Kun mietitte tuntemianne pariskuntia, kuinka usein luulette että naisen valintaan on vaikuttanut miehen varallisuus? Onko tässä ikäluokkien välillä eroa?
En välttämättä tarkoita ääripään esimerkkiä jossa pariskunnan mies on pankinjohtaja tai optiomiljonääri, vaan myös vaatimattompaa varallisuutta, esimerkiksi tavallinen "duunari"mies on vuosien työn tuloksena hankkinut hienon asunnon tai talon, kesämökin, lomaosakkeen etelästä tms...
En välttämättä tarkoita ääripään esimerkkiä jossa pariskunnan mies on pankinjohtaja tai optiomiljonääri, vaan myös vaatimattompaa varallisuutta, esimerkiksi tavallinen "duunari"mies on vuosien työn tuloksena hankkinut hienon asunnon tai talon, kesämökin, lomaosakkeen etelästä tms...
Vastaukset 37
Vanhimmat
Ei kovin usein.
Ei vaikuta. Esim. itselläni on moninkerroin enemmän rahaa kuin miehelläni, joka on suorastaan köyhä. Hän on kuitenkin todella komea ja hyvä sängyssä, sekä mukava.
Varallisuus vaikuttaa erittäin paljon naisten parinvalintoihin. Heiltä jos kysyy asiaa suoraan, niin he ehkä väittävät että se johtuu jostain muusta. Jos asiaa kysyisi niinpäin, että mitä kaikkea joku ihminen on tehnyt varallisuutta hankkiakseen, ja minkälaista arvomaailmaa ja asennoitumista varallisuuden hankkiminen edellyttää, ja mietitään tällaista henkilöä niin että vaihdetaan kyseiset muuttujat sellaisiksi, ettei varallisuutta ole hankittu, niin niiden kaikkien muuttujien yhtäaikainen kääntäminen vaikuttaa huomattavan paljon. Vielä kun lisätään joukkoon varallisuuden vaikutukset ihmisten vaihtoehtoihin, vaikutus on erityisen mittava. Jos sinulla on varaa vapaa-aikaan, ja varaa viettää vapaa-aikaa tavalla, joka on otollinen vastakkaiseen sukupuoleen tutustumiseksi, niin sehän vaikuttaa aivan eksponentiaalisesti kokonaisuudessaan.. Mutta nyt kuitenkin yritetään rajata varallisuuden vaikutukset varallisuuden merkitykseen naisten tavassa muodostaa mielikuvia ja kokea ihmiset mielenkiintoisiksi, luotettaviksi, jännittäviksi jne...... ....Nämä edellä mainitut tekijät vaikuttavat myös näiden mielikuvien muodostamisen mahdollisuuksiin. Ennen kaikkea sekä naisten että miesten parinvalinnassa statuskysymykset ovat merkittäviä. Naiset haluavat välttää sitä että heistä syntyisi "halpa" mielikuva, mikä käytännössä tapahtuu vertaamalla muihin naisiin... Jne.. en mä oikeastaan jaksa kirjoittaa nyt sen pidemmin tästä kohtaa.
Mielestäni mielikuvat ovat muutenkin akausaalisia samankaltaisuuden ryhmittymiä, joiden muodostuminen perustuu jotenkin "priming" tyyppiseen ilmiöön.... Mutta jätetään tämäkin asia tähän..
Sen verran haluaisin vielä lisätä että tämä varallisuus kysymys kannattaa toteuttaa jotenkin väestöön suhteuttamalla, esimerkiksi kysymällä "Mikä merkitys ons illä että henkilö kuuluu suurituloisempaan 5% omassa ikäluokassaan?" Tai vaikka 10% suurituloisempaan kokoväestöön suhteutettuna, kun pyöritään jossain mediaanipalkan (n. 2800euroa?) lähimaastossa niin merkitys tuskin on kovin tähdellinen.
