Vaimoni alkoi suhteeseen toisen miehen kanssa avioliittomme aikana viime vuoden puolella ja jossain vaiheessa hän ilmoitti avioero aikeistaan pitkästä liitostamme. Noin kolmisen viikkoa avioeroilmoituksen jälkeen vaimoni jäi kiinni minulle vieraasta miehestä, jota ei pitänyt olla olemassakaan. Kolmannen osapuolen kielsi loppuun asti. Pakottavista syistä joudumme vielä asumaan vielä toistaiseksi saman katon alla.
Nk. shokkivaiheessa jolloin asia on tuore, tunteet menee kuin vuoristorataa ja puhumisen on tarve suuri tulin kertoneeksi appivanhemmilleni ja omille vanhemmilleni aviokriisistämme ja myös tästä kolmannesta osapuolesta. Tämä ei ollut kuulemma syy vaan seuraus. Tämä on ollut vaimoilleni ylitsepääsemätön asia. Miksi kertoa vanhemmille tästä kolmannesta, olen häpäissyt hänet ja mikäli olisimme voineetkin ehkä vielä korjata suhdettamme ja jatkaa on se tämän jälkeen hyvin vaikeaa. En oikein ymmärrä, ensin vaimo pettää, haluaa lähteä ja jättää perheensä, mutta asiat pitää silti saada näyttämään tämän jättäjä vaimoni kohdalta hyvältä. Mietin, että teinkö järkevästi , oikein / väärin tuodessani totuuden esille myös meidän vanhemmillemme ? Vaimolle tämä näyttää nyt olevan tosi kova paikka.
Nk. shokkivaiheessa jolloin asia on tuore, tunteet menee kuin vuoristorataa ja puhumisen on tarve suuri tulin kertoneeksi appivanhemmilleni ja omille vanhemmilleni aviokriisistämme ja myös tästä kolmannesta osapuolesta. Tämä ei ollut kuulemma syy vaan seuraus. Tämä on ollut vaimoilleni ylitsepääsemätön asia. Miksi kertoa vanhemmille tästä kolmannesta, olen häpäissyt hänet ja mikäli olisimme voineetkin ehkä vielä korjata suhdettamme ja jatkaa on se tämän jälkeen hyvin vaikeaa. En oikein ymmärrä, ensin vaimo pettää, haluaa lähteä ja jättää perheensä, mutta asiat pitää silti saada näyttämään tämän jättäjä vaimoni kohdalta hyvältä. Mietin, että teinkö järkevästi , oikein / väärin tuodessani totuuden esille myös meidän vanhemmillemme ? Vaimolle tämä näyttää nyt olevan tosi kova paikka.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Kyllä se totuus on juuri tuo, kolmas osapuoli ei ole syy vaan seuraus.
Kyllä on vaimosi oma asia kertoa asiasta omille vanhemmilleen. Sinä toki saat kertoa omille vanhemmillesi, mutta appivanhemmille kertominen on todella törkeää. Ilmeisesti tarkoituksenasi oli kostaa vaimollesi, ja tässä olet nyt sitten onnistunut erinomaisesti.
Teidän parisuhteenne asiat eivät kuulu sukulaisille, eikö se ole sanomattakin selvää. Noh, toivottavasti kosto tuntuu hyvältä edes :(
Haist jo vittu. Pettäjiä ei tarvitse paapoa. Pettäminen on perseestä.
