Onko kokemuksia? Jos on kerran pettänyt
puolisoaan, tekeekö sen aina uudestaan, vaikka
kuinka päättää ettei sitä enää tee ja tunnustaa
toiselle kaiken?
Tai jos saman kumppanin kanssa ei ole enää
tulevaisuutta, tuleeko pettäminen kuvaan myös
muissakin suhteissa ennen pitkää?
Olen itse pettänyt miestäni kaksi kertaa, enkä
enää haluaisi suhdettamme jatkaa juuri sillä
perusteella, että teen sen kuitenkin yhä
uudestaan. Mieheni on asiasta eri mieltä.
Tällä hetkellä minulla ei ole oikein uskoa
siihenkään, että pystyisin olemaan yleensäkään
kenellekään uskollinen (ehkä sen takia kun
viimeisimmästä pettämisestäni on niin vähän
aikaa). Onko se edes mahdollista kun on yhtä
pettänyt? Olenko yksin koko loppuikäni vai onko
minulla toivoa elää uskollisena kumppanina
parisuhteessa?
Ja kannattaako uudelle kumppanille kertoa, että on
joskus jotakuta pettänyt? Vai onko parempi pitää
asiat omana tietonaan?
puolisoaan, tekeekö sen aina uudestaan, vaikka
kuinka päättää ettei sitä enää tee ja tunnustaa
toiselle kaiken?
Tai jos saman kumppanin kanssa ei ole enää
tulevaisuutta, tuleeko pettäminen kuvaan myös
muissakin suhteissa ennen pitkää?
Olen itse pettänyt miestäni kaksi kertaa, enkä
enää haluaisi suhdettamme jatkaa juuri sillä
perusteella, että teen sen kuitenkin yhä
uudestaan. Mieheni on asiasta eri mieltä.
Tällä hetkellä minulla ei ole oikein uskoa
siihenkään, että pystyisin olemaan yleensäkään
kenellekään uskollinen (ehkä sen takia kun
viimeisimmästä pettämisestäni on niin vähän
aikaa). Onko se edes mahdollista kun on yhtä
pettänyt? Olenko yksin koko loppuikäni vai onko
minulla toivoa elää uskollisena kumppanina
parisuhteessa?
Ja kannattaako uudelle kumppanille kertoa, että on
joskus jotakuta pettänyt? Vai onko parempi pitää
asiat omana tietonaan?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ilmeisen selvästi et ole tyytyväinen nykyiseen
suhteeseesi sillä harrastat syrjähyppyjä. En ala
moralisoimaan tekoasi mitenkään vaan neuvon sinua
vain miettimään syytä miksi petät etkä pysyty
sitoutumaan suhteeseen? Onko syynä pelko, halua
saada kokemuksia lisää, jännitys, tai se kun se
on ns. muotia nykyään?
Minusta tuntuu että sitten kun löydät vastaukset
noihin niin voit elää uskollisesti. Siihen asti
nauti sinkkuudesta, vapudesta harrastaa seksiä
eri kumppaneiden kanssa.
Oikeastaan tiedän varsin hyvin, mikä minut ajoi
pettämisen tielle: epätyydyttävä seksielämämme.
Mutta vaikka tiedän syyn ja sen että asioista
enemmän puhumalla siitä saattaisi tulla parempaa,
ei minulla kuitenkaan ole intoa eikä haluakaan
jatkaa tätä suhdetta.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että emme olisi
asioista puhuneet.. olemme toki, mutta ehkä ei
sitten kuitenkaan tarpeeksi eikä niin selkeästi
että molemmat olisivat toistaan ymmärtäneet.
Toivottavasti olet loppuelämäsi yksin ettei
syyttömien tarvitse kärsiä vuoksesi vastakin.
Tokko lie arvaatkaan kuinka tollainen satuttaa
toista ihmistä?
Ei maailma ole niin mustavalkoinen, että petetty on aina syytön. Vaikka jotkut niin haluvatkin väittää. Tosiasia on kuitenkin, että syytä on lähes aina molemmissa. Minä en tunne yhtää sympatioita ketään sellaista petetyksi joutunutta joka on esim. omalla mustasukkaisella käytöksellään ajanut toisen epätoivon partaalle. Sitä saa mitä tilaa
Ja muutenkin tuo pettämisestä puhuminen on nykyään liian seksuaalikeskeistä. Väliäkös sillä on, sehän on vain naimista...
Ja ainahan sitä voi sopia vapaammasta suhteesta, että saa naiskennella kenen kanssa haluaa. Tosin miehethän siinä yleensä ovat häviäjiä, koska seksipartnereiden etsiminen on hankalampaa.
On mulla jonkin näköinen kuva, miltä pettäminen
toisesta tuntuu. Siksi en haluaisikaan jatkaa
yhteistä elämää puolisoni kanssa, koska en halua
tehdä sitä toiselle koskaan enää. Siis pettää
ketään. Saisin vaan vielä toisenkin osapuolen
tajuamaan, että lähtemällä teen palveluksen meille
molemmille.
..siitä, että jos jompikumpi pettää, vikaa on
silloin yleensä molemmissa. Tiedän itse varsin
hyvin syyt, mitkä minut ajoi petturin tielle. Ei
kai kukaan ole niin hullu että pettää mikäli on
onnellinen suhteessaan. Jos näin käy silloin voi
puhua jo sairaudesta.
Tuo on ihan paskanjauhantaa... Ketään ei
pakoteta pettämään ja pettäminen on aina vain ja
pelkästään petturin syy. Jos on pakko harrastaa
seksiä muitten ihmisten kuin sen oman "kullan"
kanssa niin voi samantien sitten älykkäänä
ihmisenä lopettaa nykyinen suhde... Sitä on aina
niin helppo syyttää kaikkia muita omista
virheistä.
itse olen "pettänyt" jos sitä voi siksi sanoa
miestäni noin 20 v ja en ole kertonut kertaakaan
hänelle, joskus monta vuotta välissä että en ole
käynyt missään, mitäpä tuosta lavertelemaan jos
koko perhe on onnellinen.
Se on vain sitä seikkailun ja vaihtelun
hakemista, ei muuta, rakastan kyllä miestänikin
ja en koskaan loukkais häntä näillä tiedoilla,
sillä sitä mitä ei tiedä ei tarvi murehtiakaan.
Vittu mikä mulkku sä oot... omahyväinen pelle.
sä et todellakaan rakasta sitä. Jos oikeasti
rakastaa niin ei sitä silloin lähde pettämään.
Asennevamma sulla on aika paha.
Olisiko sinulle sitten myöskin OK jos miehesi
toimisi samoin?
Voitko tosiaan tehdä noin hyvällä omallatunnolla?
Ja kuinka voit sanoa suhteenne olevan onnellinen
jos sinulla on tarve "seikkailuun ja vaihteluun"?
Mielestäni silloin vasta loukkaakin toista kun
tekee selän takana temppujaan eikä kerro niistä
puolisolleen. Kukaan ei ole ansainnut tuollaista
kohtelua mitä miehesi saa! Ellei hän sitten
harrasta samaa...
enhän tiedä siitä niin miksi sitä murehtisin, ja
sen kummemmin sitä edes ajattelisin. Minähän
kirjoitin jotenkin että mitä ei näe eikä kuule ei
tarvi murehtiakkaan. Enkä näin ollen murehdi omia
enkä mieheni tekemisiä, koska ne vieraissa
käynnit on vain seikkailua ja vaihtelua,
tosiasiat on kuitenkin perhe joka tällä
hetkelläkin on ihan onnellinen ja tasapainoinen. L
tuossa jo edelliseen vastasin, voit käydä senkin
lukemassa Rockhartille niin valottuu asia vähän,
omatunto on tälläkin hetkellä ihan hyvä sillä
perhe on onnellinen niin minäkin olen,
ne täyttyy vain aina poistaa ne vieraissa käynnit
aivojen muistista, niin asia on ok, mitä niitä
alkaa vatvomaan ja kertomaan jollekin, tulee vaan
pahamieli kaikille.
Ja yleensä valitsen aina naimissaolevan miehen
koska nehän ei lepertele ja niitä on kyllä
tarjolla ja ovat hanakoita vaikka mihin.
Ja niinkuin kirjoitin tuossa edelisessä että, en
tiedä mieheni vieraissa käynneistä jos käy, ja
parempi niin eipähän ole mitään murehtimista ja
asioiden turhaa vatvomista.
Jos hän käy ja on kuitenkin hyvä isä lapsille ja
huomaavainen ja avulias aviopuoliso ja minä en
tiedä niin enhän sitä sitten senkummemmin
ajattelekkaan.
ps. naimissa olevat miehet ne vasta halukkaita on
lähteen mukaan kokouksien, palaverien,
seminaarien sun muiden jälkeen, valittavat että
kotona on akka joka nalkuttaa ja mäkättää että
pitäs saada vähän jotakin piristystä elämään.
Pettäjän tie... Nii-in. Vaikeaahan tuohon on
mitään yleispätevää sanoa. Muista kuitenkin, että
toisen ihmisen loukkaaminen ei ole mitenkään
perusteltua ja jos sen kykenet suruitta tekemään,
on sisimmässäsi jotakin pahasti mädäntynyt!
itsesi parhaiten tunnet, joten lopeta ainakin
nykyinen suhde, koska olet pettänyt ja tiedät
pettäväsi taas tilaisuuden tullen. Vaikuttaa siis
siltä, että nykyinen ihmissuhde ei ole sitä mitä
haluat. Lopeta kuitenkin miehesi loukkaaminen.
Ei sitä kukaan tiedä miten sulle sitten jatkossa
käy eli tuletko pettämään tuleviakin
kumppaneitasi, mutta suosittelen sulle pitkää
sinkkuaikaa. Ei se ole mikään ratkaisu, että
suhteen edetessä kun ensihuuma haihtuu, niin
lähdetään taas hakemaan virikkeitä vieraiden
lakanoiden välistä.
Kun vaan saisi sen toisenkin osapuolen
vakuuttumaan, että suhteen jatkaminen on huono
idea...
Mun pahat teot johtuu varmasti ainakin osaksi
siitä, että mieheni on ollut minulle "ensimmäinen"
kumppani, joka tavallaan jäi sitten moneksi
vuodeksi käteen. Kokemusta ei ole muista miehistä
ja sitä nyt on iän ja suhteen jatkumisen
myötä alannut kaivata. Valitettavasti.
susta itsestäs kiinni aivan täysin. Ei se
ainakaan miestä vaihtamalla miksikään muutu. Jos
et saa omaa päätäs kuntoon, petät varmasti aina.
Mutta jos opit kunnioittamaan miestäs (ja ihmisiä
yleensä) ja ottamaan vastuun teoistas, voit ehkä
onnistua. Opi arvostamaan ihmisiä sellaisena kuin
he ovat, äläkä vaadi liikoja. Tuskin itsekään
olet täydellinen. Kompromisseja täs elämäs pitää
tehdä. Älä ole itsekäs, se on avainsana.
Eikö se ole vastuun ottamista kun tunnustaa
toiselle rehellisesti mitä on tehnyt ja ilmoittaa
ettei halua enää suhdetta jatkaa siksi, koska
pelkää tekevänsä sen taas? On valmis luopumaan
toisesta omien tekojensa takia ja toisen
onnellisuuden tähden?
Äskeisen tunnustaminen on jo paljon, mutta jos
voit katsoa miestäsi silmiin ja sanoa olevasi
todella pahoillaan. Pyytämään anteeksi ja vielä
itsekin uskoa siihen, niin sitten teillä on
tulevaisuutta.
Kaikki muut onnistuu, paitsi se viimeinen: uskoa
itse siihen... Tuleeko sitä uskoa koskaan vai
luovutanko suosiolla?
