Tapasin jokin aika sitten mukavan miehen baarissa. Tämän jälkeen olemme tavanneet useasti ja joka kerta olemme keskustellut paljon elämistämme ym. asioista, sekä harrastettu uskomatonta seksiä.. :) Tämähän on kivaa näinkin..mutta en pysty ajattelemaan olevani vain seksisuhteessa, vaan kaipaan oikeaa suhdetta. Emme ole puhuneet "suhteemme" laadusta ja nyt mietinkin missä mennään..?
En ole juurikaan koskaan ollut se aloitteen tekijä ja viime treffailuistakin on aikaa jo lähemmäs 10v. jolloin aloin exäni kanssa seurustelemaan hänen aloitteesta. Nyt en todellakaan tiedä miten tästä edetään vai edetäänkö ollenkaan..? Sen verran tiedän, että mies on ainakin joillekkin tutuilleen/kavereilleen minusta kertonut. Odotanko vaan rauhassa ajan kulumista ja katselen mitä tuleman pitää? En kumminkaan vielä uskalla ottaa asiaa puheeksi.
En ole juurikaan koskaan ollut se aloitteen tekijä ja viime treffailuistakin on aikaa jo lähemmäs 10v. jolloin aloin exäni kanssa seurustelemaan hänen aloitteesta. Nyt en todellakaan tiedä miten tästä edetään vai edetäänkö ollenkaan..? Sen verran tiedän, että mies on ainakin joillekkin tutuilleen/kavereilleen minusta kertonut. Odotanko vaan rauhassa ajan kulumista ja katselen mitä tuleman pitää? En kumminkaan vielä uskalla ottaa asiaa puheeksi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Voi hyvänen aika nainen, jos olette olleet intiimeimmässä mahdollisessa kontaktissa, niin kyllähän silloin pitäisi pystyä puhumaan ihan kaikesta, mitä mielessä vaan liikkuu!!!
Ei ehkä liian nopeasti ole kumminkaan syytä puhua vakavammasta suhteesta!? Eikös sellainen pelottaisi jommankumman karkuun?
Itse en aikuisiällä koe kovin luontevaksi aloittaa jotain "seurustellaanko me" -keskusteluja, sen sijaan jossain vaiheessa alkaa tulla tarve tietää vietetäänkö yhdessä esimerkiksi jotain juhlapäivää tai lomaa eli esimerkiksi tähän aikaan vuodesta haluaisin varmaan tietää, suunnittelenko talvilomalle ihan omaa tekemistä vai onko toisellakin lomaa ja milloin ja mitä hän suunnittelee. Ja tietysti jos itsellä on paljon tunteita pelissä niin ennemmin tai myöhemmin ne haluaa ilmaista, jolloin selviää tunteeko toinen samoin.
Heips,
Meillä on samanlainen suhde. Tapasimme elokuussa 2013. Alkuun se oli pelkkä seksisuhde. Pikku hiljaa aloimme kertoa toisillemme perheistämme, työstämme, tulevaisuuden suunnitelmistamme. Alkuun tekstiviestitimme vain kun oli seksinnälkä, vähitellen viestit alkoivat sisältää muutakin ja aloimme soitella tosillemme, jollei toisesta ollut muutamaan päivään mitään kuulunut. Tapailemme 2-5 krt kuukaudessa ja käymme toistemme luona yökylässä.
Miesystäväni sanoi usein vielä pari kuukautta sitten, että hän ei halua mitään vakavaa, älä rakastu. Toisaalta hän sanoi usein, että hän ei tiedä, mitä hän mun kanssa tekee. Ja kun pyysin selittämään, mitä hän tarkoittaa, niin hän "ei osannut selittää". Hän kertoi, että hän kaipaa omaa aikaa, eikä halua, että tää muuttuu vaikeaksi. Hän pelkäsi, että minun rakastuessa suhteestamme tulee vaikeaa ja hän joutuu luopumaan itsenäisyydestään.
Puhuttelen häntä usein "kullaksi". Hän on kerran, sivulauseessa vihjassut samoin, kun koirani hyppäsi syliini minun ollessa hänen kainalossaan. Sanoin koiralleni, kenen kulta se siihen mamin kainaloon hyppäsi. Silloin hän sanoi, niin kenen kulta se on siinä mun kainalossa ja rapasutti samalla tavalla päätäni kuin minä koiraani.
Olen antanut hänelle aikaa ja tulen antamaan. Olemme molemmat hyvin itsenäisiä persoonia ja pidämme myös omasta ajasta omien harrastuksiemme parissa. Minusta tuntuu, että tunnemme molemmat löytäneemme sielunveljen ja -siskon. Hänkin on kertonut nyt näin olevan hyvä olla.
Hän ei ainakaan vielä joulun aikaan ollut kertonut minusta kertonut läheisilleen, joillekin kavereilleen kylläkin. Sen sijaan minä olen kertonut hänestä läheisilleni todeten, että katsotaan rauhassa, mitä tästä tulee. Hän tietää, minun läheisteni tietävän hänestä.
