miksi miesten on vaikea näyttää tunteitaan?
Minua itseäni ärsyttää, kun en saa puoliskoltani
oikeastaan koskaan kehuja tai hellyydenosoituksia.
Tuntuu kuin olisin vain kotitalouskone ja
välttämätön paha. Sängyssä menee hyvin ja suhdekin
on kait ihan hyvällä pohjalla joidenkin
kriteerien pohjalta.
Itse en vaan jaksa enää olla se joka osoittaa
tunteitaan. Nykyisin en edes viitsi sanoa
rakastavani miestäni, koska ei hänkään sitä tee.
Olisihan se edes joskus kiva kuulla, että minusta
välitetään ja olen tärkeä. Kun olen asiasta
maininnut, kommentti on: Kyllähän sä tiedät että
mä rakastan sua jne..
tälläinen ainainen arki ei jaksa enää innostaa,,
Onko miesten siis yleensäkin vaikeampi näyttää
tunteitaan ja antaa puoliskolleen pieniä
huomaavaisia hellyyden osoituksia?
Minua itseäni ärsyttää, kun en saa puoliskoltani
oikeastaan koskaan kehuja tai hellyydenosoituksia.
Tuntuu kuin olisin vain kotitalouskone ja
välttämätön paha. Sängyssä menee hyvin ja suhdekin
on kait ihan hyvällä pohjalla joidenkin
kriteerien pohjalta.
Itse en vaan jaksa enää olla se joka osoittaa
tunteitaan. Nykyisin en edes viitsi sanoa
rakastavani miestäni, koska ei hänkään sitä tee.
Olisihan se edes joskus kiva kuulla, että minusta
välitetään ja olen tärkeä. Kun olen asiasta
maininnut, kommentti on: Kyllähän sä tiedät että
mä rakastan sua jne..
tälläinen ainainen arki ei jaksa enää innostaa,,
Onko miesten siis yleensäkin vaikeampi näyttää
tunteitaan ja antaa puoliskolleen pieniä
huomaavaisia hellyyden osoituksia?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Olen huomannut, että spontaani kehuminen on
hemmetin vaikeaa. Naiset tulkitsevat
huomionosoitukset aivan liian usein lipeväksi
imarteluksi, seksin vonkauksena tai jonain muuna.
Saatuani muutaman kerran täysin syyttä
ryöpytystä, en enää kehu tai muutenkaan kommentoi
tyttöjen tekemisiä.
...vaikka olen samaa mieltä siitäkin, että paljon
helpommin toista haukkuu kuin lausuu helliä
sanoja tai kannustaa tai lohduttaa, ottaa syliin,
silittää silloin kun toinen sitä tarvitsee...eikä
sen tarvitse olla kuin hellä halaus oikeassa
tilanteessa, niin sysimustinkin päivä on
muuttunut elämän aurinkoisimmaksi...:)ja sitä
vielä, että kannattaa yrittää jutella..kunnon
(ilmaapuhdistava) riitakin on parempi kuin
vaikeneminen, puhumattomuus, se että painaa
kaiken kalloonsa ja lopulta katkeroituu
itseäänsyytteleväksi
kitkeräksi "ämmäksi"...Liiallisen lepertelyn
(varmaan)kyllä tunnistaa..Onnellista olotilaa
kaikille!
Sillä baarissa kehut yleensä ovat juuri
seksinvonkausta. Parisuhteessa asia on tietysti
aivan eri! Täytyy olla naisella itsetunto melko
alhaalla jos jaksaa miehen kanssa joka ei koskaan
kehu eikä helli.
tiedän täsmälleen, mistä puhut ja mitä tarkoitat.
Eikö olekin turhauttavaa? Yrittää olla
loistovaimo, loistoihminen ylipäätään joka
asiassa...ilman minkäänlaista palautetta!
Eikä tarvitse olla huono itsetunto, sillä kukaan
ei voi kieltää, etteivätkö kehut ja imartelut
meistä itse kullekin maistuisi!Vai olenko
väärässä? Minun mieltäni piristää aivan
suunnattomasti se, kun saan jonkinmoisen
hellyydenosoituksen :) Ja siitä minä ne voimani
sitten ammennankin, muistelen helliä hetkiä
yms.Toimii, kannattaa yrittää!
Ei sitten ole yksinomaan miesten
käyttäytymismalli se hellyyden ja
huomionosoitusten panttaaminen. Oikein sujuvasti
se onnistuu naisiltakin:(
5 vuoden kokemus.
Sama tilannehan se silti meilläkin on... Enkä
minä niin puheesta välittäisikään, mutta kun
saisi edes sen ystävällisen nyhjäisyn silloin
tällöin... tai vaikka kokonaisen PUSUN!
- - se syystä tai toisesta joidenkin miehien
kanssa on. Ehkä jotkut miehet eivät koe tärkeiksi
asioiden sanomista, turhaa lörpöttelyä, vaan
antavat tekojen puhua puolestaan. Ja nuo teot
taas, ne saattavat olla aivan arkipäiväisiä
ja "huomaamattomia". Aino Suholan sanoin:
Mennen tullen
nainen selättää miehen sanoillaan.
Oikaisee itsensä ja ilmoittaa:
tämä asia käsitellään meillä
nyt
ja loppuun asti,
kun annassakin sanotaan, että puhua pitää.
Unohtaa,
että mies ilmaisee itseään
tekojen kautta.
Maailman sivu
täällä on rakkaudesta tehty
leipälapioita
ja lintulautoja.
On takuulla naisiakin, jotka eivät huomaa ihan
tavallisen arjen pyörityksessä piristää miestään
kiitoksilla tai kehuilla, vaan aina mies tottuu
kuulemaan asioista silloin, kun ne menevät
vinksalleen.
Pahimmillaan mies saa kuulla jatkuvasti
nalkutusta ja mäkätystä, taas nainen räksyttää ja
haukkuu oikeastaan lähinnä pahaa oloaan ja
hellien sanojen puutettaan, ei niinkään
mistään "oikeista asioista". Mikä noidankehä!
Vaikea mennä lepertelemään muuten kuin sängyssä
ja sitähän naiset ei kai laske miksikään. Minä
ostan kukkia. Ruusukimppu maksaa 30-40 markkaa,
sehän ei voi olla ylivoimaista pari kertaa
kuussa. Ostaahan joku tupakka-askinkin kerran
päivässä! Kirja, viinipullo tms. tuntuu niin
vaikealta valita ja suklaarasia lihottaa. Ei kai
liene paljon naisia, joille kukat ei kelpaa.
Mutta riittääkö se, pitäisikö myös leperrellä.
Mikä vaikeus siinä nyt on muutama kaunis sana
sanoa tai halata ohimennen kesken arjen
askareiden? Naiset (ainakin melkein kaikki)
pitävät sellaisesta ja tuleehan siitä itsellekin
hyvä mieli.
sori, mutta ei riitä vaikka veisit joka päivä
sata ruusua jos et muuten osota välittämistä ja
rakkauttasi. Nainen TARVITSEE HELLYYTTÄ!!! eikä
sitä osteta kaupasta!!!!!
Uskomattomalta se tuntuu, mutta miehelle se on
yllättävän vaikeaa näyttää tunteitaan ja kehua ja
huomioida hellyyden osoituksin sitä rakkaintaan.
Useimmiten sitä siinä tilanteessa tuntee itsensä
täydeksi pelleksi jostain syystä.
Toisaalta tällaiset huomion osoitukset ja
rakkauden tunnustukset, ei ne keltään ole pois,
päin vastoin.
Niin, meissä miehissähän on kai sitä vikaa, että
tunteita ei ihan jatkuvasti toitoteta ääneen.
Enempi ihan arkisillakin teoilla osoitetaan
tunteita.
Kysyin naisystävältäni, että riittääkö kun sanon
että rakastan häntä ja ilmoitan sitten jos
tilanne muuksi muuttuu. Ei kuulemma riitä.
On ihan hyvä välillä muistuttaa itselleenkin
näistä tunteista ja kertoa niistä tietysti
kumppanilleenkin. Ja näin pitäisi tehdä suhteen
molempien osapuolten. Niin metsä vastaa kuin
sinne huudetaan. Mitään hokemaa näistä
tunnustuksista ei saa tehdä. Silloin ne
menettävät merkityksensä...
Arki tulee jokaiseen suhteeseen aikanaan ja
se "suuri tunteiden palo" hiljalleen laantuu,
mutta sen saa ajoittain roihahtamaan, jos vaan
kumpikin niin haluaa...
Itse olen kiltti, ujo, huomaavainen, hellä nuori
mies, joka näyttää tunteensa naista kohtaan, mutta
eipä (ikäisiäni) naisia tunnu tällanen mies
kiinnostavan, ovat kaikki vaan noitten renttujen
perään...
voi kumpa kaikki miehet ois tuommosia!!!!
toivottavasti sun naises on tyytyväinen ja haluaa
ottaa kaiken vastaan ja vastaa myös sun
tunteisiin!! nauttikaa olostanne!!!
No, kuten sanoin niin enpä ole sitä ikäistäni,
ihanaa naista vielä löytänyt, jolle tunteitani
näyttäisin...Tosiaan tuntuu siltä, että ainakin
ikäiseni naiset pyörii vaa noitten ns. renttujen
perässä, jotka ryyppää ja rellestää tuolla
baareissa ja vikittelee vieraita tyttöjä, ja
välillä käy vieraissakin...
Näin asiat on mun tuttavapiirissä...Itse olen
yksin (ja olen kuulemma lisäksi hyvännäkönenkin!)
koska satun olemaan kiltti, hellä ja myös omaan
syvempiä tuntemuksia naisia kohtaan...Jos mulla
olisi se oma kulta, niin joka päivä jakelisin
niitä helliä pusuja ja haleja...
Mielummin ns. renttu, jolla on palavat tunteet ja
joka osaa myös ilmaista ne sanoin ja teoin,
kuin "koiranpentu" joka juoksee perässäni ja
lepertelee jatkuvasti kuinka ihana olen.
