Asutko vielä vanhempien luona yli 25-vuotiaana? Jos asut niin miksi? Eivätkö vanhempien käskyt ja määräykset ala ärsyttämään?
Kuinka moni yli 25v asuu vielä vanhempien luona?
Peräkammarin poika
532676
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
Tällä palstalla jopa 50 miehet asuvat kotona mamman peräkammarissa tai anteeksi "miehet".
50 miehillä ole enää edes elossa mammat.
MIten niin muka ei ole? Jospa nyt itse vähän miettisit elämän realiteettejä.
Kummatkin mummoni heittivät veivinsä jo hyvissä ajoin ennenkuin vanhempani täyttivät 50v, joten ei vaikuta kovin pätevältä nuo "naiset elää pidempään"-tutkimukset.
No itsellä vanhemmat olisi noin 80 kun rupean olemaan 50. Isovanhemmat ei ainakaan eläneet sinne asti.
Jos sinun mummosi ovat heittäneet veivinsä, se ei tarkoita sitä, ettei kenenkään 50 miehen äiti eläisi pidempään ;). Äitini äiti kuoli kun äitini oli 39 v. mutta isäni äiti kuoli kun isäni oli 64 v. No, kuoli kyllä omakin äitini kun oli 41 v. :(. Jos ei olisi tullut tappavaa sairautta, olisi varmasti elänyt vielä pitkään.
Kyllä ihan hyvin tossa iässä voi olla vaikka molemmat vanhemmat vielä elossa.
Omat vanhempani ovat yli 50-vuotiaita ja 3 isovanhemmistani on elossa.
Just muutama viikkoa sitten kannoin 76v mutsini kanssa pesukoneen toiseen kerrokseen. Kyllä toisissa suvuissa ollaan kunnossa vaikka porukka luulee että tässä iässä ollaan jo haudassa.
Itse aloitukseen, niin itse muutin himasta pois 19-vuotiaana. Kyllä siinä iässä haluaa jo maailmalle.
Kuulostipa tutulta nuo iät mutta sitten tajusin, että minähän sen olenkin tosiaan itse kirjoittanut v. 2014...
Paitsi, että äitini ei kuollut 41 vuotiaana vaan minä olin sen ikäinen kun äitini kuoli..
Juu, kyllä ne oli. Nyt, ollessani 60v, äiti enää on elossa.
Silloin kuolee kuin mielenvikainen jääkiekkomaalivahti äitinsä luona :D
Asun vanhempieni kotona nelikymppiseksi asti ja muutan sen jälkeen pois, sillä silloinhan ne parhaat nuoruusvuodet ovat vasta edessäpäin!
Kyllä se omilleen muuttaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on kaikkein tärkein asia nuoren miehen elämässä ja kyllä sitä nuoren miehen kannattaa muuttaa pois sieltä vanhempien nurkista viimeistään parikymppisenä, mielellään jo vieläkin aikaisemmin.
Niin mutta nuoriahan tässä vielä ollaan kun vasta 30 vuotta tullut mittariin, hyvin kerkeää asumaan vielä vanhempien luona. Sitten 50 jälkeen aikuisena voi alkaa katselemaan ensiasuntoa.
Kyllä sitä tietenkin nuoria ollaan vielä kolmekymppisenä, se on ihan tosiasia. Mutta ei siitä mitään haittaa todellakaan nuorelle miehelle voi olla, jos sitä muuttaa viimeistään parikymppisenä omilleen. On se kaikin puolin hyvä asua jo teininuorena omillaan, niin ei sitten pääse ainakaan muut ihmiset kyselemään mitään siitä, että "miksi sä asut vielä vanhempiesi luona". Muutenkin niin herkästi ihmiset saattavat ajatella siitä kaikkea negatiivista, jos täysi-ikäinen teininuori asuu vielä vanhempiensa nurkissa.
On se aina vaan kaikin puolin parempi, kun sitä muuttaa omilleen heti kun siihen on vähänkin mahdollisuuksia. Hyvä tilaisuus olisi, jos hakee heti peruskoulun jälkeen lukioon tai ammattikouluun johonkin toiselle paikkakunnalle, niin pääsisi muuttamaan heti 16-vuotiaana johonkin opiskelijaasuntoon.