Kyse ei ollut todellakaan kostosta. Soitin appivanhemmilleni vasta sen jälkeen, kun vaimoni oli ensin kertonut eroaikeistaan vanhemmilleen. Keskustelin appiukon kanssa ja hän kysyikin suoraan liittyykö tähän kolmatta osapuolta ? Kerroin lyhyesti tosiseikat. Appiukko oli yllättynyt, koska tytär ei ollut tästä ”kolmosesta” maininnut, mutta oli tyytyväinen että tiesi nyt asian todellisen laidan. Saunaan kutsukin tuli saman tien appiukolta ” tilanteesta huolimatta,” eli väleissä olemme toistaiseksi. Tytär eli vaimoni sen sijaan repi housunsa kuultuaan myöhemmin vanhemmiltaan heidän tietävän asian todellisen laidan ja syyteryöppy oli melkoinen…
Pettäjän häpeä on suuri ja niin sen pitääkin olla! Ehkä hänelle nyt tulee mieleen miten asia piti hoitaa.
Teit aivan oikein ja noin minäkin olisin tehnyt sillä se on rehellisen ihmisen tapa. Miksi pitäisi sääliä, selitellä ja valehdella vaimon puolesta, joka on koko sotkuun pääsyyllinen?
En ymmärrä näiden eräiden syyttelyä kostamisesta yms. hokemisesta, että pettäminen ei ollut syy vaan seuraus. Höh..seuraus mistä,? Siitäkö, että on ottanut vaimokseen epärehellisen, itsekään ja kaiken lisäksi huikentelevaisen naisen.
Tämä on outo palsta! Joissain keskustelussa kakkoset huutavat kuorossa, että vaimon pitää tietää millaisen huijarin kanssa on avioliitossa. Ja tämä tulee yleensä siitä, kun pettäjä on pettänyt kakkosen toiveet ja pudottanut todellisuuteen.
Nyt kuoro huutaa, että sukulaisille ei olisi saanut kertoa! Onko huutajat nyt pettäjiä vai kakkosia, kuitenkin niitä joita asia jotenkin sivuuttaa?
Ja tuosta sukulaisille kertomisesta sanoisin, että meitä on paljon rehellisiä kansalaisia, joille suku on läheinen. Ollaan sukurakkaita ja meillä tiedetään tarkkaan lähisukulaisten tilanteet ja niistä myös yhdessä keskustellaan. Jos joku on pulassa, niin suku tulee apuun!
Noh, onhan se nyt vähän ihme, että kakkoselle sitten kuuluu ja levittelee vielä niitä tietoja, mitä on pettäjästä kalastellut.
Terapeuttini kertoi että tuolla tavoin pettäjä ei kestä omaa syyllisyyttään vaan näkee sen sinussa - projektiivinen identifikaatio se virallinen nimi sille oli. Ikävä juttu, mutta vaimosi ei kykene käsittelemään omia ongelmiaan.
Ei mitään hävettävää vaikka kerroit - sinulla on oikeus siihen. Useimmat ovat niin shokissa, että tulee tehneeksi todella pahoja asioita.
Niin ja siis sinun syyllistäminen jatkuu vielä edellisen päälle: "mikäli olisimme halunneet veilä korjata..."
Todellisuudessa lähiomaiset ovat vain helpottuneista ja huojentuneita, jos suhde saadaan vielä toimimaan. Vanhemmat ihmiset tietävät paljon enemmän asioista kun puhuvat. Ketrtomassasi ei ole mitään uutta tämän taivaan alla.
Kiireinen vinkki! Mene väestöliiton sivuille. Sieltä saat todella hyviä neuvoja parisuhdekriisiin ja sen hallintaan.
teit ihan oikein, sillä pettäjä olis halunnu sinunkin salailevan, et sais jatkaa pettämistä...miksi pettäjä ei itse eroa jos kokee olevansa jonkin syyn seuraus toiminnassaan...
Teit ihan oikein! Omassa erossa jätin kertomatta että meidän ero johtui toisesta miehestä. Koska exä toivoi että homma pidettäis lapsien takia salassa. No arvatkaa kenestä tuli tuon salailun jälkeen viaton ja kaltoin kohdeltu enkeli ja kenestä se suuri paha..
