Eronneet auttakaa!!

Olen aivan rikki. 12 vuotta olen ollut naimisissa
ja lapsiakin on. Mieheni on käyttänyt henkistä ja
fyysistä väkivaltaa minua kohtaan ja varsinkin
nyt viimeaikoina on välimme olleet erityisen
kireät. Opiskelen mutta, pelkään etten kohta
jaksa keskittyä enää siihenkään tämän tilanteen
vuoksi. Ilmapiirin kiristyessä mieheni alkaa
rikkoa ja tuhota minulle lahjaksi ostamiaan
tavaroita tai vaatii minua tuhoamaan ne.
Sormuksetkin hän vaati vetämään vessasta alas ja
sitten jälkeenpäin syytti siitä minua, että minä
vetäisin ne alas. Puhuessamme erosta hän uhkaa
joskus tappaa lapset ja minut tai itsensä jos ei
lapsia itselleen saa. En tiedä mitä pitäisi tehdä
jos ero tulisi. Varmaan ainakin lähestymiskielto
pitäisi hankkia. Miten tulisin toimeen ja miten
selviän ja jaksan pitää itseni koossa. En tiedä,
olen ainakin ihan sirpaleina.
8443
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Itse en ole avioliitosta eronnut ja lapsia ei
ole, mutta omakohtaista kokemustakin on ja
tuttavapiiristäni myös löytyy paljon.
En saanut oikeen kuvaa siitä, että miten ootte
tulleet tuohon tilanteeseen, mutta pahalla
mallilla asiat kuitenkin on.
Miehelläsi on selkeesti paha olla, mutta mikä sen
aiheuttaa? Tekeekö hän noita juttuja ihan
selvästä päästä?
Hänellä on siis paha olla ja nyt hän on kääntänyt
asiat niin, että sinä olet syypää. Tyypillistä
toimintaa ihmiseltä, joka on ahdistunut. Hän
kiristää sinua lapsilla ja tietää, että olet myös
taloudellisesti riippuvainen hänestä, hän siis
kokee olevansa vahvoilla.
Sun tulee nyt olla vahva itsesi ja lastesi takia,
sillä eihän noinkaan voi jatkua. Hanki asunto,
käy juttelee lastensuojeluvalvojan kanssa, käy
sossussa jne,jne.
Tuollaiset tappamisuhkaukset on aina vakavia,
vaikka olisi sanottu kännipäissäänkin, joten
lähestymiskielto kannattaa hankkia, myös
puheluita koskevaksi.
Yksi kaverini on juuri tämän syksyn aikana ollut
vastaavassa tilanteessa ja tiedän, että se vaatii
sulta paljon voimia. Usko kuitenkin, että jos
ette pysty elämään enää yhdessä, niin ero on
oikea vaihtoehto ja elämä kyllä pikkuhiljaa
helpottaa. Keskustele tilanteestasi myös
ystäviesi kanssa, saat ainakin henkistä tukea.
Totuus on, että kukaan ei osaa auttaa jos et apua
pyydä ja sun itse on tehtävä valinta itsesi sekä
lasten takia.
Kyllä sä tulet taloudellisesti pärjäämään, vaikka
tiukkaa voi aluks ollakin.
Nyt ei auta jäädä "tuleen makaamaan", vaan on
toimittava.

Äänestä

ei auta itkut markkinoilla,pääset miehestä ku
annat sille vaikka jotain tappavaa myrkkyä...
tosi inhottava mies varmaan,sun ei auta ku
esittää äijälles tosi vahvaa naista.kokemuksesta
sanon että miehet pelkää henkisesti vahvaa
naista..

Äänestä

ja onnea matkaan !

Äänestä

Nyt äkkiä elämää parempaan suuntaan. Tottakai
olet nyt ahdistunut mutta mieti jos joudut
sietämään tuota samaa paskaa vielä monta vuotta!
Voit aina kysyä em.jostain perheneuvolasta miten
tulisi toimia tällaisessa tilanteessa, tarkoitan
siis juuri tuota lähestymiskieltoa ja niin
edelleen. Mutta kukaan ei ansaitse tuollaista
miestä. Tsemppiä!

