Tämän maan koulutuspolitiikka on aivan syvältä. Akateemisesti koulutetuista on kerta kaikkiaan aivan valtava ylitarjonta. Viimeistään 1990-luvulla olisi pitänyt supistaa tuntuvasti monien alojen sisäänottomääriä, ainakin humanistisen, valtiotieteellisen ja matemaattis-luonnontieteellisen. On kyllä niin petetty olo. Mitä järkeä opiskella vuosikausia, hakea hulluna alan työpaikkoja ja hankkia niistä työkokemusta, kun ei kuitenkaan koskaan kunnolla työllisty, ei ainakaan vakituisesti? Pätkäpestejä, työttömyyttä ja kehnoa toimeentuloa on tämä akateeminen koulutukseni minulle tuonut. Opintolainaa makselen edelleen.
Koulutuspolitiikassa on sekin viturallaan, että uudelleen kouluttautuminen on käytännössä mahdotonta, vaikka julkisuudessa muuta väitetään. Jos olet hankkinut yhden korkeakoulututkinnon, ansiosidonnaisella et ainakaan voi alkaa opiskella toista. Työtön saa opiskella tukia menettämättä 5 op kuukaudessa. Kun kerran valtio on koulutuspolitiikassaan tehnyt niin megalomaanisen virheen, että on kouluttanut yliopistoissa ja korkeakouluissa kymmeniätuhansia ihmisiä työttömiksi, niin eikö se voisi paikata virhettään edes sillä, että uudelleen kouluttautumista helpotettaisiin? Esim. sosiaalityöntekijöistä on huutava pula. Itse voisin työttömänä lähteä opiskelemaan sosiaalialaa, mutta se pitäisi tehdä täysin omalla kustannuksella. Sen sijaan ammattikoulussa opiskelu ansiosidonnaisella käsittääkseni onnistuisi. Mikä järki tässäkin on? Eli riippumatta siitä, mitkä olisivat omat kyvyt ja resurssit, pitäisi vain hakea vaikka jonnekin putkimieslinjalle (mitenkään putkimiehiä väheksymättä).
Paljonko meitä työttömiä akateemisia on? 30 000? Miksi vaikenemme? Miksi emme järjestäydy, lähde julkisuuteen tai osoittamaan mieltä kaduille? Meitä on huijattu, olemme opiskelleet turhaan. Käyttäneet aikaa, vaivaa ja rahaa, kun meille ensin uskoteltiin, että maisterinpaperit tuovat töitä. Olemme kokeneet vääryyttä. Valtio on tehnyt virheen, sen pitäisi nyt korjata se.
Koulutuspolitiikassa on sekin viturallaan, että uudelleen kouluttautuminen on käytännössä mahdotonta, vaikka julkisuudessa muuta väitetään. Jos olet hankkinut yhden korkeakoulututkinnon, ansiosidonnaisella et ainakaan voi alkaa opiskella toista. Työtön saa opiskella tukia menettämättä 5 op kuukaudessa. Kun kerran valtio on koulutuspolitiikassaan tehnyt niin megalomaanisen virheen, että on kouluttanut yliopistoissa ja korkeakouluissa kymmeniätuhansia ihmisiä työttömiksi, niin eikö se voisi paikata virhettään edes sillä, että uudelleen kouluttautumista helpotettaisiin? Esim. sosiaalityöntekijöistä on huutava pula. Itse voisin työttömänä lähteä opiskelemaan sosiaalialaa, mutta se pitäisi tehdä täysin omalla kustannuksella. Sen sijaan ammattikoulussa opiskelu ansiosidonnaisella käsittääkseni onnistuisi. Mikä järki tässäkin on? Eli riippumatta siitä, mitkä olisivat omat kyvyt ja resurssit, pitäisi vain hakea vaikka jonnekin putkimieslinjalle (mitenkään putkimiehiä väheksymättä).
Paljonko meitä työttömiä akateemisia on? 30 000? Miksi vaikenemme? Miksi emme järjestäydy, lähde julkisuuteen tai osoittamaan mieltä kaduille? Meitä on huijattu, olemme opiskelleet turhaan. Käyttäneet aikaa, vaivaa ja rahaa, kun meille ensin uskoteltiin, että maisterinpaperit tuovat töitä. Olemme kokeneet vääryyttä. Valtio on tehnyt virheen, sen pitäisi nyt korjata se.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Entäs amis sieltäkin valmistuu työttömäksi, senkin huomaa vasta liian myöhään.