Et tehnyt mitään väärin. Et häpäissyt vaimoasi, vaan hän teki sen ihan itse pettämisellään ja törkeällä valehtelemisellaan. Minä sanoisin tuon myös vaimollesi, jos hän yrittää sinua syyllistää jostakin.
Hän teki väärin ja joutuu nyt kohtaamaan ihan omien tekojensa seuraukset. Jos hän halusi olla ihmisten silmissä kiltti ja hyvä ihminen, niin ei olisi kannattanut pettää aviomiestään ja sitten vielä kieltää totuutta törkeillä valheilla.
Ilmeisesti imago on vaimollesi tärkeä juttu ja nyt häntä harmittaa että on ihmisten silmissä uskoton petturi. Tai sitten häntä hävettää itseäkin omat teot, mutta hän ei pysty kohtaamaan tekojaan vaan yrittää syyllistää niistä muita.
Pidä puolesi. Älä alistu vaimosi syyllistämäksi, vaan sano suoraan että hän on itse häpeänsä aiheuttanut. Teoilla on seurauksia.
Olipa pettäjä tehnyt kuinka törkeitä asioita tahansa, petetyn ei tule mennä selostamaan asioita pettäjän omille sukulaisille. He ovat pettäjän sukua, eivät petetyn. Eivät tällaiset asiat ylipäänsä kuulu kenenkään vanhemmille, kiusallista kaikille. Noloa kertakaikkiaan ja appiukkona toteaisin, että selvittäkäähän omat asianne ihan keskenänne.
Petettynä vaimona olen samaa mieltä, eli ettei pettäjän törkytekoja tarvitse salata. Pettäjän on kestettävä tekojensa seuraukset.
Tässä tapauksessahan toinen appivanhemmista oli kysynyt aloittajalta suoraan onko " kolmatta osapuolta " kuvioissa ? Olisiko vävyn pitänyt valehdella tässä tyttären järjestämässä kurjassa tilanteessa ja suojella pettäjää eli tytärtä ?!?
Itsehän ne vanhemmat olivat kysyneet, että oliko kolmas osapuoli. Onko rehellisesti vastaaminen väärin? Jessus mitä tekopyhäilyä.
Niin se kolmaspyörä voi myös olla viinapullo.
Miten silloin, haukutaanko täällä sitäkin?
Pullo tuli ja väkisten vei ja manipuloi puolisoni.
Menetkö siitä rinta rottingilla kertomaan koko suvulle?
Mitenkähän nämä asiat todella on? Mikään suhde ei lopu jos KAIKKI
ON HYVIN.
Rakkautta ja luottamusta sekä tietenkin se molemminpuolinen kunniotus.
aloittaja, vaimosi on tavallinen yksinkertainen ja itsekäs pettäjä, joka vihalla ja raivoten yrittää saada kumppaninsa toimimaan kuten itse haluaa,. että ei jää kiinni, että maine ei mene, että ei tartte hävetä. Sinä et ole hänen epärehellisyytensä tukija, sinun ei tarvitse sitä olla, vaikka tuo huutaen sitä sinulta vaatii.
Älä provosoidu kun provosoidaan. Sinulla on puheoikeus kenelle tahansa, mistä tahansa asiasta, ei vaimollasi ole oikeutta puolestasi päättää kenelle puhut ja mitä puhut.
Lähes jokainen pettäjä yrittää jopa erossakin salata uskottomuuttaan. Jos ei onnistu, pettäjä vaatii aina, että uskottomuutta ei saisi kertoa avioeron syyksi kenellekään. He kaikki huutavat kurkku suorana että heidän oma uskottomuutensa ei ole avioeron syy, kukaan ei haluaisi oman epärehellisyyden ja syyllisyyden tulevan ihmisten tietoon.. Vaimosi reaktio on siis sama kuin kaikilla muillakin epärehellisillä näissä tilanteissa on. Sinusta reaktio ei mitenkään johdu. Se että hän suuttui ei tarkoita, että sinä teit väärin, vaan sitä että häntä ottaa päähän, kun viekas ja epärehellinen suunnitelma kusi. Piti ehkä tuoda tämä kolmas osapuoli eron jälkeen uutena poikaystävänä sukuun ja lasten elämään, valehdella, että olisi tavattu eron jälkeen. Nyt tämä kusetus ei enää onnistu, ja se ottaa vaimoasi pattiin.
