Taskulampun rekyylin puuttuminen

hiukkasen kiihdyin

Miksi taskulamppu ei "potkaise" sytyttäessä kuten vaikkapa haulikko sillä ammuttaessa?

Jos valossa kerran on hiukkasia, niin nehän kiihtyvät tosi nopeasti valonnopeuteen, kun lamppu laitetaan "päälle". Luulisi kiihtyvyyden aiheuttavan lamppuun jonkinlaisen voiman, koska kiihtyminen on niin rajua. Valohan syttyy käytännössä heti.

Vai eikö rekyyliä hiukkasten keveyden vuoksi vain huomaa, jos hiukkanen kiihtyy liian hitaasti ihmisaisteille?

52

1123

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Fotonin lepomassa on nolla. Voima on massa kertaa kiihtyvyys. Rebi siit.

      • hiukkasen kiihdyin

        Onko sillä valolla sitten mitään massaa milloinkaan, vaan mihin perustuu esimerkiksi valon aiheuttama pintojen haalistuminen?

        Joku voimahan sitä pintaa kuluttaa.

        Aika erikoista, että jollain olisi levossa massa nolla, mutta liikkeellä ollessa massaa olisikin.


      • Rinnanympärys huikea
        hiukkasen kiihdyin kirjoitti:

        Onko sillä valolla sitten mitään massaa milloinkaan, vaan mihin perustuu esimerkiksi valon aiheuttama pintojen haalistuminen?

        Joku voimahan sitä pintaa kuluttaa.

        Aika erikoista, että jollain olisi levossa massa nolla, mutta liikkeellä ollessa massaa olisikin.

        "Aika erikoista, että jollain olisi levossa massa nolla, mutta liikkeellä ollessa massaa olisikin."

        Sitä sanotaan Mattiesko Hytöseksi.


      • ei potkase
        hiukkasen kiihdyin kirjoitti:

        Onko sillä valolla sitten mitään massaa milloinkaan, vaan mihin perustuu esimerkiksi valon aiheuttama pintojen haalistuminen?

        Joku voimahan sitä pintaa kuluttaa.

        Aika erikoista, että jollain olisi levossa massa nolla, mutta liikkeellä ollessa massaa olisikin.

        Fotonilla on ekvivalentti massaenergia, joka saa aikaan fotonille pienen liikemäärän. Valon säteilypaine on maan pinnalla n. 4,6 uPa, joten ei olkapää lähde valon rekyylistä sijoiltaan, vaikka isompikin lamppu olisi.


      • fysiikkaalukenut

        Kyllä taskulampussakin pätee liikemäärän säilymislaki. Taskulamppu itse saa yhtä suuren, mutta vastakkaissuuntaisen liikemäärän kuin siitä lähtevät fotonit.
        Liikemäärän klassinen yhtälöhän on p = mv, eli se on yhtä suuri kuin massan ja nopeuden tulo. Tämä pätee kuitenkin vain, kun nopeus on pieni valonnopeuteen verrattuna eli suhteellisuusteoriaa ei tarvitse ottaa huomioon. Silloin on käytettävä hieman monimutkaisempaa kaavaa. Ja siitä seuraa, että vaikka fotonilla ei ole massaa (tai niin kuin usein sanotaan, lepomassaa), silläkin on oma liikemääränsä, jota kuitenkaan ei voi laskea kaavalla p = mv, vaan se on p = E/c, eli yhtä suuri kuin fotonin energia jaettuna valon nopeudella.
        Osoittautuu, että taskulampusta lähtevien fotonien liikemäärä yhteenlaskettunakin on niin pieni, ettei taskulampun saamaa impulssia vastakkaiseen suuntaan voida huomata.