Luonnollisesti näitä samoja kysymyksiä voidaan miettiä miesten suhteen. Paljonko naisten varallisuus vaikuttaa miesten parinvalintaan? Ja miksi ei vaikuta?
onhan se selvä,että kun kerran voi saada varakkaan naisen, niin miksi tyytyisi köyhään.
Useimmista tuntemistani pariskunnista nainen tienaa miestä enemmän, koska on korkeasti koulutettu, esim. juristi, lääkäri, tal.hall. ammattilainen tms. Myös omassa suvussani naiset tienaavat useimmiten miestään enemmän.
Jyystärikarjujen kysyntä kovassa nousussa!!!
Koska teollisuus ja insinöörialat taantuvat Suomessa,ja koska julkista sektoria jatkuvasti paisutetaan => hyvätuloisia naisia paljon => hyvätuloisia miehiä jatkuvati vähemmän.
Eli, naiset tulevat tulevaisuudessa pariutumaan itseään pienituloisten miesten kanssa.Tällöin miehessä pitää olla munaa/jyystöä/jännää/statusta, eli kykyä pitää nainen kurissa. Ätmeille tiedossa kovat ajat.
Ätmien ajat ovat AINA kovat=kovat=kovat.
muna on löysä=löysä=löysä
Enpä ole moiseen törmännyt.
Jos mietin kavereitani, työkavereitani ja muita tuttuja, niin varallisuus ei ole ollut missään osassa. Suurin osa on löytänyt puolisonsa nuorena ja köyhänä opiskelijana. Niin, siinähän se paljon suurempi totuus tulikin: Hyvin koulutetuilla on ollut enemmän naisonnea. Sehän kertoo sekä ahkeruudesta, että älystä ja on useimmiten vanhemmiten johtanut myös vaurastumiseen. Mutta kuten todettua, vasta paljon naisen löytymisen jälkeen.
Mitä nuoremmasta miehestä on kyse, niin tietenkin se on näissä varakkuus/status-asioissa sitä enemmänn kyse miehen potentiaalisesta varakkuudesta kuin mitä siitä mitä hänellä varakkuutta jo on.
Kyllä, potentiaalinen myös.
Ei usein, ainakaan pitkissä suhteissa. Sen sijaan huomaa, että ulkonäkö on ratkaissut enemmän
Pitkissä suhteissahan se raha nimenomaan ratkaisee. Silloin kun valinnan on tehnyt kiimavittu niin ulkonäkö ratkaisee enemmän, mutta tämä koskee yleensä lyhyempiä suhteita.
Eikös tätä asiaa ole täällä muissakin ketjuissa jankattu? Miehet haluavat, että kaikki naiset ovat rahan tai ulkonäön perään, niin sitten ei tarvitse miettiä, onko itse k*sipää, vaan voi syytellä naisia pinnallisuudesta. Joku voi tosiaan vaatia noita asioita, mutta niistä naisista kannattaa pysyä kaukana, jollei sitten itse ole ulkonäkö ja omaisuuskeskeinen.
Joku mies kehui jossain ketjussa, että hänelläpä on 10 000e pankkitilillä, mutta ei paljasta sitä naisille. Tuli ajatus: apua, mitä sossupummeja tyyppi tapailee, jos ajattelee 1) että ko. pikkusumma tekee minkäänlaisen vaikutuksen ja 2) vielä tärkeämpää: minkä ihmeen takia deiteillä pitäisi puhua varallisuudesta???? Ei tulisi mieleenikään alkaa kertomaan kaikesta, minkä omistan. Eivätkö hälytyskellot soi, jos toinen tenttaa saldoa vai ettekö halua, että teidät halutaan rakkaudesta???
Juu, ei näitä keskusteluja voi voittaa. Aikoinaan oli valitus, että naiset rakastuvat renttuihin ja kaikki uskoivat siihen sokeasti. Sitten joku keksi, että naiset rakastuvat rikkaisiin. Tuli kamala ristiriita, kun eihän nämä väitteet voineet yhtä aikaa pitää paikkansa. Lopulta joku keksi tämän nykyisen mantran, jonka mukaan nuorina rakastutaan renttuihin ja kun juoksut on juostu niin otetaan se rikas mies.
