Olemme seurustelleet poikaystävän kanssa vähän yli vuoden ja olemme kumpikin töissäkäyviä opiskelijoita, joten näemme yleensä vain kerran tai kahdesti viikossa jolloin poikaystäväni tulee meille yöksi. Joka ikinen kerta kun hän meille tulee, tuo hän mukanaan kassillisen ruokaa itselleen. Ruuat ovat aina samat, joko tortilloja tai tacoja, pakastepitsaa tai pyttipannua ja pullo limpparia. Toki myös minä saisin ruokia syödä mutta ei tee mieli joka viikko syödä samoja rasvaisia mättöjä. Aamupalaksi hän syö aina viime illan tähteet. Ei kelpaa mikään normaali aamupala vaikka kuinka tarjoilisi. Olen myös useasti tehnyt normaalia arkiruokaa, kuten lasagnea yms. illaksi, mutta vastaus on aina että mulla kyllä tekis mieli noita ruokia mitä itse toin. Sitten minä saan syödä omatekemäni ruuat ja hän syö pakastepitsansa. Joskus olen sanonu että älä tuo ruokaa kun teen meille jotain ja silti hän ilmestyy ovelle ruokakassin kanssa kun "toin varalta jos vaikka tekee illalla mieli". Pari kertaa on käynyt myös niin että poikaystävä on oikein erikseen pyytänyt että leipoisin jotain ja sitten kun leipomuksiani hänelle tarjoilen niin ei kelpaa kun "ei tee nyt mieli". Parasta tässä on vielä se kun hän sitten päivällä lähtee kotiin niin hän pyytää mukaan kaikki ruuan jämät mitä hänellä jäi esim. pullon fantaa jossa on juomaa puoli lasia pohjalla. Alkaa hiljalleen mietityttämään että mikä on kun ei normaali ruoka kelpaa. Syy ei varmasti ole se että olisin huono kokki, sillä tiedän että osaan laittaa ruokaa.
Poikaystävälle ei kelpaa normaali ruoka.
kikkakolmonen
3154
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Poikaparka vaan on oppinut tuollaiseen nörttityyliseen mättöruokaan, ei siinä sillon kotiruoka kelpaakaan. Kaikkeen tottuu niin hyvässä kuin pahassa.
Joskus tilapäisesti ehkä parikol kertaa vuodessa tulee ostettua kuraläppiä, tacoja tai jotain lihiksiä nakkeja kun ei vaan ehdi tekemään mitään työpäivän päätteeksi.. mutta kyllä multa tulee esim. pikaruokaviikonlopun jälkeen jo ne rasvaset/makeat ällötykset korvista ulos :D
Toivotaan että poikakaveris jossain kohtaa oppisi arvostamaan sitä terveellistä (lasagne ei kyllä ole terveellistä) ja normaalia kotiruokaa ja viitteis opetella syömään vaihteeksi niitäkin.
Noi rasvaset sokerihiilarimätöt vaan antaa kiksit verensokeriin ja kroppa tottuu niihin turhan helposti. Niistäkin oppii kyllä eroon, itse en käytä esim. valkoista sokeria edes teessä, samoin vältän pelkästä valkoisesta höttöjauhosta väänneltyjä sapuskoita. Täysin niiltä ei voi tietysti nykyään välttyä mutta kun vähän yrittää niin pääsee ihan hyviin tuloksiin.
Jos on lapsesta asti saanut syödä pas-karuokaa niin vaikee siihen kotiruokaan on aikuisena tottua.
Kyse on kokonaan asenteesta.
Todella rajoittunut ruokavalio on aina myös henkinen ongelma, ei vain nirsoutta. Se on yksi tapa hallita maailmaa ja itseään. Syödään vaan sitä tuttua ja turvallista niin maailmassakin on kaikki hyvin.