Arvoisat rakkaat kakkoset. Kannattaa lukea tämä ja miettiä kahdesti, ennen kuin haluatte tosissanne sitä ykkösen paikkaa havitella. Oletteko valmiita siihen?
Oletko valmis jakamaan miehen ensin mahdollisesti jopa vuosikausia? Kun mies hakee sitä rakkautta ja hyväksyntää teiltä, mitä ei kotoa saa, on mies hirveän hellyyttävä ja rakastettava. Mies antaa kyllä kaikkensa sillä hetkellä teille. Mutta sitten tulee ne illat, kun olet yksin. Mies viettää iltaa perheen kanssa, sinä yksin. Tulee joulu, tulee äitienpäivä yms. Silloin täytyy ymmärtää, että sinä olet yksin ja mies on kulissiliitossaan hymyilemässä ja skoolailemassa skumppalasinsa kanssa. Entä ne hetket, kun mies päättää laittaa avioliittonsa kuntoon? Onhan kaikki yritettävä ennen kuin voi kunniallisesti luovuttaa. Jokainen kivi käännettävä, jokainen kynnys selätettävä. Sinä olet se, joka jätetään sillä hetkellä. Kerta toisensa jälkeen. Oletko valmis olemaan jätettävänä ja takaisin otettavana kymmeniä kertoja? Kestääkö itsetuntosi ja naiseutesi sen? Takaisinoton hetkellä elämä on nannaa. Mutta se jättämisen hetki tulee jälleen ja sinä tiedät sen. Pelkäät ja odotat.
No sitten tulee se päivä, että mies ilmoittaa nyt sitten ihan virallisesti hakeneensa eroa. "Kulta mä valitsin sut!!". Tulee se päivä, kun vaimo muuttaa pois kotoa ja mies itkee sitä olkapäätäsi vasten. Ikävöi mennyttä perhettä, hajonnutta avioliittoa ja särkynyttä unelmaansa. Ja omaa menetettyä kunniaansa, joka koki sellaisen kolauksen, että sitä ei enää takaisin rakenneta. Menet naisen jättämän kodin raunioihin käymään ja tunnet olevasi vieraassa kodissa, vieraassa paikassa elämässä jonkun muun elämää. Tulee se päivä, kun muutat siihen kotiin asumaan. Oletko valmis siihen, että mitään et saa entisestä elämästäsi mukaan vaan nyt maksetaan se hinta siitä, mitä sait kun teit väärin ja rikoit avioliiton. Sinut otettiin elämään sitä samaa elämää sen ensimmäisen naisen tilalle. Jostain syystä (olen tästä lukenut muualtakin), mies joka jättää vaimonsa toisen naisen vuoksi, ei ole valmis luopumaan ihan kaikesta. Ei ole ihan tuulesta temmattua, että vanhat rauniot pitäisikin hajottaa ennen kuin uutta rakennetaan. Muutat kotiin, josta et saa muuttaa mitään. Et tuoda huonekalujasi, et sisustaa kotia uudestaan, sillä se on rakennettu pysyvästi olemaan näin. Elät ulkopuolisena omassa "muka kodissasi", vieraana naisena siinä, mikä rakennettiin vanhalle perheelle. Piste.
Mies ei ollutkaan valmis uuteen elämäänsä, vaan on napanuorassaan kiinni vanhaan. Ero ei ollutkaan omasta tahdosta haluttu vaan pakon edessä tehty. Jotain jäi roikkumaan, jotain jäi pureskelematta. Siksi mitään ympärillä olevaa ei ole helppoa lähteä muuttamaan. Vanhan turvallisuus on ihmiselle tärkeää.
Muistathan sen, että nyt jo ex-vaimon tekemät virheet kostautuvat sinulle. Sinut määritellään saman tien samanlaiseksi ja vaikka et pihahdustakaan sano, niin olet ennalta oletetusti samanlainen kotka, kuin exäkin, koska kaikki naiset ovat. Muista että kakkosen ottanut mies on jo totaalisen pettynyt ja tympiintynyt naisiin, koska vaimo ei a) antanut seksiä koskaan ja b)nalkutti kaiket päivät ja c)aliarvioi miestä kaikessa ja painoi itsetunnon alas. Toinen nainen teki miehen itsetunnolle hyvää, halusi miestä seksuaalisesti ja ymmärsi ja rakasti silloin, kun vaimolta ei rakkautta eikä ymmärrystä riittänyt. Nyt et enää ole se kakkonen. Olet se nalkuttava ykkönen. Vaikka mitä tekisit.