Rehtisuomalaisilla on suuri sydän, nämä ihmiset eivät arvosta pettäjiä ja ymmärtävät, että avioeron syy on uskottomuus. Appivanhempasi kenties kuuluvat tähän ryhmään, he varmaan tukevat sinua koska eivät hyväksy oman tyttärensä tekoa. Se suututtaa vaimoasi lisää, hän itsekkäänä näkee sinut syylliseksi, "hänen maineensa meni omiin vanhemoiinkin päin vain koska sinä puhuit" (hän ei itsekkäänä lapsena osaa ajatella että maine meni oman teon vuoksi, koska petti itse, ja sitä ei arvosteta).
Itsekäs vaimosi näkee siis sinut yksin syyllisenä, joten ennakoi ja varaudu että hänen huutonsa ja syytöksensä tulevat jatkumaa. So what, anna sen huutaa. Sinä saat puhua kenelle haluat ja mitä haluat, kuten hänkin saa, kuten jokainen ihminen saa.
Uskottomuuden aiheuttamat avioerot on tosi riitaisia, joten ikäväksi, lähitulevaisuutesi jatkuu samanlaisena tappeluna tuon itsekkään naisen kanssa. Koeta kestää, pure hammasta ja mene eroseminaariin, jos on kovin paha olo.
Niin. Uskottomuudesta ei ole seuraannut koskaan mitään hyvää oikeassa elämässä. Mut hei, eikö olekin ihanaa naida salassa kiellettynä puuhana ja kiihkeästi... ai niin. ei vähemppää kiinnostaisi jossain vaiheessa .
Ymmärrän jos tulit puhuneeksi/kertoneeksi tunteiden vuoristo radassa, Mutta mikä oli se todellinen motiivi. Miksi ei riittänyt omat ystävät ja sukulaiset tunteiden purkamiseen? Miksi pitää levitellä juttua koko maailmalle. Anteeksi, epäilen sinun motiiviasi ja rehellisyyttä tässä asiassa, vaikka toki ymmärrän sinua hyvin. Itse olisin voinut "retkahtaa" ihan samaan.
Mutta mutta, käytännössä "pelasit" itseäsi vastaan. Tämä varmisti vaimollesi, että paluuta yhteen ei ole. Vaimosi tuskin tarvitsee kiillottaa omaa kilpeään sukulaisten silmissä, halusi ehkä suojella tätä kolmatta osapuolta sukulaisten silmissä (sitten kun joskus esittelee heille). Mutta oma suku ja perhe ovat kuitenkin loppujen lopuksi (ainakin vanhemmat, joka on myös tärkein lenkki) ovat oman lapsensa puolella. Miettivät vähän aikaa asiaa, sulattelevat ja lopuksi hyväksyvät asian. Niin se vaan menee.
Tiedän, että näihin temppuihin ei pitäisi ratketa, mutta aina ei ole niin helppoa olla niin järkevä ja looginen edes omien asioiden tavoitteluissa. Tässä taisit ukko "parka" pelata oman pelisi pihalle. Valitettavasti. Mutta se on elämää.
ja vielä totuuksia on monia, ja aina se yksi totuus ei kata koko casea.
Höpö, hopö! Kyllä meillä ainakin suvun empatiat saa aina petetty, olkoon sitten meidän sukua tai vastapuolen!
Sehän kertoo vain ihmisten oikeudenmukaisuudesta!
Yrität nähtävästi nyt syyllistää alkuperäistä ajatuksella, että aina on parisuhteessa kaksi. Se on totta, mutta pettämiseen ei mikään oikeuta.
