarkoittaa tosiaa, ettei sulla ole minkäänlaistra sielua, edes kausaalikehoa sieluna.
Täysin ilmanegoa, ei edes superegoa on täydellinen sat-chit-ananda , ja tämän tilan on toteuttaneet vain ehkä muutama kymmentä koko maailmassa - koko maailman historian aikana!
Normaali itsensäoivaltaminen on tuohon verrattuna melko passiivinen ja negatiivinen tila. Itsensäoivaltamisessa jää vielä superego, vaikka puhutaan egottomasta. Paavalin tila, "maailmassa muttei maailmasta". - huiputtaja
jup kirjoitti:
Täysin ilman mitään egoa, edes superegoa? Kenties mahdollista, en tiedä.
Käytännössä jos ihmiseltä poistettaisiin ego silmänräpäyksessä, häneltä menisi toimintakyky. Tarkkailisi lähinnä, istuisi.
Tällainen zombinkaltainen oli mm. Ramana Maharshi. Tila kyllä varmaankin oikea, mutta istui lähinnä.
Sen sijaan tuo Sri Yukteswar oli onnistunut tapaus. Olen hänen kannallaan. Hän säilyi täysin toimintakykyisenä, ei tullut istujaa. Täysin ilman egoa tarkoittaa tosiaa, ettei sulla ole minkäänlaistra sielua, edes kausaalikehoa sieluna.
Täysin ilmanegoa, ei edes superegoa on täydellinen sat-chit-ananda , ja tämän tilan on toteuttaneet vain ehkä muutama kymmentä koko maailmassa - koko maailman historian aikana!
Normaali itsensäoivaltaminen on tuohon verrattuna melko passiivinen ja negatiivinen tila. Itsensäoivaltamisessa jää vielä superego, vaikka puhutaan egottomasta. Paavalin tila, "maailmassa muttei maailmasta".Niin, mikä se superego olikaan? Tietoisuus? Ilman egoa on puhdas tietoisuus. Viaton Henki voidaan sanoa myös... En vieläkään tajua miksi ja minne toimintakyky katoaisi, tosin ei olisi enää t a r v e t t a tehdä varsinaisesti mitään. Voisi siis vain istua paikoillaan :) Ramana Maharshia en tunne yhtään, nimen vain kuullut, joten en voi ottaa kantaa siihen onko zombinkaltainen vai ei. Yöjuttuja luin nuorena ja niissä kyllä oli zombeja, joten saattaisin jopa tunnistaa zombin... Etkö muuten voisi egottomana käydä töissä? Mikset? Minne (rooli)henkilö "sinä" katoaisi?
"Täysin ilmanegoa, ei edes superegoa on täydellinen sat-chit-ananda , ja tämän tilan on toteuttaneet vain ehkä muutama kymmentä koko maailmassa - koko maailman historian aikana!" Äläs nyt, kaipa näitä tapauksia on sentään useampia, niistä ei vaan tehdä numeroa, ei juuri tehdä uutisia...ja siis, etkö usko, että tämä tila voisi koskea minua..? Kiitos kaunis vaan luottamuksesta :) - jup
huiputtaja kirjoitti:
Niin, mikä se superego olikaan? Tietoisuus? Ilman egoa on puhdas tietoisuus. Viaton Henki voidaan sanoa myös... En vieläkään tajua miksi ja minne toimintakyky katoaisi, tosin ei olisi enää t a r v e t t a tehdä varsinaisesti mitään. Voisi siis vain istua paikoillaan :) Ramana Maharshia en tunne yhtään, nimen vain kuullut, joten en voi ottaa kantaa siihen onko zombinkaltainen vai ei. Yöjuttuja luin nuorena ja niissä kyllä oli zombeja, joten saattaisin jopa tunnistaa zombin... Etkö muuten voisi egottomana käydä töissä? Mikset? Minne (rooli)henkilö "sinä" katoaisi?
"Täysin ilmanegoa, ei edes superegoa on täydellinen sat-chit-ananda , ja tämän tilan on toteuttaneet vain ehkä muutama kymmentä koko maailmassa - koko maailman historian aikana!" Äläs nyt, kaipa näitä tapauksia on sentään useampia, niistä ei vaan tehdä numeroa, ei juuri tehdä uutisia...ja siis, etkö usko, että tämä tila voisi koskea minua..? Kiitos kaunis vaan luottamuksesta :)Superego on se keskimmäinen tässä järjestelmässä. Eli ajatukseton tai lähes ajatukseton tietoisuus. Olet matkalla hyvää vauhtia sat-chit-anandaan, sinun tarvitsekaan tehdä mitään erityistä. Käytän tuossa vieraskielistä sanontaa, tarkoittaa tietoisuus-autuus-oleminen kolmikon ilmentämistä täydessä voimassaan väärentymättömänä ja muuntumattomana fyysisessä kehossa.
Jos sulla on sekunninkaan vertaa surua tai jotain hiemankin pahaa mieltä joskus, voit olla olla itsesi oivaltanut muttei tuossa suurenmoisessa auringonkaltaisessa tilassa.
EGO - TIETOISUUS - ITSE
Itsensäoivaltaminen on kuin kuu paistaisi tyynen lammen pintaan syvää rauhaa tuntien. Tietoisuus-autuus-oleminen on kuin aurinko hehkuisi täydellä voimalla keskeltä olemusta. Ja matkaa jatkuu vain, lopullista tilaa ei ole.