Sinä ykköistyneenä kakkosena niität sen, minkä ex-vaimo kylvi.
Kyllä, olen ykköistynyt kakkonen. Rakastan miestäni. Ja ei, en muuttaisi elämääni. Tekisin kaiken uudestaan, koska rakkauteni on yksinkertaisesti valtavan suurta. Niin suurta, että kestän tämän jotenkin. Jollain lailla roikkumassa epätoivoisesti ja odottamassa, että minun aikani tulee joskus. Olen odottanut sitä vain jo niin kovin kauan. Luin aikanani tätä palstaa ja sain tästä voimia roikkua epätoivoisessa rakkaudessani kiinni. Sain myös voimia irrottaa itseni siitä suhteesta, mutta en kyennyt olemaan elämäni suurimmasta rakkaudesta erossa kuitenkaan. Tarkoituksenani on ainoastaan kertoa teille, että se ero ei ole kaikki. Siitä alkaa henkinen helvetti, joka saattaa kestää pitkään ja lopulta, hyvin monen kohdalla varmasti johtaa kuitenkin eroon. Kakkonen on ikuinen kakkonen, ainakin omassa mielessään ja sielussaan. Se on se hinta, minkä tällaisena horona maksaa.
Ja tästä tietysti puuttui vielä se ex-vaimon sinuun kohdistuva katkeruus. Taistelet oikeudestasi olla äitipuoli ja rakastamiesi lasten elämässä mukana. Otat vastaan haukut, pelkäät omien lastesi puolesta, Ja niin edelleen.
Ja sitten muistat myös sen, että kaveripiirillä, varsinkin niiden kavereiden vaimoilla on tietty olettamus sinusta. Viet kaikkien vaimot. Olethan kuitenkin virallinen kakkonen. Suomeksi Horojen Horo.
Toivon jokaiselle voimia. Rakkaus ei koskaan ole mustavalkoista. Eikä helppoa.
Oletko valmis jakamaan miehen ensin mahdollisesti jopa vuosikausia? Kun mies hakee sitä rakkautta ja hyväksyntää teiltä, mitä ei kotoa saa, on mies hirveän hellyyttävä ja rakastettava. Mies antaa kyllä kaikkensa sillä hetkellä teille. Mutta sitten tulee ne illat, kun olet yksin. Mies viettää iltaa perheen kanssa, sinä yksin. Tulee joulu, tulee äitienpäivä yms. Silloin täytyy ymmärtää, että sinä olet yksin ja mies on kulissiliitossaan hymyilemässä ja skoolailemassa skumppalasinsa kanssa. Entä ne hetket, kun mies päättää laittaa avioliittonsa kuntoon? Onhan kaikki yritettävä ennen kuin voi kunniallisesti luovuttaa. Jokainen kivi käännettävä, jokainen kynnys selätettävä. Sinä olet se, joka jätetään sillä hetkellä. Kerta toisensa jälkeen. Oletko valmis olemaan jätettävänä ja takaisin otettavana kymmeniä kertoja? Kestääkö itsetuntosi ja naiseutesi sen? Takaisinoton hetkellä elämä on nannaa. Mutta se jättämisen hetki tulee jälleen ja sinä tiedät sen. Pelkäät ja odotat.
No sitten tulee se päivä, että mies ilmoittaa nyt sitten ihan virallisesti hakeneensa eroa. "Kulta mä valitsin sut!!". Tulee se päivä, kun vaimo muuttaa pois kotoa ja mies itkee sitä olkapäätäsi vasten. Ikävöi mennyttä perhettä, hajonnutta avioliittoa ja särkynyttä unelmaansa. Ja omaa menetettyä kunniaansa, joka koki sellaisen kolauksen, että sitä ei enää takaisin rakenneta. Menet naisen jättämän kodin raunioihin käymään ja tunnet olevasi vieraassa kodissa, vieraassa paikassa elämässä jonkun muun elämää. Tulee se päivä, kun muutat siihen kotiin asumaan. Oletko valmis siihen, että mitään et saa entisestä elämästäsi mukaan vaan nyt maksetaan se hinta siitä, mitä sait kun teit väärin ja rikoit avioliiton. Sinut otettiin elämään sitä samaa elämää sen ensimmäisen naisen tilalle. Jostain syystä (olen tästä lukenut muualtakin), mies joka jättää vaimonsa toisen naisen vuoksi, ei ole valmis luopumaan ihan kaikesta. Ei ole ihan tuulesta temmattua, että vanhat rauniot pitäisikin hajottaa ennen kuin uutta rakennetaan. Muutat kotiin, josta et saa muuttaa mitään. Et tuoda huonekalujasi, et sisustaa kotia uudestaan, sillä se on rakennettu pysyvästi olemaan näin. Elät ulkopuolisena omassa "muka kodissasi", vieraana naisena siinä, mikä rakennettiin vanhalle perheelle. Piste.
