Mentiin naimisiin 1,5 vuotta sitten ja kaikki
toimi hienosti, mutta nyt viimisen puolenvuoden
aikana kaikki menee päin veetä ! 1. tapellaan
melkein kaikista asioita, 2. Seksiä heruu kerran
kuussa, 3. mun pitäis aina olla aloitteen tekijä,
mutta kun en saa kymmenestä yrityksestä kuin
kerran, niin oon lopettanut senkin, ja sit muija
sanoo, "et mikset yritä, niin voisit saadakkin"
3. kaikki toisen sanomiset ja tekemiset on
ruvennut ärsyttämään 4. pettäminenkin on käynyt
mielessä !!! Mulle henkilökohtaisesti seksi on
tosi tärkeä juttu suhteessa ja jos se ei toimi ,
niin jossain on vika !! Misä meillä on mennyt
oikeen vikaan ???
toimi hienosti, mutta nyt viimisen puolenvuoden
aikana kaikki menee päin veetä ! 1. tapellaan
melkein kaikista asioita, 2. Seksiä heruu kerran
kuussa, 3. mun pitäis aina olla aloitteen tekijä,
mutta kun en saa kymmenestä yrityksestä kuin
kerran, niin oon lopettanut senkin, ja sit muija
sanoo, "et mikset yritä, niin voisit saadakkin"
3. kaikki toisen sanomiset ja tekemiset on
ruvennut ärsyttämään 4. pettäminenkin on käynyt
mielessä !!! Mulle henkilökohtaisesti seksi on
tosi tärkeä juttu suhteessa ja jos se ei toimi ,
niin jossain on vika !! Misä meillä on mennyt
oikeen vikaan ???
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tuntuu uskomattomalta että suhde
väljähtyisi noin pian naimisiinmenon
jälkeen.
Oletteko molemmat vielä nuoria siinä
mielessä että naimisiinmeno oli liian
hätäinen ratkaisu.
Arki astuu niin nopeasti,olisi kai hyvä
seurustella pidempään ja elää yhdessä sitä
arkea ennenkuin tekee suurempia siirtoja.
Onko teillä yhteisiä lapsia?
Sillä syyllä ei pitäisi kenenkään mielestäni
sitoutua toiseen ihmiseen.
Seurauksista joutuu pidemmän päälle niin moni
kärsimään.
Muuten jos olet oikeasti "rakastunut" vaimoosi
miten voit näin lyhyen naimisissaolon
jälkeen ajatella heti vieraisiinmenemistä.
Siis teillä on kai ensimmäiset vastoinkäymiset
liitossanne (loppujenlopuksi ns. vastanaineita)
miten se olikaan niin myötä kuin vastamäessä
ja sinä ajattelet "vierasta" suurinpiirtein
heti.
Olisiko kaikki sitä lapsellisuutta vielä?
Noinko asiat ratkotaan,hoituvat?
Onhan se tietenkin yksi tapa,mutta eikö
teidän kannattaisi miettiä oikeaa syytä
vaimosi haluttomuuteen.
Oletko muuten mielestäsi haluttava? Miksi vai-
mosi ei sinua halua syy löytyy sinusta,ikävä
kyllä.
ei oo lapsia ! ja kai toi totta sit on !!!!
Naimisiin mentii kai sit liian hätäseen !
Ja olenko haluttava ??? Siihen mä olen väärä
ihminen vastaamaan ! Millainen on haluttava mies ?
Mun muija on ollut aikaisemminkin naimisissa ja
se kesti tasan vuoden kunnes se kyllästy !!!!
...vaikuttaisko tää jotenkin asiaan ??
Oletko haluttava? siis millainen
kuva sinulla on itsestäsi kai
meillä nyt jokaisella on jollainen
kuva omasta itsestä,ulkonäöstään,
yleensä ihmisenä.
Oletko muuten loukannut jollain
tavalla vaimoasi. Miten yleensä käyt-
täydyt kun muita naaraita on lähettyvillä
"juttelet". Onko sinulla taipumus hakkailla
muita muijasi läsnäollessa. Itse en voi
sellaista miestä sietää ja on turha tulla
vonkaan kun on ensin itsensä lämmitellyt
hakkailemalla muita. nimim.kokemusta on.