Nyt näyttää tuuli taas kääntyvän: naisten työllisyysprosentti nousee miehiä suuremmaksi ja on vaikea selittää, miksi jotkut miehet saavat naisia, vaikka ovat heitä pienituloisempia tai jopa työttömiä. Mutta hei, senhän voi selittää munan koolla ja jyystäjyydellä (ks. nimim. FAKTA)! Uskokaan pois, tässä on tulevien vuosien mantra: naiset haluaisivat rikkaan miehen (sen jälkeen kun juoksut on juostu) mutta jos ne eivät sitä saa niin ne ottavat isomunaisimman.
Tällä palstalla toimii ihan ikioma puppugeneraattori, joka löytää selityksen kaikkeen. Ei sen kanssa kannata edes yrittää käydä asiallista keskustelua, helpommalla pääsee kun muistaa että ne puppugeneraattorin pyörittäjät joutuvat itse myös elämään sen suoltamansa pupun kanssa :-)
Naisten sinkkuus johtuu keskimäärin vain ja ainoastaan siitä, että naisten mielestä riittävän tasokkaita miehiä ei ole saatavilla, eli rikkaita-jänniä-jyystäjiä-isomunaisia.. Koska trendi edelleen on se, että miesten suhteellinen status naisiin nähden laskee työelämässä/markkinoilla.. ollaan tilanteessa, jossa naisilla on entistä vähemmän valittavaa.
Eli
=> miehet eivät kelpaa naisille,
=> sinkuus tulee lisäääntymään merkittävästi nykyisestä
=> naiset rakentavat yhteiskuntaan valtavat pillureservit jyystäreille
=> ätmien määrä edelleen kasvussa
=> jyystärit panevat itsensä hengiltä panorinkiensä runsaista antimista;)
Kuka ätmejä oikein siittää?
Yksinhuoltajat.
Yksinhuoltajamiehet siittävät ätmejä? Näinkö todella on?
Itse oletin, että kun mitä ilmeisimmin isokaluiset jyystärit eivät siitä ätmejä, niin sitten ne kiltit insinöörit, jotka kelpaavat juoksunsa juosseille naisille. Tosin juoksunsa juosseillakin on jo äpäriä (varmaa tietoa), mutta jos nämä lapset ovat poikia, niistä tulee jyystäreitä, ei ätmejä.
ylös
luulenpa niin että heti kun perinnöt nasahtaa tilille niin on naista jonoksi asti. ei sillä onhan sitä köyhänäki ollu mutta kun tilillä on muutaki kun nollia niin naisia riittää näin se vaan menee.
Miehen varallisuudella on naiselle hyvinkin merkitystä, mutta se koskee lähinnä vain kahta ääripäätä. Selvästi surkean köyhä ja työtön/toimetonkin on naiselle turn-off jo pelkästään tästä syystä. Toisaalta Selvästi rikas monimiljonääri(huomaa että monimiljonäärillä on pakostakin jo myös jonkinlaista statustakin ja jo elämänsä puitteet sellaiset että niihin mukaan pääseminen kiinnostaa jo sellaisenaankin) on naisille kiinnostava jo pelkästään tästä syystä. Toki tässäkin vielä samanaikaisesti merkitsee paljon myös miehen ulkonäkö, mutta kyllä siis tällä pelkällä miehen vrallisuus/asema- jutulla sinänsäkin on huomattava merkitys. Se on myös selvä asia, että varallisuus/asema lisää tai tukee miehen itsetuntoa ja itsevarmuutta naisten silmissä, mitkä miesten itsevarmuus/itsetunto tai näiden puuttuminen taasen ovat tunnetusti naisille hyvin keskeisiä turn-off/turn-on tekijöitä.
