Seurustelen naisen kanssa. Olemme seurustelle jo reilut puoli vuotta. Minulla ei koskaaan ole ollut merkittäviä miespuolisia ystäviä, sellaisia joiden kanssa olisin voinut puhua mitä tahansa.
Ennen kuin aloin nykyisen naisystäväni kanssa seurustelemaan niin tutustuin netissä muutamaan naisen joiden kanssa saatoin puhua mistä tahansa.
Sitten naisystäväni "sai minut kiinni" siitä, että heille aina joskus soittelin. Olin ajatellut, että kun suhde vakiintuu niin kerron, että minulla ei ole muita ystäviä kuin muutaman nainen joiden kanssa joskus soittelen, matkka 400-800km. Enkä heistä ketään ole koskaan nähnyt.
Vaan en ehtinyt kertoa kun piti naisyställeni tehdä tiliä, että miksi oli puhelin varattua tuutannut. Tuon jälkeen lähetin ystävilleni tekstiviestin jossa kerroin, että meidän ei sovi soitella suuntaan eikä toiseen.
Asumme eri osoitteissa ja naisystäväni on töissä, minä vaan kotona päivät pitkät. Joskus tulee olutta otettua, ja sitä naisystäväni ei hyväksy. Tässä kerran oli jäänyt lasiin omenamehua kirjahyllyyn niin hän päätti: siinä oli kaljaa hänen nähtäväkseen. Ja kun hän on jotain mieltä niin ei siinä selittelyt auta.
Eräänä iltana lähdin erääseen yleisötapahtumaan ja pyysin naisystävääni mukaani. Hän ei tullut vaan lähti kotiinsta. Nyt hän tuumaa, että naista minä sieltä etsin.
Oma diagnoosini on, että hän on sairaalloisen mustasukkainen ja pelkää tulevansa jätetyksi. No on kai hyvä syy jättää, mutta mikä olisi parempi vaihtoehto?
Ennen kuin aloin nykyisen naisystäväni kanssa seurustelemaan niin tutustuin netissä muutamaan naisen joiden kanssa saatoin puhua mistä tahansa.
Sitten naisystäväni "sai minut kiinni" siitä, että heille aina joskus soittelin. Olin ajatellut, että kun suhde vakiintuu niin kerron, että minulla ei ole muita ystäviä kuin muutaman nainen joiden kanssa joskus soittelen, matkka 400-800km. Enkä heistä ketään ole koskaan nähnyt.
Vaan en ehtinyt kertoa kun piti naisyställeni tehdä tiliä, että miksi oli puhelin varattua tuutannut. Tuon jälkeen lähetin ystävilleni tekstiviestin jossa kerroin, että meidän ei sovi soitella suuntaan eikä toiseen.
Asumme eri osoitteissa ja naisystäväni on töissä, minä vaan kotona päivät pitkät. Joskus tulee olutta otettua, ja sitä naisystäväni ei hyväksy. Tässä kerran oli jäänyt lasiin omenamehua kirjahyllyyn niin hän päätti: siinä oli kaljaa hänen nähtäväkseen. Ja kun hän on jotain mieltä niin ei siinä selittelyt auta.
Eräänä iltana lähdin erääseen yleisötapahtumaan ja pyysin naisystävääni mukaani. Hän ei tullut vaan lähti kotiinsta. Nyt hän tuumaa, että naista minä sieltä etsin.
Oma diagnoosini on, että hän on sairaalloisen mustasukkainen ja pelkää tulevansa jätetyksi. No on kai hyvä syy jättää, mutta mikä olisi parempi vaihtoehto?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Paras vaihtoehto mielestäni olisi, että hankkisit työpaikan kodin ulkopuolelta ja saisit samalla oman elämän. Jos naisystäväsi ei kestä, että sinullakin on elämä, niin hän hankkikoon miehen aivan vain ja yksinomaan itseään varten, jos luulee jostain löytävänsä. :)
Ehkä te ette sovellu toisillenne... Itse olen kanssa ystävyyssuhteissa hieman onneton ja minulla on vain muutama hyvä ystävä joille voin puhua kaikesta. Yksi niistä on mies. En voi myöntää miehelleni tätä ystävyyttä koska hän on mustasukkainen ja on pyytänyt minua poistamaan kaikki miespuoliset ystävät elämästäni. Miehelläni on taas kymmeniä naispuolisia ystäviä ja monta todella läheistä. Heihin hän pitää viikottain yhteyttä. En valvo hänen ihmissuhteitaan.