Tuollainen käyttäytyminen on ainakin minun
mielestäni (naisena) inhottavinta mitä
tiedän sekä se joka sitä toiselle tekee kun
yhdessä kuljetaan on oikea paskiainen joka
pitää panna ensimmäisessä mahd. mutkassa
maistamaan omaa lääkettään.
Usko miehen käyttäytymisessä tuo on
numero yksi mikä muijia ottaa tosissaan
kaaliin. Moniko mies sitä myöntää vaan
kuittaa sen "no ei se ollu mitään" jne
kukaan ei edes mieti mikä on se syy miksi
siihen on tarve ?
Auta armias jos muija toimii juuri samalla
tavalla eli takaisin!
Niinpä niin veikkaisin että suurimmalla osalla
miehistä on juuri tuo tarve (kokeilla aina
vain onnistusko vielä jonkun valloitus)
Miltä sinusta tuntuu saisitko kenet haluat
esim. kapakasta (oletko siinä mielessä itse-
varma)
miten sä selität sen edellisen avioliiton !!
Ja ei mulla ole mitään näyttämisen haluja !
No voi ...voihan sitä ihminen tietysti
erehtyä. Joidenkin mielestä kai on kiva
mennä naimisiin kun saa lahjoja ja on
koko kökkäjäisten keskipiste!
Onko hyvä vastaus?
Rakastatko sitä muijaa siis aivan oikeesti
ihmisenä?
En usko että se on sinultakaan sitä oikeaa
lajia tai et tiedä mitä se oikea rakkaus on.
Mutta tottahan on että ei tänä päivänä nai-
misiinmeno ole monellekaan kuin yksi juhla
toisen joukossa onhan niin helppo erota ja
hakea uusi.
Olenkin avoparien kannattaja ei se aamen sido
ketään omaan "sänkyyn".
Onpahan helpompi sit erota.
Miksi sinä sitten et itse kysy vaimoltasi siis
oikealla tavalla pöydän päähän juttelemaan
pullo viiniä ei olisi pahitteeksi seuraksi.
Puhumalla hei asiat selviää ei hyppäämällä
heti vieraaseen sänkyyn.
Kai teillä on jotain mikä teidät yhteen liitti
kun kerta naimisiinasti halusitte.
Muuten jos se sanoo sinuun kyllästyneensä
näin lyhyessä ajassa lähde nosteleen.
Älä jää kitumaan en suosittelisi sitä kenellekään
ei ole elämisen arvoista.
Kyllä se niin on että jos toisesta välittää
kyllä pitäisi myös "se" sujua kuin itsestään.
Itsesi takia ota asioista ensin selvää tee
ratkaisusi sen jälkeen.
se pettäminen on kyllä väärin ja pyydän anteeksi
että otin sen puheeksi ! Kirjoitin aikaisemmin
tänne muijastani näin :
...sama vika meidän perheessä !! Muija ei koskaan
korjaa jälkiään ! esim. roskikset tyhjentämättä,
tiskipöytä ihan täys, vaik on tiskikone,
ulkovaatteet sohvalla muut vaatteet lattialla ym
ym. Aina ensimmäitteeks kun tuun duunista himaan,
saa ruveta näitä asioita korjaamaan ! Joskus en
oo korjannu, mut sit rupee vituttaa se sotku !
Ollaan oltu naimisissa 1,5 vuotta ja oon
huomauttanut näistä asioista monesti , mutta
vastaus on aina " älä viitti ruinata" ...ja sit
tulee riita !! Ja riidatkin kestää kolme päivää
tollasen mitättömän asian takia
...Eipä taida juttelu/viinipullo autaa !!
Ja kyl mä olen aika kypsä tähän juttuun !!!
Jos noin on onpa porsas
naisihmiseksi.
Välinpitämättömyyttä
hänestä siis löytyy muiltakin alu-
eilta. Tuu meille meil on siistii
ja lupaan olla nalkuttamatta ym..
ja saat käydä aina välillä kapakassa
tuulettaan sekä hakeen naista.