        Jo kauan on kuitenkin pohdittu sitä, voitaisiinko rakentaa niin sanottu fotoniraketti. Siitä lähtisi yhteen suuntaan niin paljon fotonisäteilyä, että pelkästään sen voimasta raketti lähtisi suurella nopeudella päinvastaiseen suuntaan. Selvää on, että siihen ei taskulampun valo riitä alkuunkaan. Tarpeeksi suurienergisiä fotoneja voitaisiinkin riittävän suuressa määrin saada aikaan vain tavallisen aineen ja antimaterian törmäyksessä, niin sanotussa annihilaatiossa, jossa molemmat muuttuvat suunnilleen kokonaan fotoneiksi.
        Sitä on ajateltu varsinkin tähtienvälisissä avaruusaluksissa käytettäväksi. Tietenkin siihen liittyy suuria vaikeuksia: maapallolla tai koko aurinkokunnassa ei esiinny antimateriaa luonnostaan, ja sen keinotekoiseen valmistamiseen tarpeeksi suuressa määrin tarvittaisiin suunnattoman paljon energiaa. Eikä sitä myöskään olisi helppo varastoida, sillä jos se törmäisi tavalliseen aineeseen, se myös annihiloituisi ennen aikojaan.


      • Anonyymi

        Kolimaatorille tiedoksi että fotoonilla EI ole lepomassaa. Sillä on tietty energia, mikä riippuu sen taajuudesta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kolimaatorille tiedoksi että fotoonilla EI ole lepomassaa. Sillä on tietty energia, mikä riippuu sen taajuudesta.

        Kirjoitin Kolimaatorille vahingossa, sorry siitä.


    • sedrttfyhuijik

      Onhan sillä työntävoima, mutta se on niin pieni, ettei sitä kykene normaalisti havaitsemaan.

      • kiihtyvyys vielä

        Voiman pystyy varmaan laskemaan, jos tietää valon kulkeman matkan?

        Jossain kirjoitettiin, että valolla kestää tulla auringosta maahan 8 minuuttia. Taskulampun valolla kulkee luultavasti sama aika auringon suuntaan.

        Jos tiedetään auringon ja maan välinen etäisyys, niin silloin saadaan laskettua ainakin valon keskikiihtyvyys ja kenties sen avulla taskulamppuun kohdistuva keskivoima.


      • ei kiihtyvyyttä
        kiihtyvyys vielä kirjoitti:

        Voiman pystyy varmaan laskemaan, jos tietää valon kulkeman matkan?

        Jossain kirjoitettiin, että valolla kestää tulla auringosta maahan 8 minuuttia. Taskulampun valolla kulkee luultavasti sama aika auringon suuntaan.

        Jos tiedetään auringon ja maan välinen etäisyys, niin silloin saadaan laskettua ainakin valon keskikiihtyvyys ja kenties sen avulla taskulamppuun kohdistuva keskivoima.

        Valolla ei ole kiihtyvyyttää. Valon nopeus tyhjiössä on aina vakio c. Liikenopeus muuttuu rajapinnassa välittömästi. Ei ääniaaltokaan kiihdytä.


      • photon1
        ei kiihtyvyyttä kirjoitti:

        Valolla ei ole kiihtyvyyttää. Valon nopeus tyhjiössä on aina vakio c. Liikenopeus muuttuu rajapinnassa välittömästi. Ei ääniaaltokaan kiihdytä.

        juuri näin


    • Näin on

      Vaikka aloitus onkin joutavaa viisastelua, niin fotoneilla on liikemäärä ja ne aiheuttavat pintaan osuessaan fotonipainetta. Normaalivalolla ei paineella ole merkitystä, mutta suuritehoisten pulssilasereiden tapauksessa fotonipaineen vaikutukset ovat jopa havaittavissa.

      • dennis_gabor

        Se on havaittavissa. Kesällä 1983 olin nuorena lukiolaispoikana kesäyliopiston holografian kurssilla Joensuussa. Labroissa tehtiin itse hologrammeja käyttäen 0,5W Kr -laseria. Alkuun ei meinannu millään onnistua, vaikka oli tärinäeristetyt pöydät yms. Sit ruvettiin kelaa, josko valon säteilypaine aiheuttaisi valokuvauslevyn liikahduksen. Fiksattiin levy kiinni pidikkeeseen sinitarralla ja saatiin homma pelittämään.