Mies ei ollutkaan valmis uuteen elämäänsä, vaan on napanuorassaan kiinni vanhaan. Ero ei ollutkaan omasta tahdosta haluttu vaan pakon edessä tehty. Jotain jäi roikkumaan, jotain jäi pureskelematta. Siksi mitään ympärillä olevaa ei ole helppoa lähteä muuttamaan. Vanhan turvallisuus on ihmiselle tärkeää.
Muistathan sen, että nyt jo ex-vaimon tekemät virheet kostautuvat sinulle. Sinut määritellään saman tien samanlaiseksi ja vaikka et pihahdustakaan sano, niin olet ennalta oletetusti samanlainen kotka, kuin exäkin, koska kaikki naiset ovat. Muista että kakkosen ottanut mies on jo totaalisen pettynyt ja tympiintynyt naisiin, koska vaimo ei a) antanut seksiä koskaan ja b)nalkutti kaiket päivät ja c)aliarvioi miestä kaikessa ja painoi itsetunnon alas. Toinen nainen teki miehen itsetunnolle hyvää, halusi miestä seksuaalisesti ja ymmärsi ja rakasti silloin, kun vaimolta ei rakkautta eikä ymmärrystä riittänyt. Nyt et enää ole se kakkonen. Olet se nalkuttava ykkönen. Vaikka mitä tekisit.
Sinä ykköistyneenä kakkosena niität sen, minkä ex-vaimo kylvi.
Kyllä, olen ykköistynyt kakkonen. Rakastan miestäni. Ja ei, en muuttaisi elämääni. Tekisin kaiken uudestaan, koska rakkauteni on yksinkertaisesti valtavan suurta. Niin suurta, että kestän tämän jotenkin. Jollain lailla roikkumassa epätoivoisesti ja odottamassa, että minun aikani tulee joskus. Olen odottanut sitä vain jo niin kovin kauan. Luin aikanani tätä palstaa ja sain tästä voimia roikkua epätoivoisessa rakkaudessani kiinni. Sain myös voimia irrottaa itseni siitä suhteesta, mutta en kyennyt olemaan elämäni suurimmasta rakkaudesta erossa kuitenkaan. Tarkoituksenani on ainoastaan kertoa teille, että se ero ei ole kaikki. Siitä alkaa henkinen helvetti, joka saattaa kestää pitkään ja lopulta, hyvin monen kohdalla varmasti johtaa kuitenkin eroon. Kakkonen on ikuinen kakkonen, ainakin omassa mielessään ja sielussaan. Se on se hinta, minkä tällaisena horona maksaa.
Ja tästä tietysti puuttui vielä se ex-vaimon sinuun kohdistuva katkeruus. Taistelet oikeudestasi olla äitipuoli ja rakastamiesi lasten elämässä mukana. Otat vastaan haukut, pelkäät omien lastesi puolesta, Ja niin edelleen.
Ja sitten muistat myös sen, että kaveripiirillä, varsinkin niiden kavereiden vaimoilla on tietty olettamus sinusta. Viet kaikkien vaimot. Olethan kuitenkin virallinen kakkonen. Suomeksi Horojen Horo.
Toivon jokaiselle voimia. Rakkaus ei koskaan ole mustavalkoista. Eikä helppoa.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Tuttu juttu. Voi kun vielä tietäisit. mitä tuo mies sinusta minulle puhui erokriisissä. Erohan tuli, koska mies kärysi, siksi minä jätin. Juttu jota valehtelemaan liukkaasti kykenevä mies epätoivoisena lateli sinusta, kun yritti pelastaa avioliittonsaoli niin rumaa ja härskiä puhetta, että en voi sitä edes kirjoittaa. Ihan siksikin, sinun vuoksesi, en enää häntä takaisin huolinut, hävetti jopa että olin ollut naimisissa miehen kanssa, joka puhui naisista niin ala-arvoisen rumaa valhetta. Valehteli sinusta minulle, sillä samalla taidolla jolla oli minuakin kusettanut kuukausitolkulla, ehkä vuositolkula, suhdettanne piilotellen. Tuo mies todella osaa valehdella, aina omaksi edukseen, ihan mikä vaan asia mikä suustaan pääsee, voi olla valhe, muista ainakin se. Tv: ex-vaimo
Alkuosa menee varmasti pitkälti noin, että on ylä- ja alamäkiä, ja sitä erossa olon tuskaa. Koin sitä kolme pitkää vuotta ennen kuin mies erosi.