Miksi omilleen muuttaminen olisi tärkeä asia? Mikä muuttuu yksinäisen miehen elämässä sillä että yksinolo vain lisääntyy?
Niin mutta entäs jos mua ei haittaa, vaikka muut ajattelisivat musta jotain negatiivista? Kai mä saan elää semmoista elämää niin kuin itse haluan, ei mun tartte muista välittää.
Silloin DarkFear ei suvaitse sinua. Hän on omaksunut tämän suvaitsemattoman asenteen kotiseudun tyypeiltä.
No ihmettelen vaan sitä, että mikset sä anna minkäänlaista arvoa sille omalle asunnolle ja omillaan asumiselle?
Entä asuvatko vanhempasi sitten jossain isossa kaupungissa, vai pikkukaupungissa vai maaseudulla? Ajattelin vaan myös sitä, että eikö se olisi myös sulle mielekkäämpää asua jossain isossa kaupungissa kun jossain tuppukylässä vanhempien nurkissa?
Siis nyt en kyllä millään ymmärrä. Täällähän eletään itseä eikä ketään muita varten. Pitäskö mun muka kuunnella naapurin mielipiteitä siitä, millä tavalla mun kuuluis elää? Tuntuu jotenkin naurettavalta.
No omilleen muuttaessa sitä on ainakin mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin ja kutsua heitä myös kotia kyläilemään. Vanhempien nurkissa jos sitä asuu aikuisiällä, niin sellaiseen mieheen ei varmasti halua ketkään edes tutustua, kun se pelkkä kotona asuminen herättää ihmisissä jo sitä negatiivista ajattelua.
Onhan se varmaan ihan mukavaa asua omassa kodissa. Ei ole kukaan käskemässä ja määräilemässä töiden suhteen, että siinä oot kyllä varmaan ihan oikeessa.
Mutta kun minä vaan tykkään asua täällä vanhempien luona. Äiti ja isä ovat vielä molemmat elossa ja haluan auttaa heitä kotitöiden suhteen. Sitten kaikki kaverit asuvat tässä lähistöllä niin pääsen heidän luo nopeasti kylään jos huvittaa.
Mun pikkuveli muutti pois kotoa 5 vuotta sitten omaan asuntoon. Nyt se harmittelee kun ei löydy uudesta kaupungista ketään kavereita. Haluaisi muuttaa takaisin tänne kotiseudulle missä on vanhat tutut mukavat ihmiset. Elämä oli silloin kuulemma paljon mukavampaa.
Oletko edes työelämässä tai koskaan töissä ollut?
No asu mun puolesta siellä vanhempien nurkissa vaikka koko lopun ikäsi, mutta se on ainakin varma juttu, että mitään parisuhdetta et tule ikinä saamaan niin kauan kun siellä vanhempiesi luona asustat. Katsos kun vaikka sua ei kiinnostaisi se, että mitä ne kaikki muut ihmiset susta ajattelevat, mutta kun kaikki naiset vaan ajattelevat aina kaikkea negatiivista sellaisista miehistä, jotka eivät ole edes vielä aikuisiällä päässeet omilleen muuttamaan.
Mutta omapa on elämäsi, joten ihan sama se mulle on, että miten haluat elää.
Olen johtotehtävissä eräässä konsultointiyrityksessä. Valmistuin tradenomiksi tuossa 4 vuotta sitten ja sen jälkeen olen paiskinut koko ajan hommia. Asuntoa en ole vielä lähtenyt hankkimaan. Ostan sitten kerralla kunnon omistusasunnon. Nyt kannattaa säästää kun eletään tiukkoja ajanhetkiä.
Kyllähän ne naiset aina kyselee baarissa, että missäs asustelet ja että mennäänkö sinne jatkoille. Olen tähän vain sanonut, että asun sen verran kaukana että ei viitsi sinne lähteä. Ollaan sitten aina menty naisen kämpille iltaa jatkamaan. Tai no, aina ja aina. Mä oon sen verran ujo tapaus että aika harvoin uskallan minnekkään naisen mukaan lähteä, ellen sitten oo kovassa humalassa. Mutta ainakaan tähän mennessä tuon oman asunnon puute ei ole mua haitannut. Tykkään mun elämästä ihan näin kun saa asua vanhempien luona.