        Tää on ihan tosijuttu, mulla on edelleen kurssista muistona kaksi valmistamaani hologrammia.


    • nopeusmittaaja

      Lainaan hieman aihetta.

      Väitetään, että valonnopeutta ei voitaisi ylittää.

      Mitä tapahtuu taskulampun valolle, jos taskulamppu liikkuu valonnopeudella? Kulkusuuntaan valaistessa luulisi valon liikkuvan paikallaan olevasta kohteesta tarkastellen tuplasti valonnopeudella ja taaksepäin osoittaessa valo ei liikkuisi lainkaan.

      Jos valo ei kuitenkaan pysty ylittämään valonnopeutta, niin pakkautuuko se eteenpäin mennessä jotenkin taskulampun eteen? Ja jos lamppu tekee sitten äkkipysäyksen, niin lähteekö keräytynyt valokimppu sitten kertaimpulssina jatkamaan matkaa?

      • piouy87t087

        Taskulamppu ei liiku valonnopeudella. Mutta vaikka se liikkuisi 90 % valonnopeudesta, lähtisi valo siitä katsoen sekä eteenpäin, että taaksepäin valonnopeudella. Sitä tarkoitta se, että valonnopeus on invariantti kaikissa inertiaalijärjestelmissä. Yhteenlasku ei toimi relativistisilla nopeuksilla, vaan silloin on käytettävä Lorez muunnosta.


      • nopeusmittaaja
        piouy87t087 kirjoitti:

        Taskulamppu ei liiku valonnopeudella. Mutta vaikka se liikkuisi 90 % valonnopeudesta, lähtisi valo siitä katsoen sekä eteenpäin, että taaksepäin valonnopeudella. Sitä tarkoitta se, että valonnopeus on invariantti kaikissa inertiaalijärjestelmissä. Yhteenlasku ei toimi relativistisilla nopeuksilla, vaan silloin on käytettävä Lorez muunnosta.

        Niin, Lorenz-muunnoksen ansioistahan nopeasti liikkuva elää omasta mielestään vanhemmaksi mitä hitaammin tai paikallaan olevat. Jotkut yrittävät soveltaa teoriaa myös autoillessaan.

        Mutta miksi taskulamppu ei liikkuisi valonnopeudella? Jos sitä kiihdytetään tyhjiössä jatkuvasti, niin jossain vaiheessahan se saavuttaa väkisin valonnopeuden.


      • Ylinopeustutka
        nopeusmittaaja kirjoitti:

        Niin, Lorenz-muunnoksen ansioistahan nopeasti liikkuva elää omasta mielestään vanhemmaksi mitä hitaammin tai paikallaan olevat. Jotkut yrittävät soveltaa teoriaa myös autoillessaan.

        Mutta miksi taskulamppu ei liikkuisi valonnopeudella? Jos sitä kiihdytetään tyhjiössä jatkuvasti, niin jossain vaiheessahan se saavuttaa väkisin valonnopeuden.

        Niinpä, heti kun se fikkari saa jostain äärettömän määrän energiaa, on valonnopeus saavutettu... helppo homma...


      • nopeusmittaaja
        Ylinopeustutka kirjoitti:

        Niinpä, heti kun se fikkari saa jostain äärettömän määrän energiaa, on valonnopeus saavutettu... helppo homma...

        Mihin tarvitaan ääretön määrä energiaa, kun kerran valonnopeuskin on rajoitetttu siihen vajaaseen 300000:een kilometriin per sekunti?

        Tyhjiössä ei ole edes ilmanvastusta ja jos kiihdytys tehdään rauhallisessa paikassa avaruutta, niin edes gravitaatiovoimat eivät vie sanottavammin energiaa kiihdytykseltä.


      • åäoiyhåiuy8p+
        nopeusmittaaja kirjoitti:

        Mihin tarvitaan ääretön määrä energiaa, kun kerran valonnopeuskin on rajoitetttu siihen vajaaseen 300000:een kilometriin per sekunti?

