Olen vähän yli 40v. mies, ollut vuoden verran etäsuhteessa.
Koska emme voi tavata niin usein kuin haluaisin, niin suhde ei täysin
tyydytä seksihalujani. Niinpä sitten väliaikoina teen käsitöitä.
Nyt olen alkanut miettimään, että onko tällaisessa suhteessa pidemmän päälle mitään mieltä? Joskus nuorempana pornolehtien kuvia vessassa katsellessani ja käteen vetäessä, uneksin että kunpa joskus olisi oikea nainen, niin ei tätäkään enää tarvitsisi harrastaa. Mutta tässä sitä taas ollaan. Välissä on kyllä onneksi ollut ihan avioliittokin "normaalilla" seksielämällä.
Olis kiva kuulla parisuhteissa eläviltä, että harrastatteko itsetyydytystä?
Vai onko se aina merkki siitä, että suhde ei ole hyvä?
Koska emme voi tavata niin usein kuin haluaisin, niin suhde ei täysin
tyydytä seksihalujani. Niinpä sitten väliaikoina teen käsitöitä.
Nyt olen alkanut miettimään, että onko tällaisessa suhteessa pidemmän päälle mitään mieltä? Joskus nuorempana pornolehtien kuvia vessassa katsellessani ja käteen vetäessä, uneksin että kunpa joskus olisi oikea nainen, niin ei tätäkään enää tarvitsisi harrastaa. Mutta tässä sitä taas ollaan. Välissä on kyllä onneksi ollut ihan avioliittokin "normaalilla" seksielämällä.
Olis kiva kuulla parisuhteissa eläviltä, että harrastatteko itsetyydytystä?
Vai onko se aina merkki siitä, että suhde ei ole hyvä?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Itse olen kolmekymppinen nainen, joka ei ole kokenut itsetyydytystä itselleen koskaan mielekkääksi. Mieheni puolestaan joskus haluaa sitä tehdä esimerkiksi helppouden takia. Hänen kaikki edelliset kumppaninsa ovat myös masturboineet. Lisäksi hän kertoi joskus jutellassemme seksistä, että olisi mukavaa, jos joskus tyydyttäisimme itseämme toistemme seurassa.
Aluksi hänellä oli totuteltavaa, kun "en ollut kuin muut", kuten myös minullakin, kun siitä tuntui tulevan ongelmaa. Lopulta ns. rakkaus voitti ja hyväksyimme kummatkin erilaiset seksuaalisuutemme. Koska hän tietää, etten tyydytä itseäni ja olen suht vireä, hän ei ole kovin aktiivinen oman kätensä kanssa. Minä taas joskus saatan tyydyttää hänet käsin ja suin tms., koska hän siitä tykkää. Kompromisseja, kuten muutenkin parisuhteessa.
Eli ei itsetyydytys ole aina merkki huonosta seksistä. Seksuaalisuuksia on monia.
Mutta jos et koe saavasi tarvitsemaasi (väistämättömässä?) etäsuhteessa, niin ehkä kannattaisi harkita muitakin vaihtoehtoja.
Minun mies on kieltänyt itsetyydytyksen. Teen sitä kuitenkin salaa koska meillä saattaa olla parinkin viikon taukoja seksissä. Miestä ei tunnu kiinnostavan seksi kanssani mutta suihinotto kelpaa. Hän ei koskaan tyydytä minua suulla. Sormihommiin suostuu pari kertaa vuodessa. Esileikkiä mies ei harrasta kanssani.
Et voi olla tosissasi... Siis mies on KIELTÄNYT itsetyydytyksen? Millä perusteella?!
Ja muutenkin... Voi elämä, mihin kaikkeen ihmiset suostuvat parisuhteessa! Ei tuo sinun tapauksesi ole mitään kompromissien tekoa ainakaan, vaan mies on teillä "pomo", joka päättää asiat sinunkin puolestasi.
Mies pitää itsetyydytystä pettämisenä. Tosin olen kyllä herännyt yöllä siihen että mies tyydyttää itseään.
"Mies pitää itsetyydytystä pettämisenä. "
Siinähän pitää. Jos miehesi pitäisi syömistä pettämisenä, lopettaisitko syömisen?
Mies kyllä vahtii syömistäni että kyllä on tullut lopetettua syöminen jos mies on niin käskenyt.
Eikä tämä tottelevaisuutesi herätä mitään ajatuksia? Esimerkiksi siitä että ihmisellä olisi hyvä olla ihan oma tahto ja omanarvontunto?
Yleisen viihtyvyyden takia on parempi tehdä niin kuin mies sanoo. Mies vastaavasti joustaa niissä asioissa jotka hänelle sopii.
"Yleisen viihtyvyyden takia on parempi tehdä niin kuin mies sanoo"
Yleisen viihtyvyyden takia olisi syytä hankkiutua eroon miehestä jota on pakko totella "yleisen viihtyvyyden takia".
"Mies vastaavasti joustaa niissä asioissa jotka hänelle sopii. "
Ja sinä joustat niissäkin asioissa joissa et haluaisi?
Sairasta jos totta.
Meillä nyt vaan on tällainen suhde. Ei sen kummempaa. Ei tämä nyt niin paha ole. Saan tavata ystäviäni soveltuvin osin, saan käydä töissä, saan perjantaisin syödä karkkia ja nykyään sain jo luvan syödä leipääkin. Ja en ole provo. Ihan oikeaa elämää on. Mutta se siitä ei liity alkuperäiseen aiheeseen
Etäsuhdevuosieni aikana en runkannut viikoilla ja kahdenkeskiset sessiot rajoittuivat viikonloppuihin koska olin kotona vain silloin.
Miten vaimoni selvisi arkipäivät jäi keskustelun ulkopuolelle.
Jäätyäni kokoaikaisesti kotiin piristyi intiimielämme oleellisesti.
Viikottain on "normaalia" seksielämää, muuta molemminpuolista nautiskelua ja sen lisäksi minä runkkailen muutaman kerran.
Vaimoni itsetyydytyksestä en tiedä mutta mielikuvittelen ettei hän harrasta sitä.
Ainakin hän on kokemusperäisesti tietoinen, ettei minua tarvitse turhaan lähestyä.
Useammin kuin "normaalia" hän haluaa "epänormaalia"(?) seksiä.
Masturboinnissa ei ole mitään vikaa parisuhteessa. Eihän suhteessakaan ole muuta vikaa kuin että se on etä, ja silloin ei tietenkään pääse toisen kanssa peuhaamaan niin usein kuin haluaisi. Parempihan tuo tapa on, kuin lähteä pettämään. Tietysti sitten jos runnkailee niin paljon että se on toiselta osapuolelta pois seksin puutteena, niin sitten voidaan sanoa että se vaikuttaa negatiivisesti parisuhteeseen.