Tsori miehet, näin se vain on.
Mielummin ns. renttu, jolla on palavat tunteet ja
joka osaa myös ilmaista ne sanoin ja teoin,
kuin "koiranpentu" joka juoksee perässäni ja
lepertelee jatkuvasti kuinka ihana olen.
Tsori miehet, näin se vain on.
Mielummin ns. renttu, jolla on palavat tunteet ja
joka osaa myös ilmaista ne sanoin ja teoin,
kuin "koiranpentu" joka juoksee perässäni ja
lepertelee jatkuvasti kuinka ihana olen.
Tsori miehet, näin se vain on.
eihän se tietenkään ketään niin hirveesti auta
tai lohuta, että muillakin on samoja kokemuksia...
mutta ei se oo täällä sen kummempaa!
turha unelmoida mistään hellyydenosoituksista kun
aina pettyy. Ehkä naiset on keskimäärin
romanttisempiakin kuin miehet. ei kai sille
mitään voi. kun ei voi toista miksikään muuttaa.
sitten kun asiasta joskus haluais keskustellá ja
siinä sitten tietysti tulee vähän valitettua niin
vastaus kuuluu: "tämän jälkeen se on
valitettavasti vielä vaikeampaa osoíttaa" .
niinku joku ehti sanoa: mikä noidankehä! Parasta
ois kai tyytyä siihen vähään mitä saa nimittäin
jos asiasta alkaa puhumaan, ei ehkä saa sitä
vähääkään.... sänkypuolella sitte kyllä
leperrellään....ja siitä sais uuen aiheen
keskustella: mistä sää oikeen mussa tykkäät????
Voi meitä naisia....ja niitä joitakin miehiä! En
koe itteäni ainakaan liian vaativaksi. Mun
mielestä se kuuluu arkeen että välillä osoitetaan
hellyyttä ilman mitään taka-ajatuksia. Toisaalta,
minkäs teet...ei voi kauhalla vaatia ku on
lusikalla annettu!!!!!
Ihmettelen suuresti tuota käytöstä. Minua on aina
kehuttu ja niinpä koen luontevaksi kehua myös
kaikkia muita. Kehuessa saan itse aina boonuksena
hyvän mielen, kuin vauhdin seuraavalle portaalle.
Kohtasin taannoin elämäni naisen, mutta
valitettavasti hän ei elämänsä miestä :(
Kuitenkin tulen aina olemaan häneen kiintynyt ja
lahjon ja tuen häntä aina kun hän on sitä vailla.
Askartelen ja taiteilen kaikkea eri
materiaaleista, hän on kuitenkin yksi
innoitukseni lähde ja on oikea kohde lahjoilleni.
itse olen sellainen ihminen joka osoittaa taas
omat tunteensa vähänliiankin hyvin ja sit
murjottaa kunitse ei saa sitä
tunnustustusta...mutta on erillaisia ihmisiä on
sellaisia jotak puhuvat ja tunnustavat
rakkautensa sanoin, teoin useasti ja taas
sellaisia jotka puhuvat vähän asiasta mutta kun
ne sanoo jotain niin ne tarkoitttaa sitä sitten
mitä puhuu...meille miehille on joskus vaikeeta
sanoa sana et "hei kulta mä rakastan sua!"
mutta osoitetaan toisillemme todelliseet
tunteemme ja rakastakaamme toisiamme :)
Hanki itsellesi kiva, pikku poikaystävä
piristämään päivääsi.Miksi kärsiä surkeasta
suhteesta kun maailma on täynnä miehiä!!!
Sitäpaitsi miksi tunnet olevasi kuin jokin
kotitalouskone, sitä vartenhan sinulla on mies...
Itse olen 20v "mies" ja tytöt eivät ole koskaan
arvostaneet hellyyttäni mitenkään.Usein pidin nyt
jo entistä tyttöystävääni sylissä,halailin ja
pusuttelin.Mutta en enää sen jälkeen,kun tämä ns.
parempipuolisko toteso "pitääks sun olla aina
roikkumassa?".En minä nyt kokoajan roiku,ja
tuntui tollanen aika pahalta kuulla
tyttöystävänsä suusta.Meillä menikin sitten
poikki pari viikkoa siitä eteenpäin.
Paradoksi taitaa olla tämä; Naisväki "muka
haluaa" hellyyttä,muta todellisuudessa tunteensa
näyttävä mies on nössö,josta ei riitä
mielenkiinto kuin korkeintaan hetkeksi.Samaan
aikaan nämä "ei puhu eikä pussaa"-miehet kyllä
rypevät naisissa,niinkuin tästäkin viestiketjusta
voi päätellä.Saas nähdä,löydänkö ikinä
tyttöä/naista,joka pitäisi hellyydenosoituksista.
Aamen!
Oma mieheni kyllä pussaa ja puhuu ja halii ja
käyttäytyy muutenkin niin, että tietää hänen
rakastavan. Se on kivaa ja sopii minulle.