Eikä voi vaatia että kaikki amiksessa opiskelevat voivat itse tajuta tulevaa tilannetta, kun asia tuntuu akateemisellekin olevan vaikea tajuta ennakkoon, ennustajia kun emme ole. eli vaikka kävisitkin putkimieheksi ehkä olisit työtön jälleen tai siitten et, sitä ei voi tietää, mut riski on.
On päivänselvää, että jos olisin nyt 20 v, hankkisin ensisijaisesti itselleni jonkin duunaritason koulutuksen tyyliin putkimies, lukkoseppä, helvetti vaikka parturi... Silloin voisin työllistää itseni vaikka itse.
Sitten vasta olisi kannattanut alkaa hankkia akateemista koulutusta. Joten se osa nuoria, jotka tänä päivänä hakeutuvat yliopistoihin tai korkeakouluihin, voivat myös varautua siihen, että heillä ei ole kysyntää kotimaassa. Akateeminen koulutus on luonnollisesti hyvä asia, mutta kannattaa samalla kannattaa olla valmis lähtemään tästä maasta pois.
Joo, täältä löytyy kohtalontoverisi. Olo on todellakin petetty ja vihainen. Tuntuu, että olen syössyt elämäni umpikujaan. Vuosien menetettyjä tuloja ja uupumusta opiskelusta ja sen aikana tehdyistä pätkätöistä ja valmistuttua kiitettävin arvosnaoin ja töitä tehneenä silti edelleen toiveikkain mielin valmistuin kuitenkin työttömäksi!
Opiskelu uuteen ja kenties tällä kertaa "oikeaan ammattiin" kiinnostaisi, mutta millä rahalla ja taas vuosien vuosien kituutuksella? Perhettäkin olisi viim. 30 vuotiaana kiva perustaa, mutta nyt on vastuu vain toimeentulosta mielessä.
Huijattu meitä todellakin on ja täyskäännöksen tekeminen on tehty erittäin kannattomaksi. Nyt yliopiston yhteishaku muuttuu vielä niin, että korkeakoulupaikan tai koulutuksen jo omaava ei ole samalla viivalla hakupisteissä uusien ylioppilaiden kanssa. Siis aivan HV-touhua. Umpikujaan meitä ajetaan tai ainakin vuosien kannattamatomiin valintoihin, tulonmenetyksiin, kepluutteluihin... Mitä järkeä tässä kaikessa on....
Nainen kohta 26v.
""humanistisen, valtiotieteellisen ja matemaattis-luonnontieteellisen"
Noilla huuhaa tieteillä ei kyllä yli 20 vuoteen ole työllistynyt paitsi osittain valtiontie´teiden tutkinnolla. Ne kun eivät ole tuottavia tutkintoja vaan verorahoilla maksettavia palkkoja niin niitä ei ole eikä tule.´Tekniikan alan tai kaupallisten etc. alojen korkeakoulututkinnot ovat siten eri asia. Puhumattakaan keskitason opinnoista joista työllistyy parhaiten. Ehkei kovimmilla palkoilla kaikille mutta varmemmin ja säännöllisimmin tuloin.
Suomalaisista koulutetaan tyhjäntoimittajia työttömiksi. Samalla maahan haalitaan ulkomaalaisia sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Suomalaisia ei suuresta hakijamäärästä huolimatta näihin ammatteihin kouluteta läheskään tarpeeksi. Ilmeisesti koulutukseen hakijat eivät ole "sopivia" ??
Yhteiskunnan kustantamien suojatyöpaikkojen "palkontovirat" jaetaan maahanmuuttajile tai poliittisin suhtein. Suomalainen kelpaa kyllä edelleen verotettavaksi.
Alkaa kansalle selvitä, että olipa koulutus ihan mikä tahansa, niin töitä ei ole! Hullua aivopestä ja hokea, että vain kouluttautumalla voi työllistyä. Totuus on ollut jo hyvin pitkään se, että lähes jokainen työikäinen on jo kouluttautunut useammalle, kuin yhdelle alalle.
