Eri jumaliin uskominen

täH!?

Päätyykö eri jumaliin uskovat ihmiset kuomen jälkeen samaan paikkaan?

11

124

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • entiiä

      Syntyykö kehoon syntyvä sielu samaan paikkaan. Onko mielestäsi maapallo "sama" paikka. Syntyykö käsitys "eri Jumaluudet" syntymäpaikan perusteella.

      Mielestäni kertomukset kuoleman jälkeisestä paikasta ovat juuri niin vakuuttavia kuin kertomukset "raamatut" yleensäkin. Jokainen kertoo omin sanoin ja omien käsitteidensä rajoissa. En vähääkään epäile kuvausten vilpittömyyttä, mutta selvää on että kahta samanlaista kertomusta ei voi olla.

    • valistunut

      Me olemme kuoleman jälkeen sitä mitä me olemme ennen kuolemaakin,sillä karman laki määrää niin.

      Olemme syntymässä saaneet peykologisena pwrimänä, eli perisyntinä kannettavaksemme edellisen sukupolven karman, joka jää meidän selvitettäväksi tämän elämän aikana, ja ellemme ymmärrä sitä
      niin siihen tulee lisäksi oma karmamme minkä olemme elämämme aikana hankkineet, tai sitten olemme ymmärtäneet miten tuo karma on menneisyydessä syntynyt, ja miksi se seuraa ihmistä perimänä.
      Ellemme saa sitä selvitettyä elämämme aikana, niin se siirtyykuoleman jälkeen seuraavalle suku polvelle, ja niin kierre jatkuu sekä kärsimys, että väkivaltaisuus

      Se on se kärsimysten pyörä josta on hypättävä pois, ymmärtämällä, että miksi ja minkä vuoksi se on syntynyt ja miksi se seuraa ihmistä perimänä, silloin tuo perimä hajoaa, ja kärsimyksemme päättyvät

      • Nii i'i'

        Paitsi että, meidän fyysiset ja henkiset sairaudet(jotka liittyvät saumattomasti toisiinsa) eivät vaikuta jos ei ole kehoa,, on vain tietoisuus?
        Miten olisimme muka samanlaisia "siellä" kuin nyt olemme "täällä", kun k a i k k i kuolemassa muuttuu?
        Kuten Jenni Vartiainen laulaa; "muista kukka sellaisena kuin se oli".
        Tuskin kukaan terve ihminenkään haluaa muistaa muita rumina ja sairaina, köyhinä tai ilkeinä,saati itseään?

        Kehollisuuden vaikutus "mentaali puolelle" on täyttä faktaa, mutta onko se sitä tietoisuudelle joka on enemmän ja erillinen(?) kuin kehomme?


      • juuuuu-uuu
        Nii i'i' kirjoitti:

        Paitsi että, meidän fyysiset ja henkiset sairaudet(jotka liittyvät saumattomasti toisiinsa) eivät vaikuta jos ei ole kehoa,, on vain tietoisuus?
        Miten olisimme muka samanlaisia "siellä" kuin nyt olemme "täällä", kun k a i k k i kuolemassa muuttuu?
        Kuten Jenni Vartiainen laulaa; "muista kukka sellaisena kuin se oli".
        Tuskin kukaan terve ihminenkään haluaa muistaa muita rumina ja sairaina, köyhinä tai ilkeinä,saati itseään?

        Kehollisuuden vaikutus "mentaali puolelle" on täyttä faktaa, mutta onko se sitä tietoisuudelle joka on enemmän ja erillinen(?) kuin kehomme?

        "...kun k a i k k i kuolemassa muuttuu? "

        Kaikki ei muutu. Keho on kuolemankin jälkeen kehollisilla.
        Kehottomilla on kehottomuus kuolemankin jälkeen.

        Tietoisuus on sii valttia, se on nyt ja kuolemankin jälkeen sama. Siinä oivalletaan, ei kehossa.

        Parasta olla siis tietoisuus jo nyt.


      • nii''i'ii
        juuuuu-uuu kirjoitti:

        "...kun k a i k k i kuolemassa muuttuu? "

        Kaikki ei muutu. Keho on kuolemankin jälkeen kehollisilla.
        Kehottomilla on kehottomuus kuolemankin jälkeen.

        Tietoisuus on sii valttia, se on nyt ja kuolemankin jälkeen sama. Siinä oivalletaan, ei kehossa.

        Parasta olla siis tietoisuus jo nyt.