Mutta ei puhettakaan, että hänen entiseen kotiinsa oltaisiin muutettu asumaan. Hän ei halunnut, minä en olisi halunnut. Alusta asti puhuttiin, että hän muuttaa ensin meidän kotiimme, sen lisäksi että hänellä on hetken aikaa myös oma kämppä, kun lapset ovat siellä paikkakunnalla. Jossain vaiheessa ehkä katsomme sitten uuden yhteisen kodin. Mutta tämä on nyt meidän yhteinen, jonka minä olen aikanaan ostanut. Yhdessä olemme sitä sisustaneet. Mikä parisuhde se sellainen on, jossa toinen ei voi mihinkään vaikuttaa?!
Oksettava riippakakkonen ja munannuolija. Pidä hyvänäsi. Toivottavasti saat pahemman kohtalon kuin ex
Minä ajattelin tulevaisuuteni olevan juuri niinkuin aloittaja sen kertoi. Siksi luovutin. Katunut en ole päivääkään.
Surullinen sävy koko tulevaisuudessani - siinä mitä siitä jäljellä mutta hiljainen kiitos sinulle - tarkoitan sitä.
En kyllä pysty arvostamaan tällaista ihmistä joka ei kunnioita toisen perhettä vaan on kodin rikkoja ja samalla ei arvosta itseään pätkän vertaa ja en ole eronnut/karannut katkera arvostelija
Ei kai kukaan sinun arvostustasi ole tässä pyytänytkään? Rehellistä tekstiä. Enpä minä usko että tämä kirjoittaja mitään arvostusta odottaakaan keltään.
Ihminen voi olla yhdelle uskoton ja toiselle uskollinen. Sitähän uskollisuus jo määritelmällisesti tarkoittaa, jos asiaa tarkemmin ajattelee.
Niin ja uskoton viisastua ja olla uskollinen.
Usein hän viisastuukin, ja on sille uudelle puolisolleen uskollinen.
Ai olisko uudelle? Ihminen voi viisastua ja arvostaa sitä mitä on. Uusille ei tarvitse olla uskollinen. Suhde on perustunut uskottomuuteen ja että tahtoo olla "VAPAA".
Ei, vaan suhde on perustunut haluun olla jonkun muun kuin sen alkuperäisen puolison kanssa.
Eli perustunut uskottomuuteen.
Ei perustu uskottomuuteen, mutta on alkanut uskottomuudella. Siinä on vissi ero!
Kun juttu perustuu uskottomuuteen, niin se perustuu uskottomiuuteen.
Ykkönen, kakkonen, vaihto ja vaito... kuten tanssissa toisto ja toisto.
Miehesi tässä on hölmö jja tyhmä. Selkeästi on vanhassa eukossa ollut paljon vikaa kun on lähtenyt pettämään ja sitten on onnistunut löytämään jonkun joka on valmis tekemään kaikkensa miehen eteen! Ja idiootti sotkeutuu omiin jalkoihinsa ja tulee menettämään kohta tämän kakkosenkin. Pettäjä jää lopulta yksin. Haikaileeko hän yksin kodissaan sitten kummankin naisen perään vuoroiltoina? Ansaitsee jäädä yksin. Narsistin huippu!
Kakkonenko sitten oli lopulta se narsisti, joka miestä pyöritti????
Mies on totaalidiootti ja jää pian yksin kun sotkeutuu omiin nilkkoihinsa. Älyäisi nyt pitää kiinni naisesta, joka on ollut valmis tekemään kaikkensa. Selkeesti näkee susta että rakastat ja kärsit. Mies se tässä narsistin huippu on! Nosta nenä pystyyn ja jätä koko paska.
Tulipa selväksi minun ajatukseni. Oikein kahdesti kun ensimmäisen näytti ettei tullut läpi. :)))))
Soita nyt ihmeessä, olen jo odottanut sitä.
Luuletko, että voit manipuloida myös sen narsistiksi määrittämäsi miehen vaimon?