Paljastit puolesi pettämisdraamassa, etkä ainakaan ole petetty!
Rakastunut ihminen ei anna vaikuttaa kenenkään empatioita mihinkään, se on tosi. Toisille n hyvinkin tärkeää, mitä kukin ajattelee jne. mutta terve aikuinen ei anna muiden mielipiteitä vaikuttaa. Ja harvoin rakastunut ihminen edes haluaa nähdä muiden ajatuksia. Jos on jo eroamassa niin todennäköisesti on aika lailla jo rakastunut=psyykkinen häiriö ihmisessä. Kyllä minun perheeni on aina ja ikuisesti minun puolella, ja niin pitää ollakkin. Oli tilanne, mikä hyvänsä. Mieti ite, jos sinun poikasi/tyttösi pettäisi, et kai hyökkäisi tyttöäsi/poikaasi vastaan. Pitää olla narsistiset vanhemmat, että hylkäävät tai parjaavat lastaan tämän takia. Et ole syntynyt kovin hääppöseen perheeseen.
Jos mulle joku sukulainen tulisi kertomaan puolisonsa pettämisestä, en lähtisi ketään siinä tuomitsemaan. Se kertomus on vain yhden osapuolen kertomus ja tahtoisin kuulla myös toisen osapuolen kertomuksen asiasta.
Yleensä ne kertomukset eroavat toisistaan aikalailla.
Ja yleensäkin, olen sitä mieltä että kahden ihmisen välisen parisuhteen yksityisasiat eivät kuulu koko suvulle. Ja miten suku voi mennä tuomitsemaan sitä suhdetta, he eivät elä sen parin elämään 24/7, eli eivät näe todellista totuutta. Suku näkee sen parisuhteen mitä voidaan esim.hyvällä kulissilla pitää pystyssä.
Juuri näin 1212
"käytännössä "pelasit" itseäsi vastaan. Tämä varmisti vaimollesi, että paluuta yhteen ei ole."
Yök. Parisuhde ei ole peli, ei myöskään avioero. Kertoo aika paljon ajatusmaailmasta, jos ajattelee, että elämässä pelailtaisiin, jopa omia läheisiä vastaan.
Ei elämänkokemusta, jos ei osaa ottaa kantaa. Haluaa vaan mielistellä kertojaa, kun ei oikeastaan edes välitä. Oli vaan aika herkullinen juttu kertoa eteenpäin. "Ei oikeastaan kosketa, kun kaikki rakkaat on "ihan tavallisia", eli rakastaa ja pitää huolta toisistaan - juu niin, tylsästi, mutta on hyvä elää.
Niin juuri. Ei mielipiteitä. Nuole perseitä... kyllä susta tykätään, mut ei muisteta.
Olkoonkin, että tytär on pettäjä, ymmärrän sen että hän oli raivoissaan miehen kertomisesta. Onhan se ymmärrettävää, että ei vanhemmilleen halua kertoa ihan kaikkea eikä ainakaan jos ja kun tytär ei ole toiminut kuten "kunnon" tyttären kuuluisi.
Sekin oli luonnollinen reaktio, että mies sen kertoi kun appiukko kysyi. Olihan puhumisen tarve varmaan iso kuten aloittaja sen itsekin totesi.
Totta hemmetissä tytär häpeää ja vanhemmat myös. Tuleehan siinä sekin, että mitäs ihmiset nyt sanoo.
Kun pettäjä ei halua myöntää petetylle, että olisi suhdetta olemassa, voisiko sen kääntää myös niin, että haluaa kuitenkin "säästää" petettyä pahemmalta. Onhan eronkin haluaminen jo kyllin dramaattinen asia, jos se tulee täysin puun takaa.