Yhteisistä matkoista ja lomista olemme jutelleet vasta aivan hiljattain (joulun jälkeen). Samalla tunnustin hänelle, että nyt tilanne on sellainen, että jollet halua minun rakastuvan sinuun, niin meidän täytyy lopettaa tapaileminen. Hän oli kauan hiljaa. Kun lisäsin, että se on sun ainoa keinos vaikuttaa siihen, etten rakastu sinuun, hän vastasi: "rakastu vaan, en minä halua hukata sinua." Sen jälkeen yhteydenpito on muuttunut oikeastaan jokapäiväiseksi...jotain pientä etenemistä taas tapahtui. Hitaasti ja varovaisesti.
Eli aikaa, aikaa ja aikaa. Mutta sitähän meillä on yhdessä koko loppu elämämme jakaa yhdessä.
Älä sinäkään hätäile, etene miehen tahdissa, mutta uskalla varovasti alkaa keskustella asioista.
"Älä sinäkään hätäile, etene miehen tahdissa, mutta uskalla varovasti alkaa keskustella asioista."
Minä kyllä alkaisin keskustelemaan niistä asioista mahdollisimman nopeasti. Jos nainen ei kerran halua pelkkä seksisuhdetta vaan enemmän, niin on ihan turha roikkua miehessä vain siksi että OLETTAA että mies joskus haluaa enemmän. Jos mies pitää suhdetta pelkkänä seksisuhteena, niin ei siitä sitä oikeaa suhdetta tule vaikka kuinka antaisi aikaa. Siihen on yleensä joku syy että naisen kanssa aloitetaan pelkkä seksisuhde eikä parisuhdetta. Minulla syy on ollut se, etten ole ollut riittävän kiinnostunut naisesta suhdemielessä, mutta säännöllinen seksi kyllä kelpasi.
Mitä nopeammin puhutte asioista, sitä nopeammin tiedät kannattaako miehessä roikkua. Jos mies ei halua parisuhdetta, on parempi erota nyt kuin myöhemmin, koska muuten et ole valmis ihastumaan siihen seuraavaan mieheen.
Minäkin ihmettelen nykyajan naisia. Ollaan kyllä valmiita heti panemaan miesten kanssa, mutta ei uskalleta puhua asioista. Eikö kannattaisi tehdä toisin päin, eli ensin tutustua ja keskustella asioista ja vatsa sitten mennä sänkyyn?
Ja ei: Et voi käyttää tekosyynä sitä ettet ole itse ollut aloitteellinen tai exä on joskus sinut iskenyt. On ihan sinun omalla vastuullasi puhua asioista joista haluat puhua. Et voi syyttää miestä huijaamisesta, hyväksikäytöstä yms. jos et edes koskaan kysynyt haluaako hän muuta kuin seksiä.
No mitä ihmettelemistä siinä on, jos nainen alkaa seksisuhteeseen?
Naistenko täytyy vaan kärvennellä ja miehet saavat paneskella kun haluaavat.
Kyllä seksisuhde toimii vain kahden seksisuhdetta haluavan yksilön välillä, joten ei siinä pitäisi olla mitään ihmettä tai muuten miehet paneskelisivat vaan keskenään, jos naisten pitäisi olla jalat ristissä niin kauan kunnes mrTäydelliseen tutustuu.
Seksisuhdekin voi edetä vakavampaan, edellinen seksisuhteesta alkanut tarinani kesti 8 vuotta, kunnes jätin miehen.
Tarvii olla tilannetajua ja realismia, mitä kahdenvälisissä tapaamisissa tapahtuu. Antaako toinen mitään muita signaaleja kuin seksiin liittyviä, haluaako hän olla muutenkin tekemisissä kuin seksin merkeissä, onko toinen kiinnostunut sinusta ja elämästäsi muutenkin kuin seksiobjektina. Itse puhuisin asian selväksi viimeistään ensi tapaamisella ja jos (kuten meillä) tilanne muuttuisi ottaisin asian puheeksi uudessa valossa, kuten teinkin.
Eihän seksisuhteen ylläpitäminen ole este uudelle ihastukselle, täytyy vaan muistaa, ettei elättele turhia kuvitelmia seksisuhteelle. Sitä paitsi hyvässä tutussa seksisuhteessa se tutustuminen siihen uuteen ihmiseen Nimi.M.E.Rkkin mukaisesti ilman seksiä on huomattavasti helpompaa kuin että kärventelee ilman seksiä ja odottaa mrTäydellisen tapaamista ja tuntemista.
Itse olisin nimenomaan toiminut näin, jos insinööri-kultani olisi antanut ymmärtää, että tää pysyy vaan seksinä, niin olisin katsellut toisia...ja jonkin verran olinkin toistenkin miesten kanssa tekemisissä tarinamme alkumetreillä.
Kuullostaa siltä, että kannattaisi edetä hissukseen.. Ja antaa ajan kulua "turhia" kyselemättä. En oikein itsekkään vielä tiedä mitä tunnen tai ajattelen. Tykkään kumminkin paljon!
Vaikka en haluaisi pelkkää seksisuhdetta, niin hänen kanssaan se on kyllä niin upeaa, että en halua sen loppuvankaan. Eli hätäiset kysymykset saa jäädä myöhäsempään.
Olen näköjään aika ristiriitaisessa tilanteessa itseni kanssa..