Ei mutta asiaan...köh..mua ainakin
siistinä ihmisenä inhottas tollanen
ihminen ja yleensäkin hälläväliä luonne.
Hae ero-suorintatietä lähimpään kapakkaan-
niin se homma etenee!
Jos noin on onpa porsas
naisihmiseksi.
Välinpitämättömyyttä
hänestä siis löytyy muiltakin alu-
eilta. Tuu meille meil on siistii
ja lupaan olla nalkuttamatta ym..
ja saat käydä aina välillä kapakassa
tuulettaan sekä hakeen naista.
Ei mutta asiaan...köh..mua ainakin
siistinä ihmisenä inhottas tollanen
ihminen ja yleensäkin hälläväliä luonne.
Hae ero-suorintatietä lähimpään kapakkaan-
niin se homma etenee!
sun mail osoite, niin mä meilaan sulle !
Voitais jatkaa rauhassa tätä keskustelua !
En usko, että tällainen tilanne johtuu pelkästään
nuoresta iästä, hätäilystä, kokemattomuudesta tai
siitä, ettei ole ollut avoliitossa tarpeeksi
pitkää aikaa ennen avioliittoa (näitähän tuolla
aikaisemmin tarjoiltiin syiksi), VAAN siitä,
ettette viitsi nähdä tarpeeksi vaivaa
avioliittonne eteen. Tai ehkä ette edes halua.
vaihetta se on.Menitte kai nopeasti vihille.Tuota kutsutaan myös "avioliiton arjeksi".Väännä puolenkymmenttä lasta, osta suuri asunto ja ala paiskoa ylitöitä urakalla,alkaa kotiasiat lutviutumaan kun ei jaksa riidellä eikä naida!
Olisitte ensin kasvaneet ihmisinä aikuisiksi,
ennenkuin aloitte toteuttaa ruusunpunaista
unelmaanne! Jos teistä ei ole ottamaan toinen
toistanne huomioon, mikäli teillä ei ole TAHTOA
rakastaa toisianne, on avioliiton leppoisa satama
ollut teille aivan väärä vaihtoehto. Sori vaan.
Mahdatkohan itse tietää, kuinka naurettavalta ja
naivilta viestisi lukijasta kuulostaa?
tuli kuin minun suustani. tosin olen jo 12 vuotta
ollut naimisissa. ERO VAAN, EI KANNATA PILATA
ELÄMÄÄNSÄ MOISTEN KANSSA. niin olen minäkin
tekemässä.
meinaat homman hoitaa? Mullakin on sama tilanne,
liittoa takana 10 vuotta, kaksi kersaa ja
talovelkaa. Pistää meinaan miettimään.
Kaverini, joka on eronnut, neuvoi minua/meitä
tekemään kaikkeni liiton pelastamiseksi,
ammattiapua myöten. Sanoi, että ero otti todella
koville, vaikka olivat olleet yhdessä "vain" 6
vuotta , eikä lapsia.
Olen puhunut vaimoni kanssa asiasta, hän ei osaa
sanoa syytä haluttomuuteensa. Emme riitele,
muttemme rakastakaan.
Nyt on hyvät neuvot kalliit.
kannattaahan sitä yrittää. minäkin yritin.
parisuhdeterapiassa oltiin tuloksella iso nolla.
en tarkoittanut pelkkää seksiä, vaan koko elämä
on "sieltä". olen ollut psyk. terapiassa kuolleen
tilanteen takia ja todennut mainitun asian: en
pilaa elämääni mitättömän vaimon kanssa. lapset
kyllä kestää eron ja talo on vain maallista. itse
olen jo rakentamani talon menettänyt.
Ei se vielä mitään. Meillä saa kaksi kertaa
vuodessa ja kun haluaisi useammin, muija vain
torjuu. Joskus tuntuu että kun muijaa haluttaisi
nämä pari kertaa vuodessa,en antaisi itsekkään.