Tarkoitukseni on sanoa, että meilä kaikilla on loputon matka, ei ole lopullisia tiloja. Kaikki muuttuu, kaikki kehittyy. Tai ainakin syvenee, laajenee.
- Matka on valon havaitsemis- ja hyödyntämisprosessi. Havaitsemme lisääntyvässä määrin valoa ja opimme sitä käyttämään. Tällainen on "matka" mahdollisimman lyhyesti kerrottuna.
"Etkö muuten voisi egottomana käydä töissä? Mikset? Minne (rooli)henkilö "sinä" katoaisi?"
Aijaa. Tuossahan on ego jäljellä, jos on roolihenkilö. Egoton tarkoittaa sitä, ettei ole roolihenkilöäkään. Ei ole minäkuvaa laisinkaan, millään tasolla, edes abstraktilla tasolla.
Krishnamurti on egoton.
Meiltä ego poistuu asteittain. Ensin poistuu samaistuminen kehoon, sitten tunteisiin ja lopulta ajatuksiin. Kun samaistuminen kehoon on poistunut, mutta olet edelleen kehossa, olet egottomuusvaiheessa 1.
Hyvää matkaa, olet pitkällä jo.
- omaa-ajateluani
Ei ole minäkuvaa laisinkaan, millään tasolla, edes abstraktilla tasolla.
Leikitäänkö kuitenkin vielä ajatuksella että Jumaluus näkee itsensä kaikessa.
Siis minäkuva jokaisessa. Silloin mielestäni toteutuu minun käsitykseni ykseydestä.
Toki myönnän että käsitykseni pohjautuu myös Raamatussa olevaan. Minä on Jumalan kuva joka ei olen egon erityiskäsitys koska tämä minä näkee itsensä jokaisessa.
joten tulen päinvastaiseen näkemykseen mitä aloittaja ehdottaa. Ykseys ei häivy vaan monistaa, laajentaa, rakastaa.
Toisaalta tämä on käytännössä myös totta tällä fyysisellä tasolla. Onhan todelliset tarpeet jokaisella lopulta samat. Siis elämisen ja olemassaolon, toimeentulon perusteet on kaikilla samat.
(Muuten sanoudun irti raamatun moniseitteisestä vihan ja rankaisun jumalasta).- Tamagau
Minun käsityksen mukaan järkevä tulkinta Raamatusta ja ilman vihaa ja rankaisua : )
http://www.teosofia.net/eriusk/vhv-kristinuskon_alkup.htm
- jup
"Leikitäänkö kuitenkin vielä ajatuksella että Jumaluus näkee itsensä kaikessa.
Siis minäkuva jokaisessa. Silloin mielestäni toteutuu minun käsitykseni ykseydestä."
Mukavaa, että tuli tuo idea "leikitään." Tässä kohtaa hymyilen:)
Leikkiminen viittaa kevyeen, eteeriseen, juoksevaan, ilomieliseen. Kannatan leikkimistä. Toki on hyvä olla leikkimisessäkin niin tosi kuin pystyy. Tosi leikkiminen.
Jumaluus näkee itsensä kaikessa, miten ihanaa. Tämä on kaiken perusta. Olet rakas. Voi olla minäkuvaa tai ei, ihan sama. Kunhan voimme rakastaa. Mieli on joskus kuivan erittelevä. Voi antaa vain mennä - rakastaa.
Olla Jumalan kuva? Mitähän se mahtaa tarkoitta? En ole miettinyt tätä vielä koskaan. Kukahan tämä Jumala sitten mahtaa olla, jonka kuva me olemme? Jos se on ylipäänsä olemassa, sen täytyy olla kaikkialla. Se on tämä kaikki ihanuus mikä on ympärillä.
Ykseys monistaa ja laajentaa. Kiva idea. Ajattelen että laajennamme rakkautta, se laajentaa mieltämmekin.
Ykseys on kuin fraktaali, joka kasvaa ja laajentuu äärettömyyksiin. Olethan nähnyt fraktaaleja?
Ne on tällaisia http://pixabay.com/p-20895/?no_redirect
Kyllä tämä on tätä ihan samaa, miten tuo näkemyksesi olisi muka vastakohta. Aloitus on tavallaan kompa, ykseys ei voi häipyä sillä me olemme siinä. Hänessä me olemme, elämme ja liikumme. Ykseys on kaiken perusta, mutta se on elävä.
Siksi puhun siitä kun kasvan siitä. Se kasvattaa meitä. Yhteys kasvattaa meitä ihastelemaan tätä kummallista maailmaa, hämmästelemään, ihmettelemään. Sinä olet osa ykseyttä, osa riemua. - yhteistä-ajatteluani
Fraktaali sanoilla ilmaistuna
Rakkaus on ykseyden riemua
tai
Rakkaus ei etsi syytä eikä motiivia- Tamagau
Mukava huomata omaavansa paljon samoja ajatuksia ja käsityksiä, ajatuksia ja pohdittavaa lisää. . .
http://www.teosofia.net/pe/suuret_uskonnot.htm
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p561906Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,491662- 521584
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51527Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61505Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61415Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81316Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121281Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41173Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41148