        Tyhjiössä ei ole edes ilmanvastusta ja jos kiihdytys tehdään rauhallisessa paikassa avaruutta, niin edes gravitaatiovoimat eivät vie sanottavammin energiaa kiihdytykseltä.

        Ettei tarvitse kaavaa väntää, niin asian voi ajatella seuraavasti.
        Nopeuden lähestyessä valonnopeutta kohteen kokema aika lähestyy nollaa. Kiityvyys vaatii energiaa, eli voima kertaa aika. Kun aika lähestyy rajatta nollaa, ei mikään voima voi saada enää aikaan lisäkiihtyvyyttä. Periaatteessa massa voi lähestyä valonnopeutta rajatta, mutta silloin tarvittava energia lähestyy rajatta ääretöntä.


      • Postulaattinopeudell

        1 - Valonnopeutta ei voi ylittää.
        2 - Valonnopeus on kaikille tarkkailijoille vakio.
        3 - Luonnonlait ovat samat kaikille havaitsijoille.
        Einsteinin postulaatteja.

        Väite; Jos kyseiseen taskulamppuun asetetaan kello ja se lähetetään kohti Proxima Centauria (etäisyys 4,7 valovuotta) sellaisella kiihtyvyydellä, että sen saapuessa sinne kello on käynyt tasan vuoden, emme ole rikkoneet ainuttakaan Suhteellisuusteorian postulaattia. Emme vaikka tietyssä mielessä olemme matkanneet 4,7 kertaista valonnopeutta.

        Todiste; Taskulampun valo on siihen nähden etääntynyt siitä 300'000 km/s koko matkan (joten se on vakio ja se ei ole ylittänyt sitä).

        Seuraus; Ulkopuolisen tarkkailijan, eli sen kaverin joka lähetti taskulampun matkaan, näkemys ei kuitenkaan vastaa tätä (kolmas postulaatti). Hänen mukaansa valo, joka lähti taskulampusta juuri kun se lähti matkaan ennätti perille ennen taskulamppua ja siltä kesti 4,7 vuotta, joten taskulampulta kesti kauemmin. Toisin sanoen; Kellot joita taskulamppu ja ulkopuolinen tarkkailija käyttävät eivät enää vastaa toisiaan. Koska nopeus on matka jaettuna siihen käytetyllä AJALLA, ei myöskään havaitut nopeudet vastaa toisiaan.

        Ulkopuolisesta tarkkailijasta taskulampun nopeus oli varmasti yli 0,9c, eli 90% valonnopeudesta. Taskulampusta nopeus oli joko 0c (kun sitä verrattiin valoon) tai keskimäärin 1400000 km/s (kun sitä verrattiin aikaan joka tarvittiin kahden avaruuspisteen, Auringon ja Proxima Centaurin, välisen matkan kulkemiseen).

        Joten, kyllä ja ei. Voit kiihdyttää yli 300'000 km/s. Ei, et voi kiihdyttää yli valonnopeuden. Ne ovat tietyssä mielessä aivan eri asioita.


      • Lorenzin-muunnos

        Väärin.
        "Taskulampusta nopeus oli joko 0c (kun sitä verrattiin valoon) tai keskimäärin 1400000 km/s (kun sitä verrattiin aikaan joka tarvittiin kahden avaruuspisteen, Auringon ja Proxima Centaurin, välisen matkan kulkemiseen).
        Joten, kyllä ja ei. Voit kiihdyttää yli 300'000 km/s. Ei, et voi kiihdyttää yli valonnopeuden. Ne ovat tietyssä mielessä aivan eri asioita."

        Taskulampun koordinaatistossa Auringon ja Proxima Centaurin välinen välimatka kutistuu kuten Lorenzin muunnos kertoo. Valonnopeus on invariantti kaikissa inertiaalijärjestelmissä ja se on n. 300 000 km/sek. Sitä ei voi ylittää.