Auttaisiko lie sekään. Kulissi avioliittoahan se
tämäkin luultavasti on.Lasten takia lienee vaimon
puolelta. Toisaalta olen asiallinen ja hyväkin
mies, Ei auta.Teet sitä tai tätä, niin usein
tehty väärin.Kyllä risoo.Kohta lähtee ja
hoitakoot toinen ongelmansa itse,kun tähänkään
asti apu ei kelpaa.Mielestäni avioliitto ilman
seksiä on teskentelyä.
tuo yhdessä eläminen ja oleminen. Meilläkin on
yhteistä taivalta takana jo reilut 12 vuotta ja
voinen kertoa, että helppoa se ei aina ole ollut.
Viimeisin kriisi kesti miltei kokonaisen vuoden.
Tähän kriisiin ei ollut edes mitään ns.
konkreettista syytä, kuten toisen toisen
uskottomuus. Kriisi vain tuli, enää ei oltu
ollenkaan samalla aatopituudella. Riitoja oli
joka asiasta. Siinä oli molempien hermot
koetuksella ja ero oli jo enemmän kuin totta.
Sitten yllättäen, en edes tiedä mitä tapahtui,
mutta asiat muuttuivat. Kumppani ei enää
ärsyttänyt, hän alkoi näyttää oikein
viehättävälle silmissä ja jopa jotain liikahti
sisällä kun häntä ajatteli. Voiko siis olla
mahdollista, että rakkaus löytyy uudelleen.
Siihen uskaltaisin epäröivästi vastata, että
kyllä.
Nykyisin sitten ollaan taas kuin
vastarakastuneet, halauksia, suudelmia, seksiä,
yhdessäoloa ja paljon hymyä. En olisi uskonut,
että tämä on vielä mahdollista, mutta sain
rakkaani takaisin.
Joten te, joilla on nyt vaikeat ajat meneillään
alkää vaipuko aivan toivottomuuden suohon.
Ihmeitä tapahtuu, rakkaus on ihmeistä ihanin :)
Tosi hienoa kuulla tällainen juttu. Me olemme
olleet jo 19 vuotta naimisissa ja sitä ennen
seurustelua pari vuotta. Pääasiallisesti meillä
on mennyt hyvin, ainakin omasta mielestä. Ainahan
joka suhteessa on pieniä karikkoja, mutta eivätkö
kuulukin suhteeseen, jotta tietäisimme miten hyvä
meillä kuitenkin sitten on olla.
No nyt meillä on kuitenkin kesästä, oikeastaan
keväästä lähtien ollut yhtä tuskaa. Puolisoni on
löytänyt toisen. On kuulemma "samalla
aaltopituudella, ajattelee samalla tavalla" kuin
hän. Kuumin jakso on ilmeisesti ohitettu, mutta
silti hän jatkaa yhteydenpitoa tämän hlön kanssa.
En oikein jaksa ymmärtää! Silti hän väittä
välittävänsä minusta.
Minulla tunteet vielä riittävät, mutta kuinka
kauan.
Kunpa hänkin tulisi järkiinsä ja lopettaisi kuun
perään hamuamisen.
No en jaksaisi minäkään ymmärtää ! Kyllä Sinulla
on nyt puheet, jos kerran puolisollasi on jopa
tunnustettu toinen. Laita vaan seinää vasten, ei
tollasta pidä katsella saati hyväksyä..
Itselläni tilanne on arvoituksellisempi, en usko,
että vaimollani olisi toinen, mutta silti ei
homma toimi. Jotain vaan suhteestamme puuttuu,
etenkin lämpöä, hymyä ja sitten sitä
sukupuolielämää.
Jos puolisosi todella vielä/taas välittää
sisnusta, niin hän jättää sen toisen kun sanot,
että se on valittava joko tai.
Härkää sarvista ja tsemppiä. Saisinpa oman
tilanteenikin ratkaistua.
Voin sanoa olleeni samanlaisessa tilanteessa (ei
aviossa), tuli iskettyä kätensä p...aan eli
naisella ei ollut kaikki kohdallaan tuolla
pääkopassa. Joko pyydät häntä hankkimaan uudet
psyykelääkkeet tai nostat kytkintä...