Tietty se jos mies on täysin p/s-kokematon niin on hän myös automaattisesti täydellinen turn-off naisille ja suoranainen inhokkikin, siinä ei sitten paljon enää suhteessa tähän merkitse nämä äärimkmäisetkään varallisuus/status-erot.
Tavikselle riittä tavisrakkaus, julkkiksille ja rikkaille ei riitä pelkkä rakkaus,.pitää olla myöskin rahaa ja näkyvyyttä. Mitä alhaisempi sosiaaliluokka sen vähempään tyydytään,mitä korkeammalle sosiaaliluokassa asetutaan sen suuremmaksi vaatimustasot kaikessa kasvavat.
Totta kai se vaikuttaa. Suoraan, ja epäsuoraan. Tarkoitan sitä että nainen ei välttämättä ajattele sitä varallisuutta sinänsä, mutta varakas mies vaikuttaa mielenkiintoisemmalta.
Tuohon helkan pointtiin viitaten, on muistettava että vaihe ratkaisee. Juoksuvaiheessa ei olla etsimässä avioliittoa, vaan pidetään hauskaa. Naimisiinmenovaiheessa tuloilla on merkitystä, ja paljon.
"Onko tässä ikäluokkien välillä eroa?"
Kyllä.
18-25v
- juoksuvaiheessa ei suuremmin väliä, ellet ole rikas = kiinnostava. Naimisiinmenovaiheessa on väliä, mutta aika moni haksahtaa renttuun. Osalle koulutus/tulot ratkaisevat, osa elää James Dean-unelmissa.
25-35v
- todella paljon väliä, erityisesti 25v iässä ollaan paljon tekemisissä ystävättärien kanssa, ja kilpailu sosiaalisesta statuksesta käy kuumana. Odotukset tuloista ratkaisevat enemmän kuin varallisuus. Tulojen merkitys vähenee 35v lähestyttäessä, mutta toisaalta moni on YH, veloissa, ja pelastajan tarpeessa. Varallisuuden merkitys alkaa korostua.
35-45v
- koska tämän ikäisillä on jo oma elämänsä, elintasokilpailun merkitys alkaa vähentyä. Eniten naisia kiinnostaa että mies hoitaa asiansa kunnialla, tuloja ei tarvitse olla paljon, varallisuutta mieluusti jonkin verran...ellei muuten, niin todisteena vastuullisuudesta.
Karkeasti ottaen näin.
Mielestäni on eräs tekijä mitä harvoin otetaan huomioon, ajatellessa näitä pareja joissa mies on varakkaampi osapuoli. Tarkoitan nyt niitä vähän tavallisempia pareja enkä optiomiljonäärejä, julkimoita tai muita "hjalliksia".
On nimittäin aika usein niin että kyseiset henkilöt ovat tutustuneet toisiinsa jo nuorena ennen kuin miehelläkään on ollut mitään varallisuutta. Toki yleensä on miehellä ollut kuitenkin työura alullaan tai sellaisesta ennustava opiskelupaikka. Mikään syrjätynyt tapaus ei kyseeseen tule.
Kun siis miehellä on jo nuorena hänen mieleisensä kiva nainen jaksaa hän opiskella ja luoda uraa ja sitä kautta tulee varallisuuttakin ajan mittaan. Tätä naista ei pidä missään tapauksessa syyttää "gold diggeriksi" vaan paremminkin ihailla. Koska hän on ollut miehensä tukena ja tsemppaajana. Yleensä nainenkin on hankkinut itselleen ammatin ja uran mikä sekin on kunnioituksen arvoinen asia vaikka ei olisikaan erityisen isopalkkainen työ.
köyhä sivustakatsoja,
Olet aivan oikeassa, mutta nämä parit ovat nykyisin harvinaisia. Melkein aina kyseessä on sellainen luokan hiljainen mutta fiksu tyttö joka tajusi ettei hän saa koukutettua itselleen yliopiston/AMKin/tms suosituinta poikaa. Nähdessään potentiaalin, älykäs tyttö käyttää tilaisuutensa ja vie tulevan YTM:n (hyvä koulutus -> menestys -> tulot -> elintaso -> YTM kolmevitosena).