        Tarkoitatko kehäpäätelmää jossa inhimillinen ajatus olemassaolosta luo kehollisuuden kuoleman jälkeen aina uudelleen siksi että voisi ajatella olevansa kehoa?

        Tuli mieleeni tuosta sellaista, että eikö kaikki kutka nyt kehossa vaikuttavat olevan(täälläkin kirjoittavat tarvitsevat koneet, kädet ja aivot) ole nimenomaan keho-kehällisyydessä?

        Muut voivat olla kehottomuudessa koska ovat sitä ajatuksellisesti omassa kehällisyydessään?
        Tavallaan mietityttää se voiko tilanne edes muuttua siitä mikä se on, koska emmehän voi ajatella "olevamme ilman että olemme", tai niin ettei muita olisi lainkaan(josta toiseudesta näemme itsemme)?


      • jou-uuuuuuuuu
        nii''i'ii kirjoitti:

        Tarkoitatko kehäpäätelmää jossa inhimillinen ajatus olemassaolosta luo kehollisuuden kuoleman jälkeen aina uudelleen siksi että voisi ajatella olevansa kehoa?

        Tuli mieleeni tuosta sellaista, että eikö kaikki kutka nyt kehossa vaikuttavat olevan(täälläkin kirjoittavat tarvitsevat koneet, kädet ja aivot) ole nimenomaan keho-kehällisyydessä?

        Muut voivat olla kehottomuudessa koska ovat sitä ajatuksellisesti omassa kehällisyydessään?
        Tavallaan mietityttää se voiko tilanne edes muuttua siitä mikä se on, koska emmehän voi ajatella "olevamme ilman että olemme", tai niin ettei muita olisi lainkaan(josta toiseudesta näemme itsemme)?

        "arkoitatko kehäpäätelmää jossa inhimillinen ajatus olemassaolosta luo kehollisuuden kuoleman jälkeen aina uudelleen siksi että voisi ajatella olevansa kehoa?"

        Juuri tätä. Hetkittäin medtaatiossa saamme kokea olevamme ei-mitään, mutta olemme silti vahvasti olemassa. Tämä olija ei tiedä siitä, kuka on, vaan vahvasti vain on olemassa. Tuo olija ei tiedä, mihin objektiin tuon olemisen kohdistaisi. Tämä oleminen on "kirkas lamppu itsessään, joka loistaa" ja tyhjä kaikesta turhasta. Lampun valo on nähtävillä siinä tilassa muttei tietoa lampusta.


        "Tuli mieleeni tuosta sellaista, että eikö kaikki kutka nyt kehossa vaikuttavat olevan(täälläkin kirjoittavat tarvitsevat koneet, kädet ja aivot) ole nimenomaan keho-kehällisyydessä?"

        Eivät ole kaikki koko aikaa. Syvimmässä / tarkkaavimmassa meditaatiossa saamme olla hetken ei-missään. Kun tämä tulee pysyväksi, olemme vapaita.


        "Muut voivat olla kehottomuudessa koska ovat sitä ajatuksellisesti omassa kehällisyydessään?"

        Voivat olla ajatuksellisesti kehotomuudessa mutta se ei muuta asiaa kehollisia kuitenin. Idea onkin olla ajatuksettomuudessa käyttäen kehoa ja ajatuksia kuin vasaraa tai sahaa. Tämä käyttäminen havainnollistaa. Käytämme, muttemme ole kiinni noissa.



        "Tavallaan mietityttää se voiko tilanne edes muuttua siitä mikä se on, koska emmehän voi ajatella "olevamme ilman että olemme", tai niin ettei muita olisi lainkaan(josta toiseudesta näemme itsemme)? "

        Me olemme jo vapaita, mutta tulee tiedostaa se tietoisesti. Tällöin ikäänkuin kohoaa autuuteen, vaikka onkin ollut siinä koko ajan tiedottomasti. Erona on vain tietoisuuden kasvu. Tietoisuuden kasvu ei ole kuvittelemista, vaan kuvittelemisen jättämistä.
        Me olemme tiedottomasti vapaita tai tietoisesti. Olet siinä oikeassa että universumin kannalta katsottuna kaikki on jo vapautettua. Kaikki on siis tästä näkökulmasta katsottuna jumaluutta.


      • jou-uuuu
        nii''i'ii kirjoitti:

        Tarkoitatko kehäpäätelmää jossa inhimillinen ajatus olemassaolosta luo kehollisuuden kuoleman jälkeen aina uudelleen siksi että voisi ajatella olevansa kehoa?