50-vuotiaana ensiasuntoon?
Jösses. Laskin äsken, et kun 19-vuotiaana muutin himasta pois, niin kolmekymppisenä olin asunut jo 9 eri asunnossa "mutsin helman" jälkeen. Kolmestakympistä tähän päivään, niin on tullut vielä 8 kämppää lisää.
On tässä näköjään vähän kiertolaiselämää tullut vietettyä. Eikä nuo ole olleet mitään väliaikaisasuntoja.
Ja mistähän syystä kannattaa muuttaa alle parikymppisenä? Muutitko itse, siksikö oot aivan pihalla nyt?
Darkfearin jutuista ei tarvitse välittää yhtään mitään. Typerämpää tyyppiä vaikea löytää.
Jutut pyörii vain siinä mitä muut ajattelee, matkustellakaan ei voi yksin koska ihmiset katsoo halveksuen. Aivan sairas tyyppi.
No miksi ei kannattaisi muuttaa? Mikä siinä vanhempien nurkissa asumisessa on sitten niin hienoa, että sitä kannattaisi siellä asua mahdollisimman pitkään?
Parasta se olisi nuorten kannalta, että sitä muuttaisi omilleen mahdollisimman nuorena, kuten vaikka heti peruskoulun jälkeen tai ainakin viimeistään heti parikymppisenä, ellei ole aikaisemmin pystynyt sitä toteuttamaan.
No miksi ei kannattaisi muuttaa? Mikä siinä vanhempien nurkissa asumisessa on sitten niin hienoa, että sitä kannattaisi siellä asua mahdollisimman pitkään?
Parasta se olisi nuorten kannalta, että sitä muuttaisi omilleen mahdollisimman nuorena, kuten vaikka heti peruskoulun jälkeen tai ainakin viimeistään heti parikymppisenä, ellei ole aikaisemmin pystynyt sitä toteuttamaan.
Mä vaan kerron täällä aina ihan täyttä asiaa. Jos sä et sitä totuutta kestä tai halua kuulla, niin minkä mä sille oikein mahdan.
Olet kyllä aikamoinen pölhö-Kustaa
27v mies, ei vain ole missään vaiheessa ollut kiinnostusta yksin asumiseen.
Ei ne vanhemmat juuri käske tai määräile..
Eipähän ole pelkoa, että kukaan mimmi kiinnostuisi jäämään yöksi. Olisiko mukava harrastaa seksiä, kun ähke ja voihke kuuluu seinän taakse, jossa vanhemmat yrittävät saada unen päästä kiinni.
Mitkä mimmit?..... ensin pitäisi saada se mimmi olemaan edes jossain tekemisissä..
Ei sekään mua kotona asuessani haitannut.
Ei äitin kanssa asuvia aikamiespoikia mimmit kiinnosta.
Ei peräkammarin miehiä "mimmit" kiinnosta.
tsihihi
Tärkeää on myös voida kokeilla omia siipiä tapaamalla uusia ihmisiä vaikkapa baarissa tai laivaristeilyllä, vai mitä darkkis?
Kyllä toki, mutta yksin ei silti kannata missään tapauksessa lähteä sinne baareihin tai laivaristeilylle.
Asuin kotona 25-vuotiaaksi asti, jolloin siviilipalveluksen ohella muutin omaan kämppään ja nyt olen 31v. Eroa entiseen ei käytännössä ole: kukaan ei käy kylässä, ei jaksa/tarvitse siivota ja kodin ulkopuolella olo jää käytännössä töissä ja kaupassa käyntiin.
Pääsen helpommalla kun siipeilen äitin luona, pesee pyykit ja tekee ruokaa ja passaa.
Normi aviovaimon hommia. (minusta ei naiset ole kiinnostuneita, jostain syystä)
Eikä asuminen maksa mitään, jää enempi rahaa harrastuksiin, tosin en harrasta juuri mitään. Autolla käyn joskus ajelemassa.
