Monta onnellista tarinaa ovat päättyneet siihen
kun mies/nainen maistaa kiellettyä hedelmää
partnerinsa parhaan kaverin kanssa. Asia on
esillä täälä keskustelussakin paljon, ja
itsellänikin on asiaan liittyvä ongelma:
Poikaystävälläni on trauma asiasta, sillä hänen
entiset suhteensa ovat kaikki päättyneet tällä
tavalla. Nainen on pettänyt häntä hänen silloisen
parhaan kaverinsa kansas (varmaan ymmärrätte
miksi nämä ovat entisiä parhaita kavereita). Hän
on sairaalloisen mustasukkainen eikä jätä minua
ja hänen parasta ystäväänsä kanssa, olkoon nyt
sitten vaikka Mikko, kahdestaan hetkeksikään.
Itselläni ei ole mitään aikomuksia Mikon suhteen,
en ole edes ajatellut asiaa ennekuin se tuli
keskustellessame esiin. Ymmärrän toki että hän on
epäluuloinen kokemansa perusteella, mutta touhu
alkaa olla jo mahdotonta kun hän ei tahdo
uskaltaa kolmistaan ollessamme mennä edes
tupakalle ilman jompaa kumpaa. Ennen ihmettelin
mikä häntä vaivaa ja onko hän suuttunut jostain,
mutta hän kertoi aikaisemmista suhteistaan ja
ymmärsin miksi hän on sellainen kuin on. Tolkutan
hänelle että meillä ei ole mitään meneillään,
olemme hyviä ystäviä ja välimatkaakin on 200 km
että viikon aikanakaan ei tapahdu mitään. Millä
saan hänet uskomaan! En henno syyttää häntä sen
jälkeen mitä hän on kokenut. Pitäisikö kokeilla
ammattiapua?
kun mies/nainen maistaa kiellettyä hedelmää
partnerinsa parhaan kaverin kanssa. Asia on
esillä täälä keskustelussakin paljon, ja
itsellänikin on asiaan liittyvä ongelma:
Poikaystävälläni on trauma asiasta, sillä hänen
entiset suhteensa ovat kaikki päättyneet tällä
tavalla. Nainen on pettänyt häntä hänen silloisen
parhaan kaverinsa kansas (varmaan ymmärrätte
miksi nämä ovat entisiä parhaita kavereita). Hän
on sairaalloisen mustasukkainen eikä jätä minua
ja hänen parasta ystäväänsä kanssa, olkoon nyt
sitten vaikka Mikko, kahdestaan hetkeksikään.
Itselläni ei ole mitään aikomuksia Mikon suhteen,
en ole edes ajatellut asiaa ennekuin se tuli
keskustellessame esiin. Ymmärrän toki että hän on
epäluuloinen kokemansa perusteella, mutta touhu
alkaa olla jo mahdotonta kun hän ei tahdo
uskaltaa kolmistaan ollessamme mennä edes
tupakalle ilman jompaa kumpaa. Ennen ihmettelin
mikä häntä vaivaa ja onko hän suuttunut jostain,
mutta hän kertoi aikaisemmista suhteistaan ja
ymmärsin miksi hän on sellainen kuin on. Tolkutan
hänelle että meillä ei ole mitään meneillään,
olemme hyviä ystäviä ja välimatkaakin on 200 km
että viikon aikanakaan ei tapahdu mitään. Millä
saan hänet uskomaan! En henno syyttää häntä sen
jälkeen mitä hän on kokenut. Pitäisikö kokeilla
ammattiapua?
Vastaukset 5
Vanhimmat
se siitä...ellei asia aukea niin ammattiapu on
varmaan ihan hyvä vaihtoehto. Parempaa jatkoa
sinulle :)
Krhm... en tiedä onko tällaisesta juuri mitään
apua, mutta ajattelinpa jakaa kuitenkin.
Itselleni meinaan sattui hitusen samanlailla,
niin... paitsi että se tapahtui kuin tapahtuikin
aivan oikeasti.
Aiemmista suhteista - ei jokainen,
tietenkään - vaan yksi oli mullakin päättynyt
siihen kun hyvä ystäväni päätyi tyttöseni kanssa
laikkimään. Melkein aina kyllä oli käynyt niin
että eron jälkeen kaverit oli entisieni kimpussa
kuin kärpäset ******* ;) Mutta kuten olen aina
miettinyt asiaa, ei suhteenjälkeiset touhut kuulu
entisille, eli tuossa tapauksessa mulle. Kumma
kyllä näinkin traumaattiselle ja kyyniselle
ihmiselle kuin mulle ei kuitenkaan mitään sen
kummempia kasautumia tai paineita asiasta tullut.
Aloin siispä seurustelemaan tytön kanssa jonka
olin nähnyt ensimmäisen kerran hitaita
tanssimassa erään todella hyvän, seurustelevan,
ystäväni kanssa. Enkä siis vain "alkanut
seurustelevaan" vaan ottaa rysäshdin rakkauteen
saman tien :) Olimme molemmat samassa
akveriposrukassa, minä tosin hieman uudempana kun
olin vasta vajaata vuotta aiemmin tutustunut
tähän ystävääni, mutta kuitenkin niin että oli
hauskaa viettää kaikki yhdessä aikaa ja elämä
näytti ykettömän hymyilevältä kun oli vielä suhde
alkamaisillaan kauniin ja vallattoman tytön
kanssa.
Kunnes sitten kävi kuten kävi. Kerran juhlinnan
tuoksinassa kaksikko (tyttöseni kaverini) sitten
lähtivät kahdestaan jonnekin hieman
syrjemmälle... niin, minä siis näin sen,
pistinmerkille, muttei pieneen mieleenikään
tullut että siinä voisi edes olla jotain
vilunkipeliä. Kuinka... lapsellista minulta?
Kunnes sitten olin itseoikeutetusti se joka löysi
parivaljakon ilman housuja.
Onko parhaan kaverin ja tyttöystävän
epäileminen... vainoharhaista? Kyynistä?
Ylimustasukkaista? Sairasta?
Vai omien sisäisten ääniensä kuuntelua...
Miehet ikäväkyllä (saman lajin edustajana) ovat
pahimmillaan mulkkunsa suuntaan kulkevia joilla
toimii vain joko ylä- tai alapää yhdellä kertaa.
Itse sitä on vaikea katsella kun ei jopa pornoa
katsellessaan tulee mieleen että se on silkkaa
alistamista, mutta silti, tosiasioita ei voi
kieltää.
Eli?
jos näkisin mun tyttöystävän mun kotona mun
ystävän kanssa niin ensin lähtis jäbä kaksin
kappalein ikkunasta pellolle ja sitten lähtis
eukko toisesta! Ei siinä oikein tunteita voisi
pidätellä! PERKELE! Jos ei papuaivoissa ole sen
enempää, kun altistuu hetkelliseen huumaan niin
eikun turpiin...
Jotkut eivät ajattele(jos edes pystyvät siihen)
sen pidemmälle (seurauksia).
Yritä saada hänet ymmärtämään, ettet ole niin
typerä, että edes ajattelisit ketään muuta, kuin
kultaasi. =) Luulisi, että kun hän tämän huomaa,
hän alkaa hellittää. Mutta jos asia painaa
liikaa, eikä keskustelu auta, niin kannattaa
turvautua ulkopuoliseen apuun.
Et millään.