Aloitus tuntuu keksityltä. Mutta. En kannata ollenkaan sitä, että nainen ryhtyisi tapailemaan varattua miestä. Miehen pitää ensin erota ja sitten on aika aloittaa seurustelu.
Kun ottaa eronneen miehen: Jotta mennyt elämä ei puskisi joka paikasta esiin, ei varmaan kannata myöskään muuttaa asuntoon, jossa pariskunta on ennen asunut, vaan hankkia uusi. Näin uusi pariskunta pääsee asumisen osalta aloittamaan puhtaalta pöydältä.
Omaa mieltään pitää työstää siten, että ei tunne turhaa syyllisyyttä miehen tekemistä valinnoista. Mies vastaa omasta elämästään. Mies kyllä pysyy naimisissa ensimmäisensä kanssa, jos se tuntuu hänestä miellyttävältä ja eka vaimokin niin haluaa. Kun on erottu, katse eteenpäin.
Ei aina itke entistä, joskus rakkaus on kuollut. On se joskus tosi mustavalkoista ja puolisot haluavat vain eroon toisistaan mahdollisimman pian. Jokainen päättäköön keskenään mistä haluaa taistella jos se on sen arvoista, tai se mies on....
No johan oli taas aloitus. Hyvin yksitahoinen ja kapea näkemys siitä, mitä on olla tai tulla kakkosesta ykköseksi, tai ylipäätänsä mitä elämä on. Miten on mahdollista, että jotkut ihmiset ajattelevat näin suppeasti, näkevät vain, mitä MINULLA on, ja mitä MINUN elämässäni tapahtuu. Ja silloinhan kaikilla muillakin on oltava samanlainen elämä, tilanne, tunne, tulevaisuus jne. kuin muillakin. Hyvänen aika, suhteita, avioliittoja, avioeroja, kakkosten ja ykkösten elämät, ne kaikki ovat ainutlaatuisia ja ainutkertaisia, kahta samanlaista tapausta ei ole! Aloittajan alku vaikuttaa kirjoituksessa niin kovin myötäeläväiseltä, kunnes loppua kohden katkeruus "tunki ulos". Se vain näkyy kirjoituksessasi.
Itse en ole naimisissa, enkä ole kakkonen, mutta aina olen ollut se ykkönen elämässäni. Lähipiirissäni olen nähnyt muutaman tapauksen, kun kakkosesta on tullut ykkönen. Tilanne on aika lailla fifty-fifty, kaksi tapausta ovat onnistuneet erittäin hyvin (onnellisesti yhdessä jo yli 10 v.), yksi tapaus "kiikuu ja kaakuu", ja yksi tapaus oli täysin katastroofi. Ei koskaan voi tietää, mitä elämä tuo tullessaan, ja miten elämä loppujen lopuksi lutviutuu. Tottakai asioihin vaikuttaa se että, minkälaiset persoonat ovat kyseessä, minkälainen kokonaistilanne on, onko kenties vanhassa suhteessa vielä vähän tunteitakin jäljellä vai onko vain vihaa ja katkeruutta jäljellä, mikä on henkilöiden taloudellinen tilanne (hyvinkin tärkeä näissä tilanteissa) ja ennen kaikkea se, onko ns. "uudet" kumppanit sitoutuneet toisiinsa niin, että exät ja äxät eivät pysty vaikuttamaan heidän suhteeseensa.
Elävästä elämästä poimin tapauksen, jos mies oli löytänyt uuden kumppanin. Miehellä oli kaksi lasta. Yhteisiä lapsia siunaantui vielä kaksi lisää. Ei ongelmia. Tässä tapauksessa (havaintojeni mukaan) mies oli hyvin jämpti ja määrätietoinen. Hän ei lähtenyt ns. exän kiristyksiin mukaan, ei myös exän pompotuksiin alistunut. Tilanne rauhottui exänkin osalta.
Tapaus kaksi oli juuri päinvastainen (havaintojeni mukaan). Mies oli ns. liian kiltti exänsä vaatimuksiin ja pompotuksiin. No siitä tietysti seurasi katastrofi tilanne kaikille. Eli hyvin paljon ratkaisee se, minkälaiset ihmiset, minkälaiset persoonallisuudet ovat tässä mukana. Herkempi ja ehkä vähän heikompi yksilö ei ole kovin vahvoilla näissä kuvioissa. Tottakai vaikuttaa myös se, kuinka paljon nyksä saa tukea mieheltään/naiseltaan suhteessa exään jne.
Eli, kukaan ei voi koskaan tietää, miten asiat menee, mutta ei sitä voida tietää missään muussakaan elämän osa-alueessa, miten elämä lutviutuu. Se on elämän suola. Olisi kyllä liian yksinkertaista ja kerrassaan tylsää, jos me synnyttäisiin elämän ohjekirja mukana, jonka mukaan elämä olisi jo käsikirjoitettu etukäteen.
Ai että miehen heikkoudesta kiinni miten exän tai äxän, ykkösen tai kakkosen koukkuun jää no hei kamoon ne on miehiä ne tietää mitä ne tekee, ja jos tunteita on varmaan veri vetää vielä entisen kotiin, jos on varma uudestaan ja kiitollinen todella tämän tavalttuaan, osaa vetää rajan.
"onko ns. "uudet" kumppanit sitoutuneet toisiinsa niin, että exät ja äxät eivät pysty vaikuttamaan heidän suhteeseensa."
Jos "ex vaikuttaisi nykysuhteessa" niin sehän on sama kuin että "kakkonen vaikuttaa avioliitossa". Pettäjällä kun on aina ovet auki jokaiseen hoitoon ja prospektiin. Kuten kakkoset sanovat "älkää tuomitko kakkosia jos petetään" tähän voi todeta "älkää ykköstyneet syyttäkö exää jos nykysuhde kusee".
Vastuu parisuhteesta sille kenelle se kuuluu, eikö niin.
no eihän se tietenkään ole entisen puolison vika, jos lähtijä ei osaa asettaa rajoja. Tottakai, se on sen lähtijän/pettäjän nösviyttä ja/tai selkärangattomuutta, ei entisen puolison. Vaikka eihän se tietenkään ole entiseltäkään puolisolta mikään Einsteinin temppu, mutta voi kuitenkin harjoittaa sitä kiusaamista, jos niin päättää. ei se lähtijä voi sitä kieltää, mutta se voi asettaa niitä rajoja, mikä kohtelu on hyväksyttyä ja mikä ei. Sitä kuuluisaa vastuunottamista itsestään ja omista läheisistään (oli se sitten se nykyinen tai kuka tahansa). Se ei ole kyllä totta, että pettäjällä olisi aina ovet auki joka suuntaan. Se on sinun paha yleistys
19 3, teoriassa voi yrittää asettaa rajoja mutta jos ex osoittautuu patologiseksi valehtelijaksi ja kiusaajaksi, siinä on keinot vähissä
Kyllä asianomainen itse pystyy asettamaan rajat. Ymmärrätkö mitä rajojen asettaminen tarkoittaa? Ei suostu kuuntelemaan toisen vittui..., ei vastaa toisen puhelimeen/viesteihin, ei päästä toista lähelle (henkisesti, fyysisesti). Tarvittaessa ottaa yhteyttä viranomaisiin (sosiaali-, poliisiviranomaisiin).
No mä tiedän monia erilaisia tapauksia. On se monesti niinkin että se mies osaa ihan itse tehdä ne päätelmät myös järjellä onko NYT aika erota tai lähteä juuri TUON naisen vuoksi kotoa, uskokaa tai älkää mut ne ukkokullat ettii sitä oikeaa naista eli syytä lähteä vuosia, sellaiset miehet joille pettäminen ei ole ongelma mutta eroaminen sitäkin suurempi pelko.
kaikesta päätellen sinua kirjoittaja, kyllä pystyy, ei ole sinun exäsi häirinnyt
joten älä sano kyllä pystyy
häirintä voi saada mittasuhteet jota voidaan sanoa rikolliseksi toiminnaksi josta saisikin nyt jo syytteen uuden lain astuttua voimaan
nykyään tää häirikkö sitten selittää kuinka häntä itseään on häiritty ja valehtelee että ei ole itse tehnyt mitään jota voisi sanoa häirinnäksi
revitäämpä tästä näin aamutuimaan ;)
No huh huh, jotenkin kovin synkkä ja epätoivoinen kirjoitus!
Rakkauden pitäisi olla ihana ja UUDISTAVA voima, mutta tuntuu kuin tuo synkkyys olisi imenyt sinut juoksuhiekkaan, jossa rimpuilet ian kaiken...
Jos hirveissä himoissa, niin eihän sitä huomaa. Myöhemmin entistä pahempi morkkis.