        Tuli mieleeni tuosta sellaista, että eikö kaikki kutka nyt kehossa vaikuttavat olevan(täälläkin kirjoittavat tarvitsevat koneet, kädet ja aivot) ole nimenomaan keho-kehällisyydessä?

        Muut voivat olla kehottomuudessa koska ovat sitä ajatuksellisesti omassa kehällisyydessään?
        Tavallaan mietityttää se voiko tilanne edes muuttua siitä mikä se on, koska emmehän voi ajatella "olevamme ilman että olemme", tai niin ettei muita olisi lainkaan(josta toiseudesta näemme itsemme)?

        Tarkennan viimeistä kohtaa, muuten ei saa selvää siitä.

        Olemme olemassa, tunnettehan olemassa olemisen "olon". Tämä oleminen todistaa sen, että olemme vapaita jo nyt. Vain se, joka on olemassa, voi olla vapaa. Ei kukaan muu.

        Ideana on syventyä tähän olemiseen ja saada muodot ikäänkuin taka-alalle. Näin lähestymme olemisen totuutta ilman muotoja, joka me jo tietenkin olemme tiedottomasti.

        Mikään ei oikesti muutu syvimmältään, kun vapaudumme. Vain turha putoaa pois ympäriltä ja oleminen jää.


    • M. eläjä.

      Tästä ei hypätä pois, eli nyt olemme jälleensyntymien kierteessä josta vapaudumme heti, kun tietoisuus sen sallii.

      • juuu-uuu

        Jup. Kehitystä voi nopeuttaa vain jonkun verran. Jos vaikkapa vapaudumme normaalisti 300-1000 ihmiselämässä, niin kovastu työtä tekevä vapautuu ehkäpä 100 elämässä.


    • -Brina-

      Kaikki päätyvät kuolemanjälkeiseen olotilaan ns. astraalitasolle. siellä jokainen 'luo'/ilmenää oman 'paikkansa' uskomustensa mukaiseksi joko miellyttäväksi tai jopa helevettimäiseksi. Mikään sielläkään ei ole kuitenkaan ikuista. Jossain vaiheessa astraalitason sielu tajuaa tuon feikkitilansa ja haluaa muutosta oikeampaa todellisuutta kohti. Jokainen olemisen taso (niitä on lukemattomia) riippuu siis sielun tietoisuuden tasosta eli ns. henkisestä evoluutiostaan.

      • nou-uuuu

        "Kaikki päätyvät kuolemanjälkeiseen olotilaan ns. astraalitasolle. "

        Ne menee sen ohi, jotka ovat deletoineet astraalisen käyttövälineen eli alemman kuolevaisen sielun eläessään tietoisuutensa voimalla.

        Tätä joutuu opiskelee aikanaan kaikki tätä astraalisen kasviperäisen materiasta syntyneen valekehon deletoimista. Se on aluksi kiehtova ja sädehtivä, mutta havaitaan tarpeettomaksi.

        Korkein astraalinen verho tosin säilyy uinuvana tästäkin huolimatta, muttei kovin aktiivisena enää niinkuin ennen.

        Tästä puhutaan, kun puhutaan materiasta syntyneestä egosta sielusta. Astraalinen maailma on syntynyt jo edellisen maailmankaikkeuden aikana maan materiasta. Tänne tuo materia kuljetettiin edellisestä maailmankaikkeudesta värikkääksi harhaksi, jotta oppisimme siitä eroon.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      42
      2682
    2. Mansikkatiloilla hyväksikäytetään ukrainalaisia

      Työolot ovat surkeita ja palkka kelvoton. https://yle.fi/a/74-20172942
      Maailman menoa
      338
      2407
    3. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      35
      2104
    4. Ensi kesänä

      Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta
      Ikävä
      47
      1766
    5. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      24
      1675
    6. Okei, myönnetään,

      Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘
      Ikävä
      25
      1559
    7. Onko kaivatullasi

      himmeä kuuppa?
      Ikävä
      43
      1429
    8. Sokea "ystävälle"

      Oletko oikeasti noin sokea?
      Ikävä
      100
      1409
    9. En ymmärrä käytöstäsi

      Se on ollut eräänlaista hyväksikäyttöä. Että seura kyllä kelpaa palstan välityksellä silloin kun ei ole parempaakaan tek
      Ikävä
      139
      1355
    10. On jo heinäkuun viimeinen päivä.

      En taida nähdä sinua koskaan.
      Rakkaus ja rakastaminen
      36
      1156
    Aihe