(ex) syömishäiriöisen laihduttaminen?

Tässä ei nyt lukijalle selviä, kuinka pientä tai suurta ylipainosi on. Vaakaa sinulla ei ole kotona, mutta niitä on muualla, esimerkiksi uimahallilta yleensä löytyy.

Mitä olisi tapahtunut, jos olisit sanonut lääkärille: "Olen onnellinen, että minulla on tämän verran painoa. Olen ollut anorektinen tämän syömishäiriöni takia."
Miten olisi, jos ottaisit yhteyden terveydenhoitajaan ja suunnittelisitte yhdessä sopivan tavan hoikentua tai pitää paino nykyisellään.

Olisiko mittanauha sinulle parempi kuin vaaka? Mittaisit vain vyötärön. Jos se on nyt 88 senttiä, niin 83 senttiä olisi sopiva tavoite?

Sinun pitää varata tavoitteelle paljon aikaa. Sentti kuukaudessa´, olisiko sopiva?

Sinä tiedät paljon ruoasta, liikunnasta ja itsestäsi. Tiedät karttaa niitä asioita, jotka ovat sinulle haitallisia.

Liikunta on kuitenkin ihmiselle hyväksi. Siis sopivina annoksina. Jonkin uuden lajin kokeilu toki voisi kannattaa. Miten olisi freesbee, melonta, lentopallo? Jos kuuluisit johonkin harrastajaryhmään tai kyläyhdistykseen, jolla ei olisi päivittäistä liikuntatarjontaa, niin pysyisikö liikunta hanskassa? Siellä vain huvin ja kunnon vuoksi palloteltaisiin veron yli?

Älä laihduta. Syö terveellisesti ja liiku mielekkäästi. Terveellisellä ruokavaliolla ja mielekkäällä liikkumisella saat ainakin painonnousun loppumaan ja ehkä myös kehonkoostumuksen paremmaksi.

Oletan, että olet sairastanut anoreksiaa? Sulla on todennäköisesti käynyt niin, että tervehtymisesi aikana painosi on palannut pääasiassa rasvana. Sun pitää kuitenkin jatkaa syömistä, mutta tiettyjä juttuja voisit ruokavaliostasi tarkistaa, ne eivät vaadi laskemista, mutta ovat ihan peruskauraa.

1) Syöthän säännöllisesti? Ei pitkiä välejä ruokailujen välillä, ateriat on suurinpiirtein tasakokoisia ja niitä on 4-6kpl päivän aikana?

2) Onhan joka aterialla peukalonpään verran rasvaa (öljyä, avokadoa, pähkinöitä), kämmenen kokoinen pala jotain proteiininlähdettä (liha, kala, siipikarja, kananmuna, matorahka) ja tuoretta kasvista, hedelmää tai marjaa?

3) Ne hiilarit mitä syöt, tuleehan ne ns. hyvistä lähteistä? Kasviksista, marjoista ja täysjyvästä? Tärkkelyspitoisten kasvisten määrää kannattaa vähentää ja syödä maanpäällä kasvavia kasveja enemmän.

Jooga on kivaa ja sitä on eri lajeja. Tankotanssi ja/tai akrobatia? Telinevoimistelu? Nuo kehittää voimaa ja notkeutta tosi hyvin ja ne on semmosia lajeja, joissa voi kehittyä ja oppia omasta kropastaan kaikennäköistä kivaa (eli mihin kaikkeen terve keho voi pystyä). Painonnosto olisi toinen hyvä laji, enkä nyt tarkoita kuntosalilla treeniä hauiksen kasvatuksen vuoksi, vaan ihan nostamista nostamisen ilosta.

Itse olen samassa tilanteessa, entisenä anorektikkona ja hiukan liikakiloja tullut. Eli ylipainoa ehkä kymmenisen kiloa. Puntaria en itsekkään omista, koska se pakkomielle menee niin pahaksi kyttäämiseksi. Aloitin itse ruokavalion muutoksen ja sitä kautta pienensin kalorimäärää. Tarkkaa en tiedä enkä aio edes laskea, kuitenkin entisenä kaloreiden vahtijana muistan lähes ulkoa osan ruokien kaloreista, joten arviointi on helppoa. Sehän tässä eniten pelottaakin, että osaanko lopettaa ajoissa ja lisätä syömistä.

Itse tein niin, että pyysin ystävän ns. Vahtimaan tilannetta ja sanomaan heti jos näyttää, että yli on menossa. Pelottaa vain se, että jos sairas mieli iskee, uskonko ystävääni. Suoraan sanottuna itseäni harmittaa kuinka vähäiseksi ns. Jälkihoito on jäänyt, pistettiin vain syömään, eikä ruuan laadulla ollut mitään väliä. Heti kun paino nousi, niin muka oltiin "parannuttu". Sitten tuleekin siihen ikään, ettei suuhunsa voi enää laittaa mitä vaan ja paino alkaa nousemaan. Tiedän kuinka helppoa olisi vaan lipsua siihen syömättömyyteen siinä vaiheessa kun joku asiasta huomauttaa.

En tiedä oliko tästä mitään apua, mutta tsemppiä sinulle

"En ainakaan haluis alkaa laskea kaloreita, nekin kun nopeesti alkaa laskea alakanttiin ja tulee pakkomielle."

Kyse onkin siitä, että on rehellinen itselleen eikä huijaa. Lisäksi kuten tuossa eräs kirjoitti, niin hetken laskettuaan tietää jo osan valmiiksi miten paljon sitä energiaa on syödyssä ruoassa. Eihän niiden arvojen tarvitse olla täysin eksakteja, mutta kuitenkin niin paljon, ettei suurta heittoa tule. Laskeminen on myös hyvä tapa arvioida syötyjen kalorien määrää vaikkei sitä haluaisi tehdä jatkuvasti.

Painonvartijoissahan laskeminen oli ratkaistu niin, että heillä oli tietty määrä esim. leipä- ja valkuaisannoksia, joita sitten merkkailtiin ylös. Merkitsin niitä joskus yli kaks vuosikymmentä sitten ylös vuoden verran ja laihduin yli 30 kiloa. Sittemmin kilot ovat tulleet takaisin. Jos kuitenkin vertailee kalorien laskemista ja painonvartijoiden merkkaamista, niin mieluummin lasken kaloreita. Siinähän se suurin este on se, että jossain vaiheessa päivää voi aina huomata syöneensä jo niin saakelin paljon. Sen jälkeen tarvittaisiin sitten niitä toistaiseksi tuntemattomia tapoja, joilla hillitä ruokahalua.

Helppona tapana pitäisin annonkoon pienentämistä. Jos sinulla ei ole paljoa ylipainoa, niin tiputa vaikka (sopivasti) viidennes pois syödystä määrästä ja katso puolen vuoden päästä mikä on tilanne.

Jos syöt paljon juustoa, valitse vähärasvaisempi laji. Jos syöt munkkeja tai wienereitä, valitse pulla, jne.