Kirjoituksesi sanakäänteet ovat sen verran vaikeasti tulkittavia, ettei lopussa oikein tiedä, mikä on homman nimi... Aivan kuin kyse olisi vuosia, jopa vuosikymmeniä kestäneestä "projektista"...? Ja että miehen erostakin on jo monta vuotta, mutta aina vain homma tökkii jotenkin, "napanuora" ja entisen vaimon katkeruus sun muuta. Mielenkiintoista olisi tietää tämän tarinan "aikajana" ?
ja sillä perusteella uskot ettei sinulla ainakaan ole mitään opittavaa? Niinpä. "En joudu itse petetyksi, en pety lopputulokseen ja minun tarinani on aina ainutlaatuisin". -> Tyhmää saa pyytämättäkion.
Yksinkertaisinta olisi jos ymmärtäisit olla sekaantumatta toisten parisuhteisiin.
Vaikuttaa kyllä jonkun muun kuin ykkösöityneen kakkosen kirjoitukselta........
niin ne yleensä onkin..toivossa on hyvä elää ;)
Pettäminenhän on aina oire jostakin, eikä loppujen lopuksi hyväksi kenellekkään. Aika harvoin käy niin, että kakkosesta tulee ykkönen. Yleensä käy niin, että kun valinnan paikka tulee, kakkonen saa jäädä. Miehillä on hauskaa niin kauan kuin juttu pysyy salassa. Mutta kun asia tulee vaimon tietoon, salasuhteen hohto himmenee.
Te kakkoset miettikää joskus miten pahaa mieltä aiheutatte miehen vaimolle ja lapsille. Ette kai suinkaan usko, että kaikki vaimot ovat niin ikäviä tapauksia kun mies antaa ymmärtää, kyllä me vaimotkin olemme aivan tavallisia työssäkäyviä perheenäitejä. Luulen, että aika moni kakkonen on jäänyt katkerana itkemään kun mies valitseekin oman perheensä, kyllä siinä itsetuntoa varmasti koetellaan.
Väärin. Rakkaus on sysimustaa petetylle.
Mutta tosi on, että petoksesta alkaneella suhteella tulee olemaan likainen väri yllään.
Ex-mieheni oli sadistinen luonteeltaan. Kun minä lähdin, niin salarakas muutti tilalleni hyvinkin nopeasti. Mies kuitenkin simputti sitä uuttakin avopuolisoa, hän ei esimerkiksi saanut muuttaa kodin sisustuksessa edes sohvatyynyjä, sillä minä olin sen kodin sisustanut ja se oli miehen mielestä hyvä niin.
Ei se uusi avovaimo kauaa jaksanut kestää siellä minun paikallani, minun kodissani, minun sohvatyynyasetelmissani. Täysin ymmärrettävää. Lisäksi kun miehellä oli useita naisia kierroksessa, ei vain tämä uusi vakituinen, niin ero oli väistämätön.
Kun seurasin tapahtumia sivusta, niin olin tavattoman onnellinen päätöksestäni. Mies on nykyisin sinkku, parempi niin. Häneltä oli itseltä mennä työkyky ja hermot kun hysteerisiä naisia tuli ja meni. Jokainen kun ei suhtautunut mieheni luonnevikaan yhtä viileästi kuin minä aikoinani.
Muutama kysymys siltä pohjalta, mitä tältä palstalta olen lukenut:
- miten moni varatun kanssa salasuhteeseen alkava ajattelee / "varautuu" siihen, että juttu kestää enemmän kuin viikkoja tai kuukausia?
- jos ajattelee noin, niin on varmaankin punninnut toisen kaiken vaivan arvoiseksi eikä pode yksinäisiä iltoja tms. ?
- kaikki kakkoset tuskin kärvistelevät miettien miestä skumppalasi kädessä, vaan elävät omaa elämäänsä eteenpäin ?
- miten moni mies todella ITKEE kakkosen olkapäätä vasten vaimon pois muuttoa?
- miten moni kakkonen menee vaimon poismuutettua ja yrittää asettua taloksi vanhaan kotiin ?
- ja edelliseen liittyen, miten moni oikeasti suostuu siihen, että yhteinen koti on vaimon "mausoleumi"?
- uusi ja ex-vaimo ovat ERI IHMINEN, joten miten yhtäkkiä kuin napista painaen vanhat ongelmat alkavat ?
- miten moni ex-vaimo jää katkerana jurnuttamaan exänsä ja tämän uuden lähistölle?