Joskus siihen erotilanteeseen on edeltänyt jo pitkältä ajalta ratkaisemattomia ongelmia, jolloin ehkä mikään ei enää yllätä. Silloin, jos kaikki on ihan oikeasti ollut hyvin, on ero salasuhteineen tietenkin täysi shokki.
Avioeron syy voi olla esim uskottomuus. Miksi salasuhde sitten haluttiin ja sitä ei lopetettu. Voiko salasuhdetta olla hyvässä ja toimivassa vakisuhteessa, siihen en usko.
"ymmärrän sen että hän oli raivoissaan miehen kertomisesta"
Sitten varmaan ymmärrät myös sen, että petetty on raivoissaan pettämisestä.
Kyllä, jokaisella on oikeus tuntea raivoa ja vihaa jne. Mutta aikuisen ihmisen täytyy hallita omaa käytöstään, niin ettei vaivu lapsen tasolle. Jos toinen on pettänyt, niin ei sinulla ole oikeutta kostaa. Se ei ole aikuisen toimintaa. Ja jos alat kostamaan ja mustamaalaamaan, niin vaivut itse yhtälailla samanlaiseen alhaiseen tekoon kuin pettäjäkin (eri nimike vain). Taidat olla se samainen henkilö, joka täällä ei koskaan hyväksy muiden mielipiteitä; ainoastaan MINUN mielipide on se ainoa ja oikea.
"Jos toinen on pettänyt, niin ei sinulla ole oikeutta kostaa."
Totta kai on "oikeus" - ihan samanlainen "oikeus" kuin on pettääkin.
"Ja jos alat kostamaan ja mustamaalaamaan, niin vaivut itse yhtälailla samanlaiseen alhaiseen tekoon kuin pettäjäkin "
So? Pettäjä on määritellyt pelin säännöt. Pelataan sitten niillä.
no mitä täällä sitten urputat, jos kerta itse alennut samalle tasolle pettäjän kanssa, niin sinulla ei vain yksinkertaisesti ole varaa haukkua toista samanlaista. Ei ole yhtään syntiä, joka olisi suurempi tai pienempi kuin toinen. Kaikki synnit ovat samanarvoisia. Ja jos joku lyö poskeen, niin käännä toinenkin poski. Mihin sinun raamattusi ja uskosi on kadonnut, olet täällä kovin paljon saarnannut vääryydestä.
jos joku tappaa minun lapseni, ei minulla ole oikeutta tapaa jonkun toisen lapsi!!!! Sekaisin oot kun seinäkello! En ihmettele yhtään, jos olet tullu petetyksi. Jos minä olisin (onneeksi en ole) olisin sinun puoliso, minä en vain pettäis, mutta myös jättäisin tollasen Hitlerin, joka on pukenut päälleen lampaan vaatteet.
"jos joku tappaa minun lapseni, ei minulla ole oikeutta tapaa jonkun toisen lapsi!!!!"
Lapsen murha ei nyt oikein ole terveellä pohjalla oleva esimerkki tässä kontekstissa, mutta olellinen ero on kuitenkin se, että siinä teko kohdistuu täysin syyttömään, ulkopuoliseen ihmiseen ja vieläpä lapseen. Tämän lisäksi siinä käy niin, että tuomioistuin varmistaa, että murhaaja saa rangaistuksen (joka tosin kansalaisten mielestä on sekin tavallisesti liian pieni, jos lapsen murhasta puhutaan).
Sen sijaan, jos puolisosi pettää, niin tuomioistuin olet sinä. Näin on laki Suomessa kirjoitettu. Nämä asiat on jätetty asianosaisten itsensä välisiksi. Minun mielestäni olisi parempi, että tuomioistuin päättäisi nämäkin asiat ja petturuudesta, lupauksen rikkomisesta ja valehtelemisesta määrättäisiin rangaistus tuomioistuimessa. Nyt se siis on uhrin itsensä päätettävissä, että minkälaisiin toimiin ryhtyy. Laittomuuksia ei tietenkään saa tehdä, mutta kaikki muu, jolla oikeutta haetaan, on sallittua.
