Olen neljättä vuotta jumissa kamalan, väkivaltaisen, itsekkään ja narsistisen miehen kanssa. Jo alku oli hankala, mies oli eronnut entisestä parisuhteestaan ja siitä johtuen ilmeisesti elämänsä hallinnan kadottanut. Joi joka päivä, käytti lääkkeitä väärin ym. Jälkiviisaana kun ajattelen, en ymmärrä miksi lähdin siihen mukaan, joku hoivaamisviettikö siinä vei eteenpäin ja sääli? Mies oli yleensä juovuksissa kun alussa nähtiin, saattoi kadota päiviksi ryyppyreissulle. Lopulta tilanne kuitenkin parani ja muutimme yhteen. Joi kylläkin joka ainut vkloppu molemmat päivät ja aloin olla siihen väsynyt. Sitten alkoi minun elämän rajoittaminen, en voinut käydä enään missään, koska siitä tuli kauhea riita. Mies ei itse juuri ihmisten ilmoilla käynyt, koska suurinosa ihmisistä lähes vihasivat häntä, johtuen varmasti siitä, että ainakun kävi, aloitti takuuvarmasti tappelun kaikkien kanssa. Mukaan tuli väkivalta, lyöminen, potkiminen, hiusten/vaatteiden repiminen, päälle syljeskely ja sanallinen väkivalta. Neljän vuoden aikana on murtunut luita, olen käynyt leikkauksessa jne. Ja koskaan mies ei edes pyytänyt anteeksi, koska kun ei muista asioita, niin niitä ei ole tapahtunut. Koskaan en ole lääkärissä kertonut totuutta, vaan aina keksinyt jotain. Olen niin väsynyt tähän kaikkeen, etten ole enää yhtään oma itseni. Tiedän että, pitäisi lähteä, muttei ole löytynyt paikkaa mihin mennä keräämään oman elämänsä palasia. Kerran kun olin jo pakannut tavarani ja olin lähdössä, mies yritti hirttäytyä ja minä pienenä ihmisenä pidin häntä kaikin voimin ilmassa, ettei tukehtuisi. Olen niin jumissa tähä kamalaan elämään, enkä viitsi puhua kenellekkään, koska en halua kuulla mitään sääliviä sanoja tai sitä kuinka tyhmä olen, kun olen vielä tässä, sillä sen tiedän kyllä täysin hyvin itsekkin. Kai sitä sitten saa alistettua toisen ihmisyyden niin pois, ettei vaan saa tehtyä enää asioille mitään. Vai liekö pelko siitä, että kuinka minä enää yksinkään pärjään kaiken tämän jälkeen..
suhde syö minut elävältä
hukassa..
9616
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ainut neuvo tähän on: OTA JA LÄHDE LOPULLISESTI! Sua yritetään takuuvarmasti hallita rahalla, vastuulla, moraalilla, etiikalla, "reiluudella", tunteilla, lapsilla, lemmikeillä, vaikka ja millä. Tosiasia on se, että raha ja tavara on vain rahaa ja tavaraa, sitä on maailma täynnä, sen takia ei IKINÄ kannata haaskata elämäänsä luonnehäiriöiseen persoonaan!
Pakkaa laukku ja häivy jonnekin sukulaiselle, kaverille, ihan minne vaan ikinä keksitkään mennä. ÄLÄ ilmoita sille sekopäälle olinpaikkaasi, vaan ilmoita pelkästään lähteneesi, eikä takaisin tarvi ootella. Karkaa paikalta yksin ollessasi, äläkä missään tapauksessa edes vihjaise tuosta pakoaikomuksesta etukäteen.
Niin. Totuus sattuu. Tyhmä olet. Todella tyhmä.
Mutta sille voit tehdä jotain kun vain haluat.
eikös olekin täällä näpsäköt ihmiset opastamassa avun tarvitsisjaa? heillä helppop kiva elämä näes.Mutta mä ymmärrän sua,sä häpeät mieskamuasia,suhteenne rumaa puolta,tunnet itsesi typeräksi ja häpeät tilannettasi.Erehdyit vaan,se on osa elämän prosessia joka sektoreilla.Uskon joku kerta kun tämä on takansi,olet viisaampi ja tarkempi ihmissuhteissasi! PUHUN OMASTA MENNEESTÄ,tilenteestani josta ei ollut poispäsyä silloin,koska olin turta,väsynyt ,puhki henkisesti.Häpeä liittyy koska ei kehtaa kertoa kellekään,mulla oli sama tilanne ja kaikilla palstaa lukeneilla oletan olevan kokemusta jollain tasolla.M UN NEUVO,soita naisten rikosuhri päivystykseen tai paikalliseen turvakotiin,mene sinne ilmoittamatta.Sen mieskamusi elämä ei ole sun hennoilla harteillasi,et ole vastuussa hänen tekosistaan mitä päättääkään sitten.mutta hea salaa omaa asuntoa tai pakene tosiaan läheisen tutun luokse tai vanhempiesi,puhu karu totuus,se pelastaa sut.Jos jäät,sairastut itse henkisesti ja fyysisesti kuntoon jossa et enää tiedosta sairautesi tunnetta,mulle kävi niin ja olin hermoraunio,meillä oli lapsi ja hänenkin edun nimissä mun olisi pitänyt häipyä pois ja äkkiä ,mut nuori ja epävarma ei osaa aina toimia ,kuten palstan näsäviisaat hyväkkäät viisastelevat ,hyvissä elämäntilassaan.he eivät tiedä hädästä mitään ,asenteistaan näkien! tsemppiä,,,jos teillä ei oole lasta,pakene pois salaa.laita lappu että katosat yhteisestä elämästä.