      • Anonyymi
        piouy87t087 kirjoitti:

        Taskulamppu ei liiku valonnopeudella. Mutta vaikka se liikkuisi 90 % valonnopeudesta, lähtisi valo siitä katsoen sekä eteenpäin, että taaksepäin valonnopeudella. Sitä tarkoitta se, että valonnopeus on invariantti kaikissa inertiaalijärjestelmissä. Yhteenlasku ei toimi relativistisilla nopeuksilla, vaan silloin on käytettävä Lorez muunnosta.

        Jos taskulamppu kulkee taaksepäin valonnopeudella, niin ulkopuolelta tarkkaillessa ei pitäisi nähdä lainkaan siitä lähtevää valoa.


    • nytjumalautaaaaaa

      Yksinkertaisesti... E=mc2... valo ei voi olla täysin massaton... fotonin massaenergia perustuu aallonpituuteen.

      • Fakta

        mikä faktaa. Fotonin massaenergia ei muutu vaikka valomäärä olisi kuinka suuri tai pieni tahansa.


      • lufyhiyitur

        Fotonilla ei ole lepomassaa. Ekvivalentti massaenergia kyllä.


      • ikytdtydr
        Fakta kirjoitti:

        mikä faktaa. Fotonin massaenergia ei muutu vaikka valomäärä olisi kuinka suuri tai pieni tahansa.

        Fotonin massaeneria muuttuu kuitenkin kääntäen verrannollisena aallonpituuteen.


      • valonnopeus_laskutehtävä

        Tuo valonnopeuden ylittämättömyys on mielenkiintoinen asia.

        Miettikääpä tätä:

        on 3 kohdetta, joista keskimmäinen on planeetta, 2 muuta voivat olla joko planeettoja tai sitten vaikkapa avaruusaluksia tai -asemia.

        Jos B on planeetta, ja A ja C voivat olla joko planeettoja tai muita kohteita, niin
        kohteet sijaitsevat näin: A ---- B ---- C (huom: kohde B:n ulkoreuna on tuossa kaaviossa mainittu B).

        Eli A ja C ovat vastakkaisilla puolilla kohteesta B katsoen.

        Kohteessa B on valmiina 2 kpl moduloitua valoa vastaanottamaan suunniteltuja vastaanottimia, ja ne on molemmat kytketty samaan tietokoneeseen.

        Ja tietokoneen vieressä on pommi, joka räjähtää vuoden päästä, jos ei sitä ennen syötetä pommiin koodeja K1 ja K2. Lisäksi pommi on suunniteltu niin, että se räjähtää, jos sen koteloa yritetään avata tai rikkoa tai jos pommia yritetään siirtää.

        Koodi K1 on kohteessa A ja K2 on kohteessa C.
        Sekä A että B lähettävät koodin kohti B:tä, molemmat samaan aikaan moduloidun valon avulla, sanotaan että lähete on moduloitu lasersäde, joka on tarkasti kohdistettu B:ssä olevaan vastaanottimeen, kumpikin omaansa.

        Etäisyys A-B on 0.8 valovuotta, samoin Etäisyys B-C on 0.8 valovuotta.
        Ja siis siitä, kun koodit lähetetään B:hen (kumpikin 0.8 valovuoden päästä) siihen, kun pommi räjähtää, jollei se saa oikein sekä koodia K1 että K2, on aikaa tasan vuosi.

        Alkutilanteessa siis kohteiden A ja C välillä on 1.6 valovuoden etäisyys.
        Ja aikaa pommin räjähtämiseen on vuosi.

        Oletetaan vielä, että kumpikin lähettäjä 1. lähetyksen jälkeen toistaa koodin 100 kertaa mahdollisten satunnaisten häiriöiden välillä; koodi lähetetään kerran tunnissa 100 tunnin ajan.

        Räjähtääkö pommi, vai saako räjähdyksen estettyä, kun vastaanottimet siirtävät koodin tietokoneelle, ja tietokone edelleen pommille?


    • leila kuusinen

      Fotonin energia on E=hf, missä h on Planckin vakio ja f on taajuus. Jos fotoni osuu ihmisen iholle, se lämmittää, ja koska lämpö on yhtä kuin hiukkasen liike-energiaa, fotoni luovuttaa energiaa ihmiselle ja samalla sen taajuus pienenee.