Luokkakokouksissa onkin hauskaa seurailla entisten hottisten ilmeitä kun entisillä luokan seinäruusuilla on itsensä kunnossa pitävä lentäjä/lääkäri/juristimies ;) Hottiksilla on tapana jäädä turhan pitkäksi aikaa juoksuvaiheeseen nauttimaan miesten suosiosta yökerhoissa, mutta sitten kun he tajuavat jäävänsä nuorempien varjoon, on liian myöhäistä haaveilla 190cm hyvätuloisesta atleettimiehestä - tai edes tavallisen oloisesta mutta hyvätuloisesta ja oikeasti hyvästä miehestä jonka Hiiri-Helena kaappasi itselleen AMKin kakkosluokalla.
Näin ei toki käy aina. Usein seinäruusu pääsee yöksi pleijerin kainaloon, kun iskuyritys menee puihin 15min ennen valomerkkiä ja mukaan kaapataan vaihtoehto B tai C. Sitten luullaankin että kohtalo, kemia, yms selittämätön ilmiö tuo ovelle täydellisen miehen, yhdistelmän pleijerin ja kunnon miehen parhaista ominaisuuksista.
Päivänn opetus: jos haluat kunnon miehen, mieti kuinka tärkeää juokseminen kolmekymppiseksi asti on sinulle. Nopeat syövät hitaat.
Aika usein näissä tapauksissa se nykyään kyllä menee niinkin, että naisen tuettua ja uhrattuakin parhaan nuoruutensa päivät miehen vaurastumiselle ja sosiaaliselle kiipeämiselle mies asemiin establisoiduttuaan ja naisensa jo rupsahdettuakkin vaihtaa nuorempaan ja perustaa uusperheen, näin varsinkin ihan köyhistä oloista nousseet miehet tapaavat tehdä.
Tietty näissä valinnoissa miehen ollessa vielä nuori ja karrieeriura realisoitumatta merkitsee mehen potetntiaalinen vaurastuminen. Perinteisestikkin jo joku hyvin työllistävälle ja statuksekkaalle alalle opiskelemaan pääseminen nostaa miehen potentiaaliseksi vaurastujaksi, ja myös se nostaa jos mies on vaikkapa menestyvän yrittäjän lapsi jonka yritykseen todennäköisesti pääsee töihin ja on saamassa muutenkin varoja varakkailta vanhemmiltaan.
Väitän, että vaikuttaa ja ei vaikuta. Suurin osa tavallisista keskiluokkaisista naisista suosii keskimääräistä varakkaampia miehiä. Sen sijaan naisissakin on niitä tapauksia, jotka aloittavat jo nuorena näiden elämänkoululaisten kanssa hengaamisen ja joiden elämä ei tule välttämättä olemaan sellainen amerikkalainen unelma, jota niin kovin moni nuori nainen tavoittelee. Niin monen keskivertonaisen elämässä tärkeää ovat nykyään kalliit kosmetiikkatuotteet, hienot vaatteet ja luksuslaukut, eikä niitä hankita sillä keinoin, että mies on sossussa käyvä elämänkoululainen.
Kun mietin tuttaviani, väitän, ettei rahalla ole mitään merkitystä.
On aivan sama, onko mies rikas/köyhä, pitkä/lyhyt, töissä/työtön, juntti/juppi...
Naiselle on pääasia, että mies osaa keskustella!!! Aivan sama, mistä keskustelee, vaikka jauhaisi pelkkää paskaa, mutta ujo ja hiljainen mies jää aina ilman naista.
Kysymys "kuinka usein" on jo virheellinen, sillä tietenkin se vaikuttaa aina! Ihan niinkuin kaikki muutkin miehen viehättävyyteen vaikuttavat tekijät. Jos miehen peli on muilta osin kunnossa, nainen kokee viehätystä vaikka mies olisikin köyhä.