Itse asuin aika pitkään vanhemmilla, koska ei oikein ollut mitään syytä muuttaa. Olisi muutenkin ollut kallista muuttaa johonkin vuokrahelvetti-kämppään, pirun kalliita ovat vuokrat! Nyt asun omistuskämpässä ja kulut ovat matalat. Enemmän minua ihmetyttää sellaiset laiskat elämämkoulu-luuserit, jotka muuttavat omilleen nuorena ja sitten jäävät asumaan sossutuen (plus vanhempien tilisiirtojen) avustuksella itsemurhayksiöönsä, kun eivät laiskat edes töihin hae. Eivätkä edes pyyhi pölyjä ja imuroi kämpissään, sellaisia laiskureita löytyy vaikka millä mitalla. Itse kun muutin omaan kämppään, niin olin silloin vakiduunissa, jonka turvin pystyin huoletta muuttamaan. Ja pidän kämpästä hyvää huolta ja olen päivitellyt silloin tällöin kaikenlaista uutta huonekalua ja elektroniikkaa yms. kotiin. Ihmetyttää sellaiset luuserit, jotka muuttavat jonnekin ilman minkäänlaisia suunnitelmia. Itse kun muutin, niin olin varautunut monella eri tapaa. Mukava periaatteessa olla omassa rauhassa, mutta kyllä usein joutuu yksin kotona ihmettelemään maailman menoa, kun ei ätminä hirveästi kutsuvieraita ole kuin ehkä muutaman kerran vuodessa.
Ihmetyttää muuten tuo hemmetin nopea muutto aikaisessa vaiheessa, koska vanhaan aikaan monta sukupolvea saattoi asua samassa huushollissa ja sitten nuoremmat auttoivat vanhempiaan ja vanhemmat opettivat lapsiaan elämänsä loppuun asti, jotta jälkikasvu varmasti oppisi elämään kunnolla yksin sitten kun vanhempien kuolo koittaa. Nykyään moni lapsi on kiittämätön, muttaa aikaisin pois ja ei enää auta vanhempiaan missään asiassa. Itse en ole sellainen mulkku.
"jotta jälkikasvu varmasti oppisi elämään kunnolla yksin sitten kun vanhempien kuolo koittaa."
Eli osaavat asua yksin kunnolla, kun ovat 60-vuotiata ja kuolo on vanhemmat korjannut 80-vuotiaina?
Typerää puolustella ja vielä näin typerin argumentein omaa saamattomuuttaan elämässä, Oma elämä ei ala niin pitkään aikaan, kun lapsuudenkodissa asutaan. On suunnaton epäonnistuminen vanhempana, jos ei ole jälkikasvulleen eväitä omaa elämää varten riittävän varhain pystynyt antamaan. Jotkut epäonnistuvat tässä täysin vanhempina. Näiden epäonnistujien lapset voivat elää jopa omaan kuolemaansa saakka tai vanhempien kuolemaan saakka lapsuudenkodissa.
Työni kautta jouduin olemaan tekemisissä tällaisen luuserivanhemman kanssa. Hänen yli 60-vuotiaat poikansa olivat asuneet tämän kanssa koko elämänsä ja kuulemma vain bingoon olivat poistuneet. Kovasti oli äiti ylpeä pojistaan tai pojastaan, toinen oli jo kuollut.
Palstalaisten on sitten tänä vuonna turha haaveilla naisseurasta, olen nyt tämän päättänyt näitä juttuja luettuani.
0n sen verran matalaa tasoa palstapoijaat.
Juuri näinhän se on, hyvin harva mamin helmoissa loisiva ntimies on missään työssä.
Päivät pitkät makoilee sohvalla piereskelemässä.
Mä asuin 26-vuotiaaks asti.
Normal, 26v saakka mamilla ja 55v takas mamimekkoihin.
Kun naiset ei lapatossusta välitä.
Asun äitin talossa siihen saakka kunnes mutsi heittää veivinsä.
Perin talon.
Niin mäkin.
Peris asuu :) Jos ihmettelet kuka peris, niin se jolla psykoottinen katse keltatakkikuvassa. Syöny lääkkeitä :)
Peris on paskaa... hekumoinut alaikäisillä tytöillä.
Mutta todellakin tämä eräs elokuva kannattaa katsoa, mistä sanoin: Charlise Theron näyttelememässä jne :D