    • KLK

      Periaatteessa taskulampulla kyllä on rekyyli, mutta se on liian pieni havaittavaksi. Fotoneillekin voidaan laskea liikemäärä, joka itse asiassa on yhtä suuri kuin niiden energia jaettuna valon nopeudella. Tästä myös seuraa, että voima, jolla taskulamppu työntyy taaksepäin, on yhtä suuri kuin taskulampun valaistusteho jaettuna valon nopeudella. Tavallisella taskulampulla valoteho voi olla ehkä korkeintaan kymmenkunta wattia, jolloin siis taaksepäin työntävä voima on vain noin 33 nanowattia. Ei se mahdollisesti sadan gramman massaiselle taskulampulle mitään käytännössä havaittavaa kiihtyvyyttä aiheuta.

      Toisin voisi kuitenkin asian laita, jos ne fotonit saataisiin aikaan tavallisen aineen ja antimaterian annihilaatiolla. Siinä syntyy erittäin suurienergisiä fotoneja, vieläpä suurin määrin, jos antimateriaa vain jostakin saataisiin riittävästi. Onkin kuviteltu, että tähän perustuen voitaisiin rakentaa ns. fotoniraketti, jota voitaisiin käyttää voimanlähteenä jopa tähtienvälisillä avaruusmatkoilla. Ongelmana kuitenkin on, mistä sitä antimateriaa saataisiin tarvittavassa määrin ja missä sitä voitaisiin säilyttää.

    • Visionisti

      JOS KERRAN FOTONI EI TYPERIEN VÄITTEIDEN MUKAAN PAINA MITÄÄN, NIIN SILLOIN SE ON ENERGIAA.

      oikeasti se painaa, mutta tiedemiehillä ei ole vain tarpeeksi herkkää vaakaa ja laskemalla taas saadaan vain idiootteja teorioita.

      • lgcfxcurez7

        Et taida ymmärtää edes mistä on kysymys. Lepomassaton hiukkanen voi liikkua vain valonnopeudella, jos sillä on energiaa ja lepomassallinen liikkuu aina alle valonnopeuden.


    • Loogikko

      Jos valo etenee itsenäisesti paikallisen permiabiliteetin ja permittiivisyyden määräämällä nopeudella, rekyyliä ei välttämättä havaita olipa teho mikä hyvänsä. Tämä tarkoittaa että tyhjiö on rinnastettavissa väliaineeseen, jonka ominaisuudet muuttuvat riippuen etäisyydestä massoihin.

      Muutoin suuren valotehon omaavalla valaisimella (ei taskulampulla) rekyyli pitäisi olla periaatteessa havaittavissa.

    • Fotoonit ovat massattomia, ei massaa ei rekyyliä

    • äijän_kääkän_muisti

      Meneekö kaikki taas väärin? Minä ole kuullut sellaista, että valonnopeus TYHJIÖSSÄ on tuo vakio eli n. 300 000 km/sek.
      Mutta tämä nopeus voi ylittyä jossakin "väliaineessa". En nyt muista mitä tuo väliaine tarkoitti.
      Olennaista on vaan se, että tuo ilmoitus koskee valonnopeutta tyhjiössä.

      • f.ma

        Miten pitkään valolla kuluu nollasta 300000 nopeuteen kiihdytyksessä?


      • hljljllklll

        Nolla sekuntia tasan.


      • jhkjhkhkjh

        Ei ylity. Väliaineessa voi jokin hiukkanen liikkua nopeammin kuin valo liikkuisi väliaineessa, mutta ei yli sen, mitä valo liikkuu tyhjiössä.
        Wiki: "Tšerenkovin säteily on sähkömagneettista säteilyä, joka syntyy kun eristeessä etenevän sähköisesti varatun hiukkasen nopeus ylittää valon nopeuden kyseisessä eristeessä.[1] Hiukkanen ei siis ylitä valonnopeutta tyhjiössä, vaan itse eristeessä/aineessa, jossa valon nopeus on hitaampi"


    • yksinkertainanmaalainen

      niin ketjureaktiohan siinä syntyy joka etenee...

