Olen ollut lähes kaksi vuotta erään naisen ystävä. Pidämme hyvin tiiviisti yhteyttä toisiimme. Haluaisin olla enemmän kuin ystävä, mutta naisen toivomuksesta olemme vain ystäviä. Hän on kuitenkin sanonut, että ystävyytemme saattaa kehittyä parisuhteeksi. Miten kauan minun pitää vielä odottaa, että suhteemme siirtyisi seuraavalle tasolle? Miten etenisin asiassa niin, etten pelästyttäisi häntä?
Ystävyydestä parisuhteeseen?
Miettivä mies
6446
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Naista, sinua ja suhdettanne tämän enempää tuntematta on vaikea antaa mitään suoria neuvoja.
Itse toimisin niin, että sanoisin suoraan halusta syventää suhdetta. Jos nainen siitä pelästyisi ja etääntyisi, niin ainakin olisivat turhat toiveet karisseet ja voisi suunnata kiinnostuksen toisiin naisiin. Kai sinulla sentään on kahden vuoden aikana ollut muita naisia, vai selibaatissako olet odotellut kaksi vuotta, että tämän kyseisen naisen kanssa jotain tapahtuisi?
Kokemuksesta voin sanoa, että älä missään nimessä odota liikoja tai mitään. Itse tunsin naisen paljon pidemmältä ajalta kuin sinä, mentiin, tehtiin ja reissattiin. Kun vihdoin tein aloitteen siitä, jos siirryttäisiin seuraavalle tasolle, tuli vastapallona pakit ja päätyminen kolmosdivarin Kaverimies -sarjaan. Olo on sitä luokkaa, että vähään aikaan ei taida kiinnostaa minkäänlainen naisseura. Hyvin lähellä ollaan sitä, tulenko koskaan hakemaan minkäänlaista seuraa. Kyllästynyt olemaan vain se pelkkä kaverimies.
Kyllä minä välillä (harvoin) teen aloitteita, mutta sitten nainen aina sanoo, että mehän olemme vain ystäviä. Kuitenkin hänen kaverinsa ovat sanoneet, että hän on tosi kiinnostunut minusta, ja kannustaneet jatkamaan. Jos se on totta, miksi mitään ei sitten tapahdu? Muita naisia minulla ei ole ollut, paitsi ihan ystävyytemme alussa, mutta enää ei kiinnosta muut naiset.
Hyvää ystävänpäivää kaikille kuitenkin.
Kiitos toivotuksesta, kuin myös näin jälkikäteen! :)
Olet selkeästi vain varalla, kun hän odottaa prinssi oikeaan törmäämistä.
Luulisi, että naisella on ollut jotain miehiä tämän kahden vuoden aikana, vai missä ihmeen luostarissa elätte, kun pystytte olemaan ilman seksikontakteja vuosi tolkulla?!
Taidatte olla aika teinejä, vai mistä tulee tuo avuttomuus puhua asioista suoraan? Mitäs jos nyt olisit MIES, ja hurmaisit naiseltasi jalat alta.
Sinuna alkaisin suhtautumaan häneen kuin ystävään. Olet jo tehnyt aloitteen ja ollut selkeä. Joten en jäisi roikkumaan, koska jos toinen on oikeasti kiinnostunut, hän kyllä vastaa siihen jollain muulla kun 2 vuoden odottelulla. Hän pitää sinusta, ei halua menettää sinua ystävänä, hänen kaverinsa ehkä ajattelevat enemmän kuin hän että teistä tulisi pari.
Te olette tunteneet kauan ja kyllä 2 vuodessa jo tietää. Hän olisi tiennyt. Hän tietää. Hän ei ole halunnut loukata sinua, mutta tosiasia on, että suhteenne ei kehity parisuhteeksi ainakaan noilla näkymin.
Mutta ystävyys on hyvä asia, ihminen kenen kanssa synkkaa. Nyt vaan sinuna kääntäisin ne ajatukset niin, että ystäväksi se saa jäädäkin, enkä minä enää roiku enkä oodttele vaan pistän uutta matoa koukkuun: aina on joku ketä ei saa, aina on se, joka pääsee karkuun. Mutta miksi tavoitella kuuta taivaalta, kun maassa on kukkia mitä poimia?
Joten te olette nyt vain ystäviä ja sellaisiksi myös jäätte. Päätä se itsekin, siis päätä se. Lakkaa toivomasta, odottamasta, ja haaveilemasta. Haaveile rakkaudesta, tapaile naisia, käy treffeillä, äläkä vertaa: aina haavekuva on kauniimpi kuin todellisuus.
Sinun ei pidä odottaa enää yhtään, suhteenne ei siirry toiselle tasolle ja sinun kannattaa edetä niin, että hyväksyt sen. Hyvät ystävät on hyviä, myös kun ne ovat vastakkaista sukupuolta, nainen ystävänä voi olla arvokas voimavara ja ihmiset joita tuntee rakkaita ilman parisuhdetta ja seksiäkin.
Mutta vielä kerran: lopeta, hyväksy, mene eteenpäin, etsi parisuhde ja seksi nyt muualta, etsi rakkaus, etsi parisuhde ja pidä tämä nainen vain ystävänä. Sillä sitä hän on. Kaveri, ystävä eikä muuta.
Ja jos hän aikoo olla, jahdatkoon hän, jahdatkoon hän sitten sinut takaisin, jos haluaa, ja jos saa. Tuskin hän niin tekee, mutta PÄÄTÄ itse. Vapauta itsesi ja nauti elämästäsi.
Tietysti mahdoton rakkaus on kolaus ylpeydelle, täydellinen haave jne. mutta hei, semmosta se on.
Reiluinta on tietty tyrmätä toinen täysillä, ettei kukaan edes salaa toivo yhtään mitään.
Tietysti haavekuva on eri kuin todellisuus, mutta haaveilu on jossain määrin kivaa! Oletko ajatellut sitä? Ei haaveilu ole niin vakavaa. Mistä sitä voi tietää, mitä kenenkin päässä liikkuu? Normaalisti ihmiset saavat elää elämäänsä ja haaveilla ihan siitä mistä haluavatkin haaveilla. Normaalisti ihmisten haaveet ovat salaisia. Ihan niin kuin ihmisten yksityiselämäkin on yksityistä! Haaveilu on vain haaveilua. Eikö ns. normaaleille ihmisille ole tyypillistä haaveilla asioista, joita ei saa? Sitten on erikseen ne ihmiset, jotka voivat toteuttaa kaikki mahdolliset haaveensa. Mutta se on toinen asia. Toiset saavat jo tässä(kin) elämässä kaikki tosta noin vaan, hokkus pokkus. Eik sekään ole minulta pois.
Narsistinen luonne ja myös jossain määrin ehkä ihan tervekin nauttii siitä, että saa ihailua vastakkaiselta sukupuolelta. Toiset tarviivat sitä välttämättä ja sen takia kroonisesti ruokkivat sitä enemmän kuin toiset.
Kaverit kannattaa hakea muista ihmisistä, kun on paljon muitakin, kuin sellaisia, jotka elävät toisten ihailusta.
C'est la vie!