Nimenomaan. Tulee mieleen näistä kirjoituksista kurittomien lasten hiekkalaatikkoleikit. Toinen viskaa hiekkaa toisen päälle, josta tämä suuttuu ja hajottaa toisen hiekkalinnan. Syntyy sanasota, jossa molemmat huutaa toisilleen "sä teit väärin".
Kun aikuinen kostaa toiselle, hän alentaa itsensä vähintään yhtä huonolle tasolle kuin väärin tehnyt kumppaninsa.
Se joka ei ole pettämistä pettämisellä kostanut, ei tiedä siitä mitään.
Ihan sama teitkö oikein vai väärin. Tehty mikä tehty. Onneksi kuitenkin molempien vanhemmat osasivat suhtautua asiaan hienosti. Mikset kertoisi sitä vaimollesi?
Tehty mikä tehty, ei sitä tekemättömäki enään tehdä
"Mietin, että teinkö järkevästi , oikein / väärin tuodessani totuuden esille myös meidän vanhemmillemme ?"
Et tehnyt mitään väärää.
"Vaimolle tämä näyttää nyt olevan tosi kova paikka. "
Sitä saa mitä tilaa. Jos olisi elänyt nii kuin pitää - eli eronnut ensin ja ryhnytnyt sitten suhteeseen, niin kenelläkään e olisi nokan koputtamista.
Jos on petturi ja valehtelija, niin hyvähän se on muidenkin tietää.
"Jos on petturi ja valehtelija, niin hyvähän se on muidenkin tietää."
Niin keiden muiden? Ei kai parisuhteen sisäiset asiat ihan kaikille kuulu. Jos avioero tulee, niin se nyt tietenkin kerrotaan, mutta ei mielestäni yksityiskohtia tarvitse kaikille kertoa. Keskusteluapua ja tukea kaikki tarvitsevat, mutta tuleeko sitä saada appivanhemmilta, en tiedä. Shokkivaiheessa asiasta puhuu helposti kaikkien kanssa mutta se ei pidemmän päälle ole välttämättä hyvä asia. Vaikka pari saisi asiansa sovittua ja uuden alun suhteelleen niin ne ulkopuoliset eivät välttämättä näe asiaa samoin. Heidän silmissään joku on edelleen syntipukki ja pettäjä ja tämä saa sen tuntea nahoissaan. Tästä tulee vain turhaa taakkaa parille, joka yrittää jättää erehdyksen taakseen.
" Ei kai parisuhteen sisäiset asiat ihan kaikille kuulu."
Parisuhde on, nimensä mukaisesti, parin, siis KAHDEN ihmisen suhde. Ei kolmen.
Jos jompikumpi osapuoli ottaa siihen mukaan kolmannen (vieläpä valehdellen ja luottamusta väärin käyttäen sekä ilman toisen oapuolen hyväksyntää), niin enää ei ylipäätään ole kysymys parisuhteesta. Niinpä petetyllä puolisolla on vähintäin yhtä suuri oikeus ottaa mukaan kolmansia. Eli petetty saa kertoa kertoa tulleensa petetyksi!
niin sinullahan ei ole kuin oikeuksia!
Olen täysin samaa mieltä monen muun kanssa, että miksi ihmeessä petetyn pitäisi salata pettäjän teot.
Meillä kävi niin, että puolison veljet tiesi pettämisestä paljon ennen minua. Puoliso ei kertonut vanhemmilleen muuta kuin, että hän hakee eron.
Appivanhemmat olivat ihania ihmisiä kumpikin, Heillä oli omat ajatuksensa ja kokemuksensa lapsestaan, ja luulen, että sen vuoksi kysyivät hekin suoraan.
Appeni oli todella huolissaan puolisoni holtittomasta rahankäytöstä ja kertoi kehottaneensa lastaan elämään "Ihmisiksi".