    • Näin_se_vain_on

      Kyllä valo aiheuttaa painetta ja täten myös rekyyliä:

      https://en.wikipedia.org/wiki/Radiation_pressure

      Käytännössä vain suurtehopulssilaserilla, jossa intensiteetti voi olla todella julma eli tsettawatteja neliömetrille, säteilypaine voi aiheuttaa joitakin havaittavia efektejä.

    • Anonyymi

      Jos taskulampun jättää palamaan avaruuteen, niin lähteekö se kiihdyttämään pikkuhiljaa etiäpäin, siis toiseen suuntaan mihin valo pojottaa?

      • Anonyymi

        "Jos taskulampun jättää palamaan avaruuteen, niin lähteekö se kiihdyttämään pikkuhiljaa etiäpäin, siis toiseen suuntaan mihin valo pojottaa?"

        Kyllä. Olettaen siis, ettei taskulampun kuoren lämpenemisestä aiheutuva infrapunasäteilyn emissio saa sitä liikkumaan johonkin muuhun suuntaan.

        Pioneer -luotaimien liikkeessä havaittu teoriasta poikkeava anomalia (hidastuminen) mietitytti tutkijoita monen monta vuotta, kunnes lopulta sen syy selvisi. Kävi ilmi, että satelliittien RTG - ydinparistojen tuottama lämpö kuumensi satelliitin Auringosta poispäin osoittavaa päätä ja siitä aiheutunut lämpösäteily tuotti satelliitin liikettä vastustavan voiman.

        Ilmiötä ei olisi havaittu, ellei Pioneer - luotaimien kiihtyvyyttä olisi pystytty niiden hyrrävoimiin perustuvan stabiloinnin vuoksi mittaamaan hämmästyttävällä tarkkuudella luokkaa 1E-10 m/s^2 (0.0000000001 m/s^2).


    • Valo on massatonta säteilyä, ei materiaa. Ei ole mitään säteilypainetta.

      • Anonyymi

        On vain pimeys.


      • Anonyymi

        Miksi säteilypainetta on kuitenkin käytännössä havaittu? Pientä selitystä!


      • Anonyymi

    • Miten on äänen kanssa, jos on joku supervoimakas kovaääninen, voisiko se aiheuttaa rekyylin?

      .Mutta varmaan taskulamppu ei ole tarpeeksi voimakas. Fotonit on niin pieniä, että ne ei kovin helposti aiheuta mitään rekyyliä. Mutta onhan noita "laser propulsion" juttuja, joissa valo aiheuttaa rekyyliä.

      • Anonyymi

        Tottakai voi, tunteehan äänen kehossaan kovaäänisessä konsertissakin. Äänenpaine on ääniaallon aiheuttama hetkellinen ilmanpaineen vaihtelu. ja äänenpaineen yksikkö on pascal. Ääntä ei ole olemassa lainkaan avaruuden ilmattomuudessa.


    • Valon liikemäärä on nolla.

      • Anonyymi

        Millä lihaksilla valo saa silmänpohjaan osuessaan näköaistin aktivoitumaan, jos valon liikemäärä on nolla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millä lihaksilla valo saa silmänpohjaan osuessaan näköaistin aktivoitumaan, jos valon liikemäärä on nolla?

        Valolla on energiaa.


    • Anonyymi

      Thoyssa kannattaisi perehtyä Einsteinin nobelin palkinnon saaneeseen tutkimukseen valon aalto-hiukkasluonteesta, niin hänellä olisi edellytyksiä muodostaa mielipide asiasta.

      • Anonyymi

        Lue kyseisen kirjoittajan profiilia klikkaamalla hänen aiemmat viestit niin ymmärrät ne jatkossa oikeassa asiayhteydessään.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      228
      3578
    2. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      24
      2201
    3. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      24
      2091
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      90
      1985
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      87
      1662
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      24
      1381
    7. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      8
      1281
    8. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      36
      1267
    9. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      35
      1217
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1208
    Aihe