Olen tätä kirjoitellesani väsynyt ja äreä mutta
pakko päästä purkamaan ajatuksia koska tunnen
että olen askeleen päässä totaalisesta
kaatumisesta, särkymisestä. Minulla on
tyttöystävänä tämä todella kaunis ja älykäs tyttö
jonka tapasin viime kesänä, hän saa pääni täysin
sekaisin ja tunnen kauheaa kaipuuta heti kun en
näe häntä. Asumme muutaman vaivaisen kilometrin
päässä toisistamme mutta kuitenkaan emme tapaile
kovinkaan usein(?). En ymmärrä hänen käytöstään
minua kohtaan, vaikka kuinka rakastan häntä en
tunnu saavani mitään vastarakkautta mutta kun hän
on ystäviensä kanssa olen hänen jumalansa ja
kultansa. Jotenkin vaan tuntuu että en
todellakaan merkitse hänelle yhtään mitään vaikka
itse tekisin mitä tahansa hänen eteensä. Mikä
neuvoksi? Millä kokeilla välittääkö / rakastaako
hän minua? En ole koskaan loukannut häntä, saati
tehnyt mitään hänen mielensä vastaista. Hän ei
ikinä ole suoraan tunnustanut minulle
rakastavansa minua taikka edes välitttävänsä,
vaikka hän on suudellut toistuvasti minua ja
kerran erehdyin jopa harrastamaan seksiäkin hänen
kanssaan, hän itseasiassa vaati minun naida
häntä. Miksi ihmiset ylipäätään rakastuu
toisiinsa kun rakkauden jälkeisten haavojen
nuolemiseen menee ikuisuus, eivätkä ne silti
parane. Ihmettelen vain miten ja miksi joku
haluaa leikkiä toisten tunteilla ja sen jälkeen
jättämään toisen kuin seisomaan pimeyteen
sidottuna ja haavoittuneena auttamatta. Olen
sanaton ja murtunut..
pakko päästä purkamaan ajatuksia koska tunnen
että olen askeleen päässä totaalisesta
kaatumisesta, särkymisestä. Minulla on
tyttöystävänä tämä todella kaunis ja älykäs tyttö
jonka tapasin viime kesänä, hän saa pääni täysin
sekaisin ja tunnen kauheaa kaipuuta heti kun en
näe häntä. Asumme muutaman vaivaisen kilometrin
päässä toisistamme mutta kuitenkaan emme tapaile
kovinkaan usein(?). En ymmärrä hänen käytöstään
minua kohtaan, vaikka kuinka rakastan häntä en
tunnu saavani mitään vastarakkautta mutta kun hän
on ystäviensä kanssa olen hänen jumalansa ja
kultansa. Jotenkin vaan tuntuu että en
todellakaan merkitse hänelle yhtään mitään vaikka
itse tekisin mitä tahansa hänen eteensä. Mikä
neuvoksi? Millä kokeilla välittääkö / rakastaako
hän minua? En ole koskaan loukannut häntä, saati
tehnyt mitään hänen mielensä vastaista. Hän ei
ikinä ole suoraan tunnustanut minulle
rakastavansa minua taikka edes välitttävänsä,
vaikka hän on suudellut toistuvasti minua ja
kerran erehdyin jopa harrastamaan seksiäkin hänen
kanssaan, hän itseasiassa vaati minun naida
häntä. Miksi ihmiset ylipäätään rakastuu
toisiinsa kun rakkauden jälkeisten haavojen
nuolemiseen menee ikuisuus, eivätkä ne silti
parane. Ihmettelen vain miten ja miksi joku
haluaa leikkiä toisten tunteilla ja sen jälkeen
jättämään toisen kuin seisomaan pimeyteen
sidottuna ja haavoittuneena auttamatta. Olen
sanaton ja murtunut..
Vastaukset 21
Vanhimmat
esittää kysymyksen, kuinka vanhoja olette?
Tosin ikä ei rakkauteen katso mutta vastaan
kuitenkin. Olen itse 20 ja tyttöystäväni 18
jotain kertoo, ei se mikään este ole tai ettei
voisi olla tulisesti rakastunut, sitä en suinkaan
tarkoittanut.
Voin omasta kokemuksesta kertoa että itselläni
oli vähän samallaisia "oikkuja" saman ikäisenä.