Oma äitini kysyi myös suoraan.
En voinut valehdella kummankaan vanhemmille
"niin sinullahan ei ole kuin oikeuksia!"
Ei yhtään sen enempää, kuin parisuhteen toisella osapuolella.
"Heidän silmissään joku on edelleen syntipukki ja pettäjä ja tämä saa sen tuntea nahoissaan."
Niin, mikä siinä on väärin? Rikollinen saa rangaistuksen, onko se väärin?
Onhan tuohon helpompikin ratkaisu: ei petetä.
Lainaus: "Jos on petturi ja valehtelija, niin hyvähän se on muidenkin tietää."
Lainaus vastauksesta: "Niin keiden muiden?"
Minä vastaisin, että kaikkien sellaisten ihmisten on hyvä tietää, jotka ovat missään tekemisissä tuollaisen toisten ihmisten luottamusta väärin käyttävän, valehtelevan petturin kanssa. Onhan se jo jokaisen velvollisuuskin suojella ihmisiä pahuudelta ja petturuudelta! Mutta kysyn vastakysymyksen: miksi pettäjän tekoa pitäisi peitellä? Puhumattakaan, että petetyn pitäisi sellaiseen ryhtyä!?
Tässä kuviossa pointti lienee siinä, että pettäjä eli vaimo halusi salata salasuhteensa mahdollisimman hyvin, jotta julkisivu säilyy puhtaana suvun ja ystävien piirissä. Vaimolla oli todennäköisesti heti avioerohakemuksen jälkeen tarkoitus hankkia asunto ja jossain sopivassa kohdin tuoda esiin tämä kolmaspyörä. Tässä tapauksessa alkuperäinen suunnitelma meni kiville suhteen paljastuttua jo heti pian alkuvaiheissaan avioeroilmoituksen jälkeen, joten vaimon raivo johtuu todennäköisesti kasvojen menetyksestä niin oman kuin miehen suvun silmissä. Kolmannen pyörän esittely tämän jälkeen niin suvulle kuin lapsille onkin haastava tehtävä. Suunitelma oli viekas ja koko toiminta epäreilua aviomiestä kohtaan. Vaimo lähtee rakentamaan uutta suhdetta miehen selän takana ja kun tukiverkko on varmistettu onkin aika potkaista aviomies suhteesta ulos. Sanoisin, että raukkamaista ja itsekästä toimintaa vaimon taholta. Aloittajalle: Et tehnyt mitään väärää, olisin toiminut täysin samoin.
Vaimoa ottaa pataan, koska kolmannen pyörän maine on pilattu vanhempien silmissä ikuisiksi ajoiksi.
Tästä on varmasti pitkälti kyse siitä, että milläs se kolmonen tuodaan sukuun, kun tiedetään mikä hänen roolinsa on ollut " rakkauden kuolemisella ". Sana " rakkauden kuoleminen " tarkoittaa eropsykologiassa käytännössä samaa kuin, että kolmaspyörä on kiilannut parisuhteen väliin. Tässä tianteessa kolmosen maine on tuhottu täysin, en todellakaan haluasi olla se kolmonen tässä sopassa.
Ei kai kukaan ole menossa suvun kanssa naimisiin? Aikuiset ihmiset valitsevat omat rakkauden kohteensa, ja sukulaiset joko hyväksyy tai on hyväksymättä. Ei se sen kummempaa. Kai vanhemmat jossain kohtaa huomaa tyttärensä/poikansa onnellisuuden, ja sillä tavalla ovat onnellisia tyttärensä/poikansa puolesta. Minä en ainakaan huolisi mieheksi sellaista miestä, joka pohtisi, mitä minun sukulaiset tuumaa. Pitää olla sen verran itsevarmuutta, että ottaa oman tilansa. Se, joka ei sitä hyväksy, niin voivoi