Enpä usko, että sinun tulisi enää uskoa
tulevaisuuteenne. Kuten täällä jo aiemmin
todettiinkin, mitään yleispäteviä neuvoja on
mahdotonta antaa, mutta tuollaisen kriisin
keskellä on pää pidettävä kylmänä ja järkeä
käytettävä. Omat syysi sinulla on pettämiseen
ollut, eikä suhteen jatkaminen voi niitä tässä
tapauksessa poistaa. Tämä on ehkä tärkein asia,
jonka kumppanisi tulisi ymmärtää, toivon
mukaan hänellä on hyviä ystäviä/välejä perhee-
seen tms., sillä hänhän tässä vasta kovilla
on. Mielestäni häntä ei voi tapahtuneesta syyttää
pienimmässäkään määrin (_enkä_ tarkoita tällä
että hän olisi mikään täydellisyys), ja
viimeistään tässä vaiheessa, kun kumppanisi ei
vieläkään osaa päästää sinusta irti, huomaat,
miten tällaiset tilanteet selvitetään: PUHUMALLA.
Sinun on taottava hänen päähänsä että tahdot
vapautta etkä parisuhdetta, ja olisit voinut yhtä
hyvin tehdä sen ennen kuin rupeat pettämään.
Mutta virheitä me kaikki teemme, niistä vain
tulee panna jotakin korvan taakse vastaisuuden
varalle.
Kysyit:
"Olenko yksin koko ikäni vai onko minulla toivoa
elää uskollisena kumppanina parisuhteessa?"
Ja vastasit siihen itse:
"teen sen kuitenkin yhä uudestaan" ja
"minulla ei ole oikein uskoa siihenkään, että
pystyisin olemaan yleensäkään kenellekään
uskollinen "
Hittoako täällä enää muilta kyselet kun jo olet
itse vastannut. Oletko kenties hieman tyhmä?
Yleensä ihmisillä on ns. järki päässä ja tahto
jotka toimintaa ohjailevat. Jos ihmiset vain
tottelisivat viettejään niin kaikki miehet
jahtaisivat kaduilla naisia muna pystyssä.
Mene hyvä ihminen peilin eteen ja katso itseäsi
syvälle silmiin. Mieti mitä haluat? Pitkää
parisuhdetta vai vaihtelevaa seksielämää eri
kumppanien kanssa. Vastauksen perusteella toimi
sen mukaisesti.
Mieti myös asioita siltä kantilta, että miten
haluaisit kumppanisi kohtelevan sinua? Toimi sen
mukaisesti.
Historiassa tapahtuneet epämieluisat asiat, jotka
kumppania saattaisivat satuttaa taikka häiritä
kannattaa yleensä aktiivisesti unohtaa.
Kysyit:
"Olenko yksin koko ikäni vai onko minulla toivoa
elää uskollisena kumppanina parisuhteessa?"
Ja vastasit siihen itse:
"teen sen kuitenkin yhä uudestaan" ja
"minulla ei ole oikein uskoa siihenkään, että
pystyisin olemaan yleensäkään kenellekään
uskollinen "
Hittoako täällä enää muilta kyselet kun jo olet
itse vastannut. Oletko kenties hieman tyhmä?
Yleensä ihmisillä on ns. järki päässä ja tahto
jotka toimintaa ohjailevat. Jos ihmiset vain
tottelisivat viettejään niin kaikki miehet
jahtaisivat kaduilla naisia muna pystyssä.
Mene hyvä ihminen peilin eteen ja katso itseäsi
syvälle silmiin. Mieti mitä haluat? Pitkää
parisuhdetta vai vaihtelevaa seksielämää eri
kumppanien kanssa. Vastauksen perusteella toimi
sen mukaisesti.
Mieti myös asioita siltä kantilta, että miten
haluaisit kumppanisi kohtelevan sinua? Toimi sen
mukaisesti.
Historiassa tapahtuneet epämieluisat asiat, jotka
kumppania saattaisivat satuttaa taikka häiritä
kannattaa yleensä aktiivisesti unohtaa.