Ehkä se oli jonkinlaista epävarmuutta, halua ehkä
vielä mennä ja katsoa elämää, en todellakaan voi
sanoa miksi minä niin käyttäydyin (täytyy kyllä
myöntää muistikuva on hieman jo hämärtyneet).
Joka tapauksessa seurustella aloin vakavasti 17v.
ja kyllä sen ikäisellä tunteet (ainakin) mulla
meni kuin vuoristoradan juna ylös ja alas.
Käytöksessäni oli samallaisia piirteitä kuin
tyttöystävälläsi ja kaikesta huolimatta mies
kesti mun oikkuja(kiitos hänelle siitä).
Naimisissa olen tällä hetkellä silloisen
poikaystäväni kanssa (jo 16 :sta vuotta).
Joten lyhyesti, anna hänelle aikaa, tilaa, rauhaa
itsensä tutkiskeluun, yritä keskustella hänen
kanssa asiasta ilman että painostaisit ja ennen
kaikkea rakkautta/hellyyttä.
Älä kuitenkaan anna tilanteen mennä liian pitkään
tekemättä mitään, jossain se seinä tulee vastaan.
Vastauksesi avarsi todella paljon näkemystäni ja
tuntuu kuin kallion kokoinen järkäle olisi
tipahtanut sydämmeltä pois. Luulin kokoajan että
itsessäni olisi vika, ja että minä olisin syy
käyttäytymiseen. Täytyypä jutella joskus kun on
sopiva aika, vaikka viikonloppuna kun molemmilla
on aikaa toisilleen (toivottavasti). Kiitos vielä
kerran tuosta vastauksesta!
mukava jos voin olla avuksi.
Kaikkea hyvää sulle jatkossa.
Puhuit kauniisti rakkaudesta. Se ei kuitenkaan
riitä jos se on yksipuolista. Ansaitset parempaa,
joten nosta kytkintä. Vaikka se ei olekaan
helppoa on se pienempi paha kuin se, että
antaisit toisen kiduttaa itseäsi noin.
Jatkamalla eteenpäin annat itsellesi
mahdollisuuden löytää vierellesi jonkun joka
oikeasti arvostaa ja rakastaa sinua.
En siis voi saada selville toisen tunteita vai
eikö kannata, onko asiani niin selvä? Meillä meni
jo aikasemmin välit poikki mutta hän palasi
miltei samantien luokseni ja pyysi anteeksi ja
sinisilmäisenä hyväksyin ja tunsin jälleen tuon
huumaavan tunteen rinnassa. Mutta mikäli tämä
tyttö jättää minut en kertakaikkiaan jaksa lähteä
tapaamaan muita, uusia ihmisiä. Korttitalot
kaatuvat niin helposti rakkauden tiellä enkä
yksin jaksa koota aina niitä kasaan. Tunne joka
minua on valtaamassa on vihan ja surun sekoittama
tunne joka niittää tieltään kaiken, kaivertaen
ontoksi, jättäen vain ulkokuoren ennalleen, en
uskalla tavata saati puhua kenellekkään koska
vaikutan varmaankin myös lukijoideni silmissä
täysin tärähtäneeltä, mielisairaalta. Tämä
kamppailu tunteita vastaan katkeroittaa ja
vaikuttaa joka kerta yhtä ylitsepääsemättömältä.
Toivoisin voivani tehdä jotain ..
Minun mielestä vastakaikua pitää tulla molemmin
puolin.
Jossain vaiheessa asia tulee esiin ja sitten
on helppo olla marttyyri.
Helpompi puhua se nyt kun vuosien päästä.
Kyllä ne tunteet kannattaa selvittää, mutta
jahkailu ei auta. Jos toinen ei ole tunteistaan
varma, pitäkää taukoa...ja katsokaa mitä
tapahtuu.
Itse olen ollut sinkkuna 5 viikkoa (minut
jätettiin)ja voin sanoa, että kyllä se siitä kun
saa asian ensin päätökseen. Eli vastauksen
kysymykseen, jatketaanko vai ei. Kun sain
vastaukseni, vaikkei se ollutkaan mieluinen, se
työnsi minua eteenpäin. Ensimmäinen viikko oli
helvettiä: suru oli niin suuri, että meni
ruokahalu ja unetkin. Toinen viikko oli jo
helpompi ja nyt tuntuu kuin erosta olisi iäisyys.
Kuopan pohjia tulee edelleen vastaan harvase
päivä, mutta mikään niistä ei ole ollut yhtä syvä
kuin se kuoppa, johon putosin kun minut
jätettiin. Ero on antanut minulle voimaa,
tuodessaan minulle yksinäisyyden. Sillä kun
yksinäisyys vei kaiken, antamatta mitään
takaisin, sisäinen voimani alkoi kukoistaa ja
työntää minua eteenpäin.
Nyt jo viihdyn ihmisten parissa, ja luon ystävyys-
suhteita. Rakkautta en kykene kenelläkään
näyttämään vielä pitkään aikaan, mutta hyvä niin.
Se sisäinen palovamma, jonka rakkaus minulle
teki, vaatii aikaa parantua. Ja ehkäpä joskus
taas uskallan lämmitellä rakkauden roihun
lähellä:)
Että elä nyt ainakaan jätä tyttöäsi. Mutta älä
myöskään roiku kiinni. Yritä ottaa vähän
etäisyyttä hommaamalla vähän uusia kavereita ja
harrastuksia ilman tätä tyttöystävääsi. Katastele
rauhassa ympärillesi ja elä omaa elämääsi.
Hommatkaa seksiasiat kuntoon (pari kertaa
päivässä riittänee aluksi) ettei se jää siitä
kiinni jos typykin kerran haluaa. On muuten
yllättävän iso merkitys vaikka siitä ei puhuta.
Jo tyttö sittenhaluaa lähtä omaa tietänsä niin
menköön. Aina tuommonen fiksu kaveri tyttöjä
löytää
En todellakaan halua jättää tätä ihanaa ihmistä
joka tuo minulle niin paljon iloa
olemassaolollaan. Kun vain saisin hänet
ymmärtämään että olen häneen niin syvästi
rakastunut että tuskin pysyn tolkuissani.
Seksillä ei sinänsä ole kiirettä, eikä mielestäni
parisuhdetta tarvitse elätellä seksin varassa.
Kun/jos hän on valmis hyväksymään ja tunnustamaan
rakkautensa minua kohtaan vien hänet
seitsemänteen taivaaseen. Mutta saan nyt katsoa
miten keskusteluni etenevät ja raportoin tänne
sitä mukaan. Kiitän kaikkia todella paljon jotka
jaksoivat lukea ja tukea minua.
Taidat olla liian nössö.
Jos muija kerran VAATI sua panemaan niin sillä on
halut, sinun itse pitäisi tehdä aloite usein
jotta naisesi saa mitä haluaa.
Kohta hän kyllästyy kun sulta ei saa ja sanoo
sulle että olet liian kiltti.
Aliaksella "Viisas" kirjoittaa minulle ilmaisten
että olen "Nuija"? Hetken aikaa jakoi naurattaa
lapsellinen kommentti mutta pilana tuon otan. Tai
sitten olet vain ilmaissut itsesi huonosti? Kas
kummaa kun ei kukaan muu noin 600 lukijasta ole
ilmoittanut että pitäisi naida kuin kani eikä
antaa tunteiden merkitä mitään. Tytöllä on myös
tällä hetkellä vaikeuksia joita yritän tukea.
Perheongelmia, sairaus ja muita asioita jotka
minä priorisoin naimisen edelle, samaten myös en
jaksa ottaa vakavempaa kantaa kommenttiisi kun
anonymiteetin suojin huutelet kuinka parannan
suhdettani. Mikäli ratkaiset ongelmasi naisten
kanssa naimisella niin hyvä homma, toimii
sinulla, mutta minulla ei. Rakastelu pitäisi olla
ilmaisu tunteista eikä mikään sinetti että "nyt
on meillä asiat hyvin kun kerrran naitiinkin".
Jätä kommenttisi omille naisystävillesi, mutta
mielelläni hoidan ongelmani puhumalla ja
tunteiden siivittämänä. Muuten, voiko liian
kiltti olla?
no jos on tunteita niin kai se rakastelukin
kiinnostaa ?
siinä käy muuten juuri niin kuin sanoin, toinen
vie.
noin nuori nainen on uteliaan kiinnostunut
seksistä ja hakee sitä muualta jos et anna.
et ilmeisesti tajunnut että monet teinitytöt
lopettaa suhteen sanomalla että olet "liian
kiltti" tarkoittaen liian pehmoa seksin suhteen.
esim. haluton, kaavamainen, kokeiluhaluton,
estollinen jne.