Äänestä

Olin naimisissa väkivaltaisen miehen kanssa.Hän
alisti henkisesti, haukkui, nimitteli,
uhkaili,repi tukasta, heitti pakkaseen alastomana
jne..selvänä.Tämä väkivaltaisuus puhkesi aina
sykleinä.Siitä tiesi, että turpiin tulee kun
ilmapiiri oli todella kireä, mitään ei uskaltanut
puhua ja piti olla varuillaan koko ajan. Kun
olin 5 kuulla raskaana ja tein ruokaa hellan
vieressä, tuli nyrkki korvaan kuin salama
kirkkaalta taivaalta. Miestä kuulemma vitutti kun
olin niin ruma suurenevan vatsani kanssa.Meillä
on 2 lasta. Erotessa lapset olivat 13 ja 7
vuotiaat.Opiskelin 5 vuotta, hän teki kiusaa
monin tavoin,tuhosi töitäni,ei antanut autoa
käyttöön ja hakkasi mustaksi aina kun oli
opiskeluissa käytännön harjoittelua. Sitten otin
yhtenä yönä lapset ja muutamia henkilökohtaisia
tavaroitani mukaan ja juoksin karkuun
turvakotiin.Olen nyt asunut 5 vuotta lasten
kanssa, rankkaa on ollut mutta säilytin
mielenterveyteni. Kun sain opiskelut päätökseen
niin sain heti töitä.Jäin erossa puille
paljaille, mutta nyt minulla on oma koti ja
tasapainoiset lapset.Elämä tasapainoittui, enkä
todellakaan ole enää hermokimppu kuten ennen.

Sinun kannattaa ottaa tosissasi miehesi
uhkailut.Väkivaltaiselle miehelle ei kannata
kertoa suunnittelevansa eroa.Siitä tulee
selkäsauna/kuolema.Valmistele asiat pikkuhiljaa
kaikessa hiljaisuudessa.Ota yhteyttä turvakotiin
ja poliisiin. Voit siirtää
vaatteita,henkilökohtaisia tavaroita tms. vähän
kerrallaan jonkun ystäväsi luokse, ennen
lopullista lähtöä.Ole todella varovainen, äläkä
anna miehesi puhua/uhkailla sinua ympäri sitten
kun olet lähtenyt.

Minulla opiskelu oli voimavara,samoin
ystävät.Ilman heitä en olisi jaksanut.Rankkaa
oli. Opintolainaa sinun kannattaa hakea, sillä
pärjää kun on pakko, ja sossusta saa paremmin
tukea kun on lainaa.

Väkivaltainen mies on heikko ja tuntee itsensä
uhatuksi. Mies pyrkii alistamaan kaikin tavoin
naista. Minun mieheni sai tyydytyksen siitä kun
hän sai minut hysteeriseksi pelosta.Minä sain
voimia lähteä koska halusin lapsilleni paremman
lapsuuden. Lapsiin hän ei koskenut, onneksi,
mutta he joutuivat näkemään miten äitiä
hakattiin.

Jos haluat kirjoittaa minulle, tässä osoite

[email protected]

Äänestä
  • Sun kirjoituksesi sai ihan vedet silmiin ja
    kunnioituksella sanon sulle, että onneksi sulla
    oli voimia lähtee tuollaisesta suhteesta.
    Rankkaa oli kuten sanoit, mutta sinä ja lapset
    selviydyitte, ONNITTELEN!
    Kaikkee hyvää sinulle ja lapsillesi, koko
    loppuelämäksi sekä mukavaa joulun aikaa!!!

    Äänestä

Sieltä saat hyvän kodin itselle ja lapsille
aluksi ja kullanarvoisia neuvoja. Niille tommoset
jutut on arkipäivää ja ne osaa auttaa. Ei tuon
suhteen jatkaminen ainakaan ketään palvele.

Äänestä

siitä tilanteesta on päästävä, ja heti sittenkin!
Hävettää miesten puolesta tollanen perkeleen
toiminta. "Eronnut äijä"

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Rikki kirjoitti:

Olen aivan rikki. 12 vuotta olen ollut naimisissa
ja lapsiakin on. Mieheni on käyttänyt henkistä ja
fyysistä väkivaltaa minua kohtaan ja varsinkin
nyt viimeaikoina on välimme olleet erityisen
kireät. Opiskelen mutta, pelkään etten kohta
jaksa keskittyä enää siihenkään tämän tilanteen
vuoksi. Ilmapiirin kiristyessä mieheni alkaa
rikkoa ja tuhota minulle lahjaksi ostamiaan
tavaroita tai vaatii minua tuhoamaan ne.
Sormuksetkin hän vaati vetämään vessasta alas ja
sitten jälkeenpäin syytti siitä minua, että minä
vetäisin ne alas. Puhuessamme erosta hän uhkaa
joskus tappaa lapset ja minut tai itsensä jos ei
lapsia itselleen saa. En tiedä mitä pitäisi tehdä
jos ero tulisi. Varmaan ainakin lähestymiskielto
pitäisi hankkia. Miten tulisin toimeen ja miten
selviän ja jaksan pitää itseni koossa. En tiedä,
olen ainakin ihan sirpaleina.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu