Minulla on kerta kaikkiaan ihana mies ja kun ajattelen häntä, heräävät ne samat ihastumisen tunteet kuin 7 vuotta sitten tavatessamme. Mieheni on suora ja rehellinen. En ole koskaan törmännyt siihen, että hän olisi valehdellut tai ollut muuten kiero. Hän on päättäväinen luonteeltaan, joten välillä saa tosissaan vääntää asioista, jos ollaan eri mieltä jostain päätöksestä, mutta tuo on yksi asia, joka tekee hänestä seksikkään minun silmissäni. Hän ei ole kenenkään pyöriteltävissä -ei edes minun- vaikka asioista voidaan toki aina neuvotella. Minusta semmoinen on miehekästä. Mieheni on varmaan melko tavallinen suomalainen mies. Romantiikkaa ja kynttiläillallisia ei tule, jos minä itse en niitä järjestä. Intohimoa kyllä löytyy; mies syttyy heti, jos minä vaikka vähän vilautan. Jykeväleukainen ja leveähartiainen mieheni on mielestäni seksikkään näköinen, jonkun muun silmin varmaan tavallinen, keski-ikäistyvä, vähän mahakas ukko. Viihdyn mieheni seurassa, koska pidän hänen huumorintajustaan ja suhtautumisesta asioihin. Hän on ihana ja jämäkkä isä pojallemme ja toivon että pojasta kasvaa isänsä kaltainen mies. Uskon että me tulemme olemaan yhdessä loppuikämme.
Mitäkö haluan sanoa kirjoituksellani…sitä että toivoisin todella että jokainen löytäisi itselleen sopivan kumppanin, se on niin suuri onni elämässä. Itse olin melkein nelikymppiseksi asti yksin (tapailin toki miehiä), kun en löytänyt haluamaani ja minusta se kannatti. Minä en ole mieheni ensimmäinen nainen, hänellä on takanaan kaksi parin vuoden mittaista, ikävissä tunnelmissa päättynyttä parisuhdetta ja useita lyhyempiä seurusteluja. Hän ei ollutkaan sitä, mitä naiset olisivat mieheltään toivoneet. Parisuhdeasioissa pätee se, että yhden roska on toisen aarre. Jos olette aarteen löytäneet, pitäkää kiinni, älkääkä antaa pikkuasioiden pilata onneanne!
Mitäkö haluan sanoa kirjoituksellani…sitä että toivoisin todella että jokainen löytäisi itselleen sopivan kumppanin, se on niin suuri onni elämässä. Itse olin melkein nelikymppiseksi asti yksin (tapailin toki miehiä), kun en löytänyt haluamaani ja minusta se kannatti. Minä en ole mieheni ensimmäinen nainen, hänellä on takanaan kaksi parin vuoden mittaista, ikävissä tunnelmissa päättynyttä parisuhdetta ja useita lyhyempiä seurusteluja. Hän ei ollutkaan sitä, mitä naiset olisivat mieheltään toivoneet. Parisuhdeasioissa pätee se, että yhden roska on toisen aarre. Jos olette aarteen löytäneet, pitäkää kiinni, älkääkä antaa pikkuasioiden pilata onneanne!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oikea asenne.
Tämä viisaus se löytyy neljänkympin korvilla. Tätä aiemmin turhan monille kiinni pitäminen todella tarkoittaa kiinni pitämistä.
Noin se on, minulla myös omasta mielestä maailman ihanin mies!
Jota rakastan enemmän kuin mitään. Ja kerron miehelleni joka päivä kuinka tärkeä ja rakas hän minulle on
Haha, hyvin sanottu. Ollaan kaikki yhtä aikaa roskia ja aarteita.
Luulen että monet ottavat epäsopivan kumppanin siksi, että tulee kiire perustaa perhe. Tai sitten muuten vaan tulee sellainen olo, että pitää ottaa joku siinä vaiheessa, kun vuosia tulee mittariin ja pelätään että jäädään kokonaan ilman kumppania. Biologiaa ei tietenkään voi muuttaa, ja jos perheen haluaa, on se kinkkistä jos ei ole ketään sopivaa löytänyt.
Minusta biologia vähän sotii vastaan sitä ideaa, että perustetaan perhe ja ollaan koko loppuelämä yhdessä. Jos ajattelee, että biologisesti paras ikä olisi perustaa perhe vähän päälle parikymppisenä, niin ihmiset ikäänkuin löytävät itsensä vasta vähän ennen kolmeakymppiä. Minusta vasta silloin osaa paremmin katsoa, että onko se toinen itselleen oikeanlainen. Tottahan nykyään lapset saadaan myöhemmin, mutta tässä siis ajattelen biologisesti edullisimmalta kannalta. Se koko elämä yhdessä-ideahan on vain kulttuurinen ideaali, että ei siinä sinänsä ole ihmettä jos se on ristiriidassa biologian kanssa. Niin, ajatuksiani vain, en sitten tiedä onko niissä mitään perää.