Arvata nimittäin?
Olet varmaan vain sokaistunut tuon nuoren, ihanan
neidon kauneudesta. Hän ei välitä sinusta
pätkääkään, ehkä siksi, että olet tuollainen outo
hörhö. Varmasti olet rumakin... tai ainakin
tavallisen näköinen. Kauniit, nuoret naiset
haluavat komean, raamikkaan, hyvinvarustetun
nuorenmiehen, sellaisen kuin minä. Mutta minäpä
en halua sitoutua, enkä sokaistu mistään.
Mutta sellaisilla naisilla jotka sinuun
ihastuvat ei taida pääsää liikkua juuri mitään.
Se onkin varmaan todella mieltä ylentävää kun
kaikki idiootit rakastuvat sinuun.
Mutta sellaisilla naisilla jotka sinuun
ihastuvat ei taida pääsää liikkua juuri mitään.
Se onkin varmaan todella mieltä ylentävää kun
kaikki idiootit rakastuvat sinuun.
Mutta minua naiset näyttävät haluavan. Tuskin he
minuun rakastuvat, ulkokuoreeni vain. Ja
välinpitämätön renttu-asenteenikin näyttää
purevan - yllättävän älykkäisiinkin mimmeihin.
Mutta samapa se minulle.
Ikävä faktahan on se, että naiset kyllästyvät
mieheen, joka on liian tunteellinen. Joskus voi
hyödyttää olla vähän kusipäinen ja pitää pientä
etäisyyttä. Mutta taas toisaalta voi
sitten itsekseen miettiä että seurusteleeko
oikean ihmisen kanssa, jos tarvitsee tähän
ryhtyä... Itse saman tilanteen kokeneena voin
sanoa, että vähän huonolta näyttää...
hänen rakkaudestaan oikein odotat? Sitäkö, että
hän suutelemisen, halaamisen jne lisäksi käsi
sydämellä päivittäin toistelee rakastavansa sinua?
Toisaalta, olette tavannut vasta viime kesänä,
joten ei hän välttämättä vielä koe tunteitaan
rakkaudeksi, koska toiset meistä on hitaampia
näissä asioissa. Siksi hän ei sitä halua ääneen
myöskään tunnustaa.
Sanot, ettet ole koskaan loukannut häntä, tehnyt
mitään hänen mielensä vastaista. Oletko siis
nostanut hänet jalustalle, palvot häntä ja et
olekaan oikeasti oma itsesi, menettämisen
pelossa? Yksi mahdollisuus siis on, että hän
härskisti käyttää kiltteyttäsi hyväkseen ja
pompottaa sinua.
Ymmärrän kyllä, että olet korviasi myöten
rakastunut ja täysin huumaantunut tästä
neitosesta, mutta taidat ottaa noin lyhyen
seurustelun jälkeen asiat turhan vakavasti.
Sydämesi palo tuntuu olevan voimakas ja odotat
häneltä samaa sinua kohtaan, jopa jonkinlaista
sitoumusta sinuun. Hän on jo kerran lähtenyt,
mutta palasi takaisin eli palasiko silloin, kun
hänelle tuli ongelmia perheessä ja tarvitsi sinun
olkapäätäsi?
Seksistä vielä, että vaikka se ei olekaan TÄRKEIN
asia suhteessa, niin se kuitenkin on tärkeetä.
Jos nuori nainen on vaatimalla vaatinut seksiä ja
sinä suostuit sen takia, että olisit mieliksi,
niin mietippä miltä hänestä voi tuntua? Vaikka
kuinka toitotat hänelle rakkaudestasi, mutta jos
et halua häntä, voi hän ajatella ettei ole
tarpeeksi haluttava, seksikäs, rakastettava tai
kaunis.Joskus sanat eivät vain riitä noiden
asioiden kertomiseen. Miksi muuten sanoit, että
erehdyit harrastamaan seksiä hänen kanssaan?
Tässäpä mietteitä ja kysymyksiä, joita
kirjoituksesi minussa herätti.