Voisitko soittaa terveyskeskukseen ja pyytää esim. jotain kriisiapua jotta pääsisit puhumaan jollekin, sekä vaivihkaa vain häipyä? Miksi ihmeessä et pärjäisi yksin, tuskin paremmin pärjäät miehen pahoinpidellessä sinua fyysisesti ja henkisesti, tiedostat itsekin että tilanteesi ei ole hyväksi sinulle? Tiedäthän myös, että suurimmissa määrin itsemurhan tekevä ei koskaan ilmoita aikeistaan. Jos joku sillä uhkailee, on suunnitelma varmasti sellainen että se tulee epäonnistumaan. Et ole myöskään vastuussa miehen teoista, ammattiavun tarpeessahan hänkin olisi. Jos et tee tuosta loppua, ei sitä tee kukaan muukaan.
Mielestäni kertoo tarpeeksi mitä mies on tehnyt ja että ei kadu koska ei pyydä edes anteeksi, saati hae apua ja muuta käytöstään. Miksi haluat pilata omankin elämäsi kun voisit aloitella uutta toisaalla ja päästä jaloillesi? Kyllä sinä pärjäät varmasti paremmin omillasi ja eikö sun elämä ole niin arvokas ettei sitä kannata antaa toisen käsiin? Suosittelen oikeasti sinulle että haet itsellesi apua nyt ensisijaisesti, tilanteesi on sellainen että siitä on varmasti vain hyötyä. Kukaan ei sinua sano tyhmäksi tai vähättele jos rohkeasti tartut nyt asiaan, sen sijaan saat varmasti tukea siihen että uskallat ottaa elämäsi ohjat omiin käsiisi ja ymmärrät miksi olet nyt tuossa tilanteessa ja miten saat voimaa päästä siitä pois. Lähde pois silloin kun mies ei ole kotona ja hae apua itsellesi, vain sinä voit tehdä sen. Ja sinä kyllä pystyt siihen kun kaivat sen tahdonvoiman itsestäsi, näytä itsellesi että sinä päätät elämästäsi eikä mies. Koeta nähdä asia ulkopuolisen silmin, mitä ajattelisit jos vaikka läheisesi olisi sinun tilanteessasi? Et varmaankaan toivoisi että hän jäisi tuollaiseen suhteeseen ja sinusta tuntuisi varmaankin pahalle ajatella miten läheistäsi kohdellaan. Kohdista nuo ajatukset omaan tilanteeseesi ja ajattele ihan vain järjellä, niin voit tunnustaa itsellesi ne kylmät faktat.
Se ei ole totta, että itsemurhan tekijät eivät ilmoittaisi aikeistaan. Monet puhuvat asiasta jollekin, mutta yleensä sitä ei oteta vakavasti, ja sitten kun itsemurha toteutuu, niin sanotaan ettei sitä olisi millään voinut etukäteen arvata.
Kukaan ei ole vastuussa aikuisen ihmisen itsemurhasta, tuollainen on tasan tarkkaan jokaisen aikuisen ihmisen oma päätös. Tietysti sellaisella on todella hyvä uhkailla ja kiristää, tottahan toki ja luonnevikaisillehan ei mikään ole pyhää, härskiydellä ei ole mitään rajaa, kunhan sillä vaan saadaan piestyä toinen henkisesti maan rakoon.
ALOITTAJA: OTA JA LÄHDE TUOSTA SUHTEESTA HETI & LOPULLISESTI! Se, mitä tuo sekopää ikinä sitten uhkaakaan itselleen tehdä, ei missään tapauksessa ole sun syy, eikä sun vastuulla.
Jos muuta paikkaa ei ole, ota yhteys lähimpään turvakotiin.
Oma kokemus Tampereelta, kaksi kuukautta todella inhimillisten ja lähimmäisrakkaiden ihmisten parissa. Autettiin uuteen alkuun. Jälkeenpäin sain vielä käydä juttelemassa miten menee. Pääsin siivilleni.
Suosittelen.
Huh vai että oikein murtunut luita. Syyllistämisessä noi narsistit on kyllä tosi hyviä, että vielä murtuneiden luidenkin kanssa jaksaa vielä potea tuntea syyllisyyttä toisen hyvinvoinnista, eikä esim. omastaan mikä olisi tervettä tuossa tilanteessa.. Henkihän siinä vielä lähtee sulta ennenpitkää, etkä kai sitä itse halua?
Olen ollut lähes samankaltaisessa suhteessa eikä poispääsy ollut helppoa joten ymmärrän täysin.Kyllä sen toisen saa alistettua niin ettei oikein osaa pois lähteä.Sanonpahan vaan että tommosen ihmisen takia ei kannata elämäänsä uhrata,kyllä se raja yleensä tulee kaikilla vastaan.Itse sain vielä vuoden päivät jälkikäteen kestää vainoamista puhelimitse,saattoipa kaveri ootella aamulla jopa pihassa kun töihin läksin,oli siinä kestäminen.Käy juttelemassa kriisikeskuksessa tai sosiaalitoimistossa,hae asuntoa,saat nopeasti kun laitat hakemukseen että olet vaarassa koska toinen väkivaltainen.Usko minua,se ihminen ei sitten koskaan muutu.Ja kyllä,me naiset kuvitellaan että toista voi auttaa tai muuttaa mut ei se mene näiden kohdalla niin.Itseään ei kannata syytellä.Yksin kyllä pärjää,toipuminen vie vuosia,luottamus ihmisiin menee kyllä täysin,mutta kyllä sitä pärjää.