Kuitenkin löytyy se "eliittiala", jota suojellaan ylitse muiden, nimittäin lääkäri ja hammaslääkäri. Näistä on huutava pula, mutta koulutuspaikkoja ei haluta lisätä. Miksihän, sen jokainen voi miettiä itsekseen!
Surkeinta tilanteessa on se, kun samaan aikaan syyllistetään, solvataan ja sätitään milloinmiksikin, omaan tilanteeseensa täysin syyttömiä, viattomia ja eteenpäin pyrkiviä nuoria. Inhottaa, kun nimittelijöinä hyvin usein on juuri ne "veteraanit", jotka vain sattuivat syntymään aikana, jolloin Suomea oltiin viellä vasta "rakentamassa". Näillä irvileuoilla ei ole mitään hajuakaan siitä, miten vaikea työttömyystilanne on ollut jo pitkään. Alkoi todenteolla jo 80-luvulla ja on levinnyt aina vain korkeammin koulutettuihin.
Päättäjiä voisi kyllä ihan hyvin herätellä mielenilmauksin, osanotajia tarvitsee tuskin kovin paljon etsiskellä. Aloittaja ehkä suostuisi kokoonkutsujaksi?
Rauhanomaisin keinoin tietenkin!
Vittuakos olette niin ahneita, ettei sossu kela-kombo kelpaa, vaikka se riittää vallan mainiosti elämiseen. Ei kun sen sijaan pitää tulla vähintään €3k kuulla tilille.
Ahneella on paskainen loppu, mutta akateemisten tapauksessa siitä pitäisi näköjään olla pahoillaan.
Ongelma monella on se ettei ole mitään konkreettisia taitoja myydä työnantajille. Sitä sietäisi miettiä ennen opiskelujen aloittamista, eikä sysätä vastuuta omasta elämästään ja valinnoistaan valtiolle. Koulutuspoliittisia päätöksiä on helppo syyttää, mutta aikuisen (akateemisen) ihmisen pitäisi osata tehdä elämässään viisaampia valintoja.
Kumpikas se oli ennemmin? Muna vaiko kana? Jos ei hanki koulutusta ko. alalle ei ongelmista em. alalla saa kerta kaikkiaan sisäpiirin tietoa. Hommat lämpiää sisään päin niin että hirvittää. Teki niin tai näin, aina meni väärin päin..
Ei ole viisaampia valintoja, on vain aivan hillitön määrä ihmisiä, joille kaikille pitäisi keksiä tekemistä nykyään vallitsevan taloudellisen filosofian mukaan. Ja ne jotka nielevät tämän filosofian ovat ensimmäisinä ajamassa muita saman köyden jatkoksi..
Ennen se tutkinto oli arvo sinänsä, jolla pystyi myyymään itseään työmarkkinoille. Nyt sillä ei ole juurikaan arvoa, se on vain perusvaatimus, että voi edes hakea töitä. Eikä tämä ole mikään humanististen tiedeiden yksinoikeusongelma, vaan samaa suota se on joka alalla.
laita joku tapahtuma pystyyn niin veikkaan että moni tulee paikalle
Vännän putkia (putkirunkkari) päivätyö 7-15.30 palkka 3800e/kk
Onneksi olen alkanut horjumistieteiden maisteriksi.
No ei sulla häävi liksa ole ja joutuu heräämään joskus kukonpierun aikaan. :-D
Mä tajusin jo 17v. ettei itsestä kukaan muu voi ottaa vastuuta kuin se peilistä tuijottava. Opinnot ei ollut mun juttu vaan aloin tekemään omia hommia. 18. V jälkeen ei päivääkään työttömyyttä. Monet paskahommat kierretty mutta nyt 40v. Unelmaammatissa. Palkka ei päätä huimaa mutta onhan tässä jo reilu 20v. tienattu. Muutama vuosi velkaa vielä ja sitten voi alkaa vaikka downshiftaamaan vai mikä se muoti-ilmiö on. Tekemällä ne asiat edistyy eikä muita syyttämällä.
Olet oikeassa. Meitä on petetty. Minäkin olen FM (matematiikka) ja ei ole oman alan töitä. Voitaisiin perustaa jokin järjestö ajamaan meidän etuja. Ota yhteyttä. [email protected].
up