- ja jos kaveripiiri on tuollainen kuvaamasi lainen, olisiko syytä pistää kaverit vaihtoon?
- en ole koskaan ajatellut, että jutusta tulisi hirveän pitkäikäinen, pidän hauskaa
- en ole koskaan potenut yksinäisiä iltoja, kiva vaan että saa olla itsekseen, en halua ketään roikkumaan kyljessäni
- minun mieheni ei ole koskaan sen enempää itkenyt kuin puhunutkaan koskaan vaimostaan, kun enintään "nyt vasta ymmärrän, että kaikki naiset eivät ole samanlaisia.."
- en koskaan muuttaisi entiseen yhteiseen kotiin (mulla oma koti, jota en koskaan myy)
- en puuttuisi ikinä kenenkään kaverisuhteisiin
Onhan niitäkin halpamaisia kakkosia, jotka menevät pettäjän kotin ja vaimon sänkyyn rakastelemaan! Ja vielä Ilkeävät kehua asialla...
Silloin pettäjämies on täydellinen paskiainen, mutta kakkonen ei ole sen parempi!
Eipäs nyt aleta tuomitsemaan. Kukaan ei ole toista parempi vaikka petettynä saattaakin marttyyrin kruunu ohimoilla painaa. Väärin se on teitysti, mutta me olemme kaikki samalla viivalla. Mieheni toi vieraan sänkyymme, silloin maailmani romahti mutta selvisin. Ilman elämää raastavaa katkeruutta, vaikka alkuun teki tiukkaa. Koska en hyväksynyt sellaista käytöstä, erosin.
Jokaisen päätettävissä on, mihin lähtee mukaan ja mihin ei.
Jokainen asettaa itse rajat sille, mitä on valmis "sulattamaan", olkoon sitten salasuhde tai virallinen parisuhde.
Jos sinulle riittää, että saat rakastaa ja tuntea itsesi "tarvituksi" oman hyvän olosi kustannuksella, niin se on sinun valintasi.
Jokainen suhde, on se sitten salasellainen tai virallinen parisuhde, on omanlaisensa.
Ja lopultakin... Kun valinnoista on kyse, niin "ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön". Sanomattakin kai on selvää, ettei pelkkiä ruusuja ole odotettavissa, kun lähtee suhteeseen tahollaan jo valmiiksi sitoumuksia omaavan ihmisen kanssa.
Rakkaus ei todellakaan ole mustavalkoista eikä sitä kai kukaan odotakaan? Rakkaus on värejä, rakkaus tekee elämästä elämisen arvoista. Kirjoituksesi perusteella sinulle se on enemmän tummia sävyjä kuin valoa, enemmän painolasti kuin mieltä kohottava asia (?)
Korvaani särähti sana rakkaus. Ole kyllä samassa suossa, jos kuvittelet pelkäntunteen varaan rakentavasi jotain kestävää, sillä tunteet eivät ketään kannattele, ei ex-liittoa eikä tulevaa liittoa. Vain jos ihmiset pystyvät ja haluavat käydä läpi perusteellisen itsetutkiskelun ja huomata tekemänsä virheet ja haluaa tehdä töitä asian eteen. Jos mennään pää edellä puuhun, tulos tulee olemaan aina sama eli fiasko. Sinä et rakkaudellasi toista ihmistä voi muuttaa vaikka kuvittelet ehkä että suuri rakkaus muuttaa toisen ihmisen. Jos toinen puolisko on tottunu selviämään ongelmistaan (ehkäpä oman päänsä sisäisiin) hakemalla aina jotain uutta tai jonkin uuden ihmisen, niin valitettavasti sinä olet seuraava jätetty.
Jos samaan kuoppaan olet tiputtamassa itseäsi, ilman että mies käy läpi tekemiään virheitä ja ongelmia jotka ajaa itsekkäisiin ja järjettömiin tekoihin, et ystävä hyvä koskaan saa sitä normaalia parisuhdetta mitä sinä etsit.
Minä olen petetty. Ja oman liittoni aikoinani lopettanut. Mitä tekee entinen mies? Samat ongelmat jatkuvat, naiset vaihtuvat, on masentunut ja täysin elämänhallintaa vailla oleva mies. Miten ikimaailmassa hänen laisensa kanssa pystyisi mitään rehellistä, aitoa ja pysyvää parisuhdetta rakentaa, jos ei pysty edes omasta itsestään huolehtia, kyllähän hetkellisiä ymmärtäjiä aina riittää, mutta kun kulissit kaatuvat.....