Niiden muutamien tuntien aikana, mikä kuluu ensitapaamisen ja seksin välillä, nainen saa käsityksen miehen varallisuudesta vaatteiden ynnä muiden juttujen perusteella.
Miksi sitten varallisuus vaikuttaa? Viehättymismekanismit ovat vuosituhansia vanhoja evoluution tuotoksia. Silloin ei ollut seteleitä, mutta esim. parempi luola tarjosi paremmat mahdollisuudet lasten selviytymiseen. Ne naaraat jotka tunsivat viehätystä varakkaisiin, saivat siis jälkeläisiä. Niiden jälkeläisiä nykynaisetkin ovat!
Tuo luola oli oikein hyvä esimerkki.
Nykypäivänä se menee jokseenkin samalla tavalla, vaikkemme luolissa asu.
Älykäs yli 30.v nainen ei halua madaltaa elintasoaan köyhän tai velallisen miehen vuoksi. Nuoremmilla ikäluokilla asia voi mennä eritavalla , koska silloin harvalla on varallisuutta.
Esimerkki naisen "ahneudesta":
Nainen asuu lastensa kanssa omassa omistusasunnossa mukavalla Helsingin alueella. Jos nainen haluaisi tyhjätaskumiehen elämäänsä, niin se tarkottaisi isomman asunnon ostamista jostakin kauempaa, jossa sama raha riittää suurempaan asuntoon. Lapset joutuisivat pois tutusta ympäristöstä jne. Jos miehellä olisi varallisuutta, niin asiasta ei tulisi ongelma. Ja kannattaako edes velallisen kanssa hankkia mitään yhteistä?
Sama esimerkki tosin pätee päinvastaiseen tilanteeseen eli siihen että nainen on varaton ja mies varakas.
Omalla kohdallani "ahneus" on vaan järkevyyttä ja älykkyyttä.
Kyllä, ja itse korostaisin vielä sitä että viehättyminen ei pohjimmiltaan ole järjellä valitsemista vaan sitä ohjaa nuo tuhatvuotiset tunteet: Tietynlaisiin miehiin viehättyneet ovat selvinneet parhaiten ja saaneet jälkeläisiä ja koska nykynaiset kantavat niitä geenejä, he tuntevat viehätystä samoihin asioihin.
Vähän samoin kuin rasvaiset ja sokeriset asiat maistuvat hyviltä siksi että olemme niiden luolamiesten ja naisten jälkeläisiä joille rasva ja sokeri maistui, ja jotka siksi selvisivät katovuosista.
Juuri näin. Yksi hyvin yleinen ajattelumalli menee osapuilleen näin:
Mies A on tavallinen keskiluokkainen duunari. Nainen tapaa miehen baarissa ja huomaa tämän olevan mukava. "Mukava heppu, varmasti sellainen kiva aviomies jollekin naiselle. Minä tunne välillämme erityistä kipinää".
Mies B on satumaisen rikas. Nainen tapaa miehen baarissa ja huomaa tämän olevan mukava. "Oho, tämä ökyrikas herra ei olekaan koppava nousukas vaan mukava, täydellinen herrasmies. VAU! Mikä unelmien prinssi!".
Nainen ei tietysti myönnä itselleen että varallisuus tai status olisi vaikuttanut, vaan ehkä jopa kuvittelee itsekin että kyse oli van mukavuudesta ja kemiasta.
Yksi tapaus tulee mieleen jossa on ollut selkeä ero varallisuudessa, mutta siinä miehellä oli ulkomailta haettu vaimo.
Muista tapauksista moni on aloittanut tapailun jo nuorena, jolloin kummallakaan ei ollut suuria tuloja tai omaisuutta. Nykyään suurimmalla osalla taitavat työt / koulutus ja palkat olla suunnilleen samaa tasoa.