Parisuhde ei ole henkilökohtainen suhde kahden ihmisen välillä, vaan järjestely jota leimaa yleinen ajattelu.
Pelkkä parisuhde ei anna mitään turvaa minkään myrskyn varalta. Usein toinen uskoo parisuhteestaan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Se toinen voi käyttää toisen uskoa rumasti hyväkseen.
Miksi ei keskustella ystävyydestä ja sen mutkista, vaan suhteista, joissa toisinaan kummatkaan eivät edes pidä toisistaan. Itse olen asunut aikoinani kymmenen vuotta miehen kanssa, emmekä tosiaan edes pitäneet toisistamme, emmekä olleet samalla aallonpituudella missään asiassa.
Jotenkin vain piti yrittää jotain samantapaista kuin muutkin. Siinä kammottava esimerkki ääritapauksesta.
Parisuhteeksi lasken myös avo- ja avioliiton.
Pelkkä parisuhde ei anna mitään turvaa minkään myrskyn varalta. Usein toinen uskoo parisuhteestaan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Se toinen voi käyttää toisen uskoa rumasti hyväkseen.
Miksi ei keskustella ystävyydestä ja sen mutkista, vaan suhteista, joissa toisinaan kummatkaan eivät edes pidä toisistaan. Itse olen asunut aikoinani kymmenen vuotta miehen kanssa, emmekä tosiaan edes pitäneet toisistamme, emmekä olleet samalla aallonpituudella missään asiassa.
Jotenkin vain piti yrittää jotain samantapaista kuin muutkin. Siinä kammottava esimerkki ääritapauksesta.
Parisuhteeksi lasken myös avo- ja avioliiton.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Meillä taitaa olla niin että kumpikaan ei pidä toisistaan. Silti ollaan sopuisasti yhdessä. Ei riidellä juurikaan mutta ei pelätä loukkaavammekaan toista. Kuvaava tilanne yhdeltä päivältä. Mies katsoi netistä persoonallisuustestejä. Löysi sieltä itseään mairittelevan vastauksen. Kehui sitten itseään ja hieman ivallisesti käski minun tehdä saman testin. No sain mukavan tuloksen johon mies totesi että testitulos ei kohdallani pidä paikkaansa koska siinä ei ollut mainintaa kaikista niistä vioista mitä minussa on.
"Parisuhde ei ole henkilökohtainen suhde kahden ihmisen välillä, vaan järjestely jota leimaa yleinen ajattelu."
Sehän on kiinni siitä minkä merkityksen sille antaa.
Jos on suhteessa vain ulkoisen muodon vuoksi, niin suhdekin muodostuu helposti muodolliseksi. Jos taas on suhteessa sisäisestä tahdosta nimenomaan jakaa elämä puolison kanssa, niin suhteesta tulee läheisempi.
"suhteessa sisäisestä tahdosta nimenomaan jakaa elämä puolison kanssa, niin suhteesta tulee läheisempi."
Mikä on puoliso? Synnytäänkö puolisoksi vai suoritetaanko jonkinlainen kurssi?
Valitan et ole mitenkään naseva tai esitä syvällisiä kysymyksiä vaan nyt saivartelet pelkästään.
Se että oma "parisuheesi" oli hirvittävää kuraa ei tarkoita sitä että kaikkien muidenkin suhteet ovat samanlaisia. On meitä jotka olemme onnellisesti suhteessa emmekä ole jonkun kanssa vain siitä syystä että kun yhteiskunta olettaa että vakiinnumme ja perustamme perheen. Kukaan ei pakota siinä huonossa/ rakkaudettomassa suhteessa myöskään pysymään.
Jos nyt väität että rakkautta ei ole olemassa olet vieläkin hölmömpi kuin mitä luulin.
"Se että oma "parisuheesi" oli hirvittävää kuraa "
En tainnut noin sanoa. Totesin lähinnä, että parisuhde on tekninen järjestely, eikä edellytä oikeastaan yhtään mitään.
Käytin todistuksena omaa suhdettani, jonka taatusti tunsin.
"Jos nyt väität että rakkautta ei ole olemassa olet vieläkin hölmömpi kuin mitä luulin. "
Mikä saa sinut kuvittelemaan, etten tunnista rakkautta? Ja mistä olet noin raivostunut, että ihan nimittelet ventovieraita noin rumasti?
Saivartelusta ja turhuudesta en ole samaa mieltä kanssasi. Tehokkaimmat ajankäyttäjät eivät toisaalta täällä netissä paljoa pyöriskele.
"Valitan et ole mitenkään naseva tai esitä syvällisiä kysymyksiä vaan nyt saivartelet pelkästään."
Kiukkua tunnun ainakin nostavan. Ei tarvitse valittaa. Pystyn kyllä syvälliseen keskusteluun ja esittämään syvällisiä kannanottoja ja kysymyksiä. Et ehkä tiedä, että keskustelut eivät aina ala niistä.
Olen edellisen kanssa samaa mieltä. Jos sinun parisuhteesi on tietynlainen, ei se tarkoita että kaikkien muiden on samanlainen. Sanoit itsekin, että käytit todistuksena omaa parisuhdettasi, jota kuvailit "emmekä tosiaan edes pitäneet toisistamme, emmekä olleet samalla aallonpituudella missään asiassa". No, se itse asiassa oikeasti kuulostaa hirveältä kuralta. Eikä se ole mitään nimittelyä.
Sanot, että olet ollut parisuhteessasi, koska "vain piti yrittää jotain samantapaista kuin muutkin", ja kyselet että "Synnytäänkö puolisoksi vai suoritetaanko jonkinlainen kurssi?". Tottakai suhteesi kuulostaa vain joltain omituiselta järjestelyltä.
Ehdotan, että eroat ja mietit mikä sinulle on tärkeää, mitä oikeasti haluat. Parisuhteelta ja elämältäsi yleensäkin.
Oma puolisoni on paras ystäväni. Parisuhteemme ei ole mikään järjestely, vaan olemme yhdessä koska haluamme toisemme. Näin meillä.
"Itse olen asunut aikoinani kymmenen vuotta miehen kanssa, emmekä tosiaan edes pitäneet toisistamme, emmekä olleet samalla aallonpituudella missään asiassa."
No jos sinä olet tunnevammainen hyväksikäyttäjä, niin se ei tarkoita, muut ovat.
"Pelkkä parisuhde ei anna mitään turvaa minkään myrskyn varalta"
Kyllä antaa, mutta tuo sinun suhteesi ei ollut mikään parisuhde. Älä sekoita niitä.
" jos sinä olet tunnevammainen hyväksikäyttäjä"
Sinä olet ainakin vihainen. Minä olin rehellinen?
" sinun suhteesi ei ollut mikään parisuhde."
Minun mielestäni parisuhde ei ole edes ystävyyttä, rakkaudesta puhumattakaan. Parisuhde suhteemme oli mitä suuremmassa määrin.
Kello 16.20 kotiin.
Ruoka pöytään.
Kahvia ja tv:n ääreen.
Siivousta ja koiranulkoilutusta.
Taas kahvia ja tv:tä.
Yhteiseen sänkyyn ja seksiä.
Talouspaperia ja vähän suihkua.
Vierekkäin nukkumaan.
Klo 6.00 kello soi.
Aamiaiselle.
Jne.
Viikonloppuina yhteisiä "ystäviä".
Joinakin juhlapyhinä juhlia ja alkoholia.
Toisinaan kummankin sukulaisia.
Kesälomalla matkalle.
Kaikkea tuota ripirinnan.
Kymmenen vuotta.
Mitä tuo oli jos ei parisuhdetta?
Ja mikä se sitten on sitä parisuhdetta, jos ei tuo?
Ja kaiken lisäksi, puolustin tuota systeemiä leijonan lailla. Se oli minulle henki ja elämä.
Puhut SINUN parisuhteesa, et parisuhteesta yleensä. Onko vaikea ymmärtää, että sinä ja sinun suhteesi ei ole kaikki muut parisuhteet? Syvällinen keskustelu, johon väität pystyväi on tästä kaukana.
Ehkä olet vaan niin katkeroitunut. Katso peiliin, ja sano että nyt olet tässä asiassa epäonnistunut ja tuntuu pahalta. Ja hyväksy se. Siitä voi alkaa se, että alat muuttaa elämääsi parempaan. Sellaiseksi jota haluat, ja jossa tunnet olosi hyväksi. Yritä korjata virheesi. Kaikki tekevät virheitä, niistä on hyvä yrittää oppia.
Onko sinun vaikea ymmärtää että se oli myös parisuhde? Tottakai syvällinen keskustelu on tästä kaukana. Syvällinen keskustelu on lähes aina kaukana kun puhutaan niin löyhästä ja epämääräisestä käsitteestä kuin parisuhde.
Meillä taas pidetään toisistamme, kovastikin. Miehenä ja naisena. Jollain tasolla varmasti olemme ystäviäkin mutta parhaat ystäväni ovat naisystäväni kun taas miehellä on pelikaverinsa ja kalastuskaverinsa. Näillä eväillä on menty yli 30 vuotta.
Arvostamme toisiamme ja nautimme erilaisuudestamme. Ei todellakaan tarvitse olla kuten muut.
"Meillä taas pidetään toisistamme, kovastikin. Miehenä ja naisena. "
Voisin sanoa, että meillä oltiin kovastikin, miehenä ja naisena. Seksiä riitti kovasti paljon. Parhaisiin ystäviin kummallakaan ei ollut edes aikaa. Eikä parhailla ystävilläkään meille, kun niidenkin aika meni enemmän keskenään. Että mitähän siellä mahtoi tapahtua? Lapsia ainakin tuli.
Tarkoitin kyllä miehenä ja naisena olemisella paljon muutakin kuin vain seksiä. Parhaisiin ystäviin on aina aikaa.
On eri asia olla kovasti miehenä ja naisen kuin pitää toisistaan miehenä ja naisena.
En valitettavasti ymmärrä pointtiasi.
Olen täysin eri mieltä. Kyllä suhteessa ollaan sen takia ettö tykätään toisista ja suhteessa tuetaan toista taloudellisesti ja muutenkin jos tulee vastoinkäymisiä. Tosin naiset vaarmaan mielellään ovat miehen kanssa jolla on rahaa ja vaikka mies ei naisen mielestä olis seksuaalisesti miellyttävä niin nainen olis miehen kanssa vain koska sillä on varaa elättää nainen.
Samaa mieltä.
Parisuhde karkoittaa ystävyyden koska ensin kaksi ihmistä kohtaavat siksi että heillä on henkinen ja fyysinen yhteys,
Yhtäkkiä he saavat päähänsä, että alkavat sovittaa arkeaan yhteen.
Ystävyys, henkinen ja fyysinen yhteys katoavat, ja tilalle tulee arki ja riidat kun toinen ei teekään sovitulla tavalla, tai toinen ei ole tarpeeksi huolellinen kuivatessaan tiskirättiä.
Seksi muuttuu intohimosta pakkopullaksi. Toiselle on "annettava" seksiä, ettei parisuhde ala voida huonosti, toisen kanssa on puhuttava ennen seksiä, ettei parisuhde ala voida huonosti.
Ihan kuin parisuhde siinävaiheessa ei olisi jo synonyymi sanoille huono vointi.
Samalla ihminen parisuhteen muodostaessaan jättää taakseen ne, kenen kanssa hänellä OLI todellinen yhteys,
hän lapsuuden ystävät saavat jäädä, koska ei kukaan viitsi tulla katsomaan heidän kotiin heidän parisuhdetta, eikä missään oikeen tule käytyäkään. Hyvästi ystävät.
Exät joiden kanssa on sentään jo parisuhdekriisien myötä selvitetty toisen todellinen luonne, ja sovittu ikuinen yya-sopimus, joita voi sanoa harvinaista kyllä aikuisiällä hankituiksi ystäviksi,. pitää jättää taakse koska uusi on mustis.
Parisuhteeseen ryhtyessään kylläkin on lähes aina nainen se, joka siinä menettää eniten.
Nainen voi yleensä paremmin ilman